Edelläolevan kirjekatkelman kirjoittamisesta kaksi kuukautta myöhemmin Aku Räty kuoli Kiuruvedellä 1.12.1965.
Wikipedia:
Aku Räty (19. kesäkuuta 1897 Kiuruvesi – 1. joulukuuta 1965 Kuopio) oli körttiläisiin kuulunut merkittävä maallikkosaarnaaja. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä.
Aku, virallisesti August, Räty syntyi Kiuruveden Heinäkylän Yläpihan tilalla. Hänen isänsä oli Matti Juhonpoika Räty ja äitinsä Anna Liisa Pennanen. Vuokraviljelijöinä aloittaneet vanhemmat olivat tarmokkaita ja vuoteen 1930 mennessä heidän omalla tilallaan oli 21 lehmää ja neljä hevosta, peltohehtaareja oli 47, muuta maata ja metsää yhteensä 276 hehtaaria.[1]
Rädyn vanhemmat eivät olleet kovin uskonnollisia, vaikka hänen äidillään olikin herännäisyyttä kotitaustallaan. Sen sijaan hänen äidinäitinsä ja enonsa esimerkki sekä pyhäkoulussa saatu opetus olivat luomassa pohjaa Aku Rädyn vakaumukselle. Vanhemman veljen äkillinen kuolema sai tuolloin seitemänvuotiaan Akun pohtimaan uskonkysymyksiä. Helluntain jumalanpalvelus Kiuruveden kirkossa vuonna 1907 kuuluu myös hänen varhaisiin peruskokemuksiinsa.[2] Jo ennen rippikouluikää aktiivisen Raamatun tutkiskelun aloittaneesta pojasta tuli 16-vuotiaana pyhäkoulunopettaja. Pian hän tutustui myöhemmin keskeisen aseman elämässään saaneeseen Väinö Malmivaaraan.
Malmivaara johti Lapualla toimivaa Karhunmäen kristillistä kansanopistoa ja Aku Räty halusi palavasti päästä opiskelemaan sinne. Sekä isä-Matti että Akun vanhempi veli Jafet vastustivat herännäisopistoon menoa.
Lukuvuoden 1921–22 Aku Räty opiskeli kansanopistossa. Paljon hänelle merkitsi, että hänet oli hyväksytty lähes perheenjäseneksi Väinö Malmivaaran perheeseen. Rädystä tuli puhujamatkoja tekevän Malmivaaran kyytipoika. Kansanopistossa oppilaat harjoittelivat myös puheiden pitämistä. Syksyllä 1922 Räty pukeutui körttipukuun näin tehden uskostaan myös ulkoisesti näkyvän.
Loppiaisena 1928 hänet asetettiin vastustelustaan huolimatta Herättäjä-Yhdistyksen erityisesti Savon alueella toimivaksi matkapuhujaksi. Aku Räty avioitui opettaja Helmi Vilhelmiina, "Miina", Väisäsen kanssa 30. syyskuuta 1928. Heidät vihki Väinö Malmivaara. Nuoripari asettui Kiuruvedelle, Miinan kotitilalle.
Aku Räty oli jo saavuttanut laajan maineen puhujana. Hän kulki matkoillaan körttipuvussa, jalassaan lapikkaat ja mukanaan tuohesta punottu salkku.
Rädyllä saattoi olla 3–4 puhetilaisuutta päivässä. Vuoden 1936 aikana hän oli puhujana 305 seuratilaisuudessa, piti lisäksi 11 saarnaa ja osallistui 35 muuhun tilaisuuteen. Vierailupaikkakuntia oli tuona vuonna 64.[3] Almanakkaansa hän saattoi kirjoittaa kuvaavan kommentin: Kävin kotona.[4]
Keväällä 1939 Aku Rädyn puoliso Miina kuoli ja lapset jäivät isovanhempien hoitoon isän puhujamatkojen jatkuessa.
Sotien aikana Räty suoritti useita "kotiseutuvierailuja" (oikeastaan siis kotiseutulaisten vierailuja) rintamalle pitäen puheita korsuissa ja tavaten sotilaita jopa juoksuhaudoissa. Kotirintamalla puolestaan pidettiin muistoseuroja kaatuneiden kodeissa. Saarnamies ja muusikko löysivät toisensa, kun Räty rintamalla tapasi Joonas Kokkosen ja he alkoivat esiintyä yhdessä.[5]
Rädyn aktiivinen toiminta seurapuhujana kesti 1950-luvun lopulle. Vuonna 1955 hän oli saanut sydäninfarktin. Syksyllä 1959 hän jäi sairauslomalle ja vuoden 1960 alusta eläkkeelle, mutta jatkoi puhujamatkojaan voimiensa mukaan. "Terveyteni on lakastuneen kukan kaltaista, liikun kun jaksan, soperran sen verran kuin voin", Räty kirjoitti vuoden 1960 lopulla.[6] Rädyn viimeisen julkisen puheen paikkana oli Kiuruveden kirkko pyhäinpäivänä 1965. Hänen elämänsä päättyi 1. joulukuuta samana vuonna.[7]
Lähteet
* Kettunen, Minna: Aku Räty: maan ja taivaan matkamies. Helsinki: Kirjapaja, 2003. ISBN 951-625-905-7.
Aku Rädyn kirjallista tuotantoa
* Räty, Aku (toim. Olavi Kaukola): Kädenlyönti : saarnoja, raamattutunteja, seurapuheita. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
* Räty, Aku: Rakkaus on aina velassa. Helsinki: Kirjapaja, Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1948. ISBN puuttuu kirjasta.
* Räty, Aku (toim. Inga Kaukola): Taivaassa on toisenlaista : kirjeitä ystäville. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1975. ISBN 951-9013-33-4.
* Räty, Aku: Vähän on tarpeen. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1958. ISBN puuttuu kirjasta.
