Kirjoittaja Aihe: Mitä luin/luen viimeksi  (Luettu 48180 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #105 : 29.08.10 - klo:13:16 »
Työmme yksi tärkeimmistä ellei tärkein tarkoitus on palveleminen.

Näinhän se on. Työn tehtävänä on palvella muita. Jotkut tuntuvat ajattelevat, että työ on vain itsensä ilmaisemista ja
herrahissiä varten.

Lainaus
toivovat, että juuri luterilaisella puolella olisi vahva keskustelukulttuuri."

Huovinen pukuu järkeä. Luterilaisuus tarttee reformaation.
Acta, non verba.

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2605
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #106 : 30.08.10 - klo:05:16 »
Näinhän se on. Työn tehtävänä on palvella muita. Jotkut tuntuvat ajattelevat, että työ on vain itsensä ilmaisemista ja
herrahissiä varten.

Huovinen pukuu järkeä. Luterilaisuus tarttee reformaation.

Komppaan satmania ja Salista: kyllä minä oman vapaan toimittajan työni näen paitsi sanaleikkitehtävänä myös ja ja nimenomaan palvelutoimintana. Joskus 1980-luvulla kaiketi valta-asiat(kin) kävivät minulla hetken mielessä ja joissakin jutuissa. Mutta palvelua juttujen teko ja niiden eteenpäin holauttaminen minulle ainakin tällä hetkellä on.  :kahvi:

Mutta otsikon asiaan: Lagerbohm - Kirves -Kleemola: Me puolustimme elämää: Naiskohtaloita sotakuvien takaa. ( Otava : 176 sivua, runsas kuvitus) Lahjaksi saatu teos.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #107 : 30.08.10 - klo:08:07 »
Nyt on luettu Mario Vargas Llosan "Tuhma tyttö" (Otava,2010). Se kertoo miehen merkillisestä riippuvuudesta lapsuuden rakastettuun, joka jo silloin sanoi ei. Ricardo on perulainen keskiluokkainen poika, joka tutustuu kauniseen Lily-nimiseen tyttöön, joka sisarensa kanssa teeskentelee oleva chileläinen. Paljastuu, että tytöt ovat ihan tavallisia perulaisia.

Ricardo on opintonsa päättänyt ja menee Pariisiin tehdäkseen kansainvälistä uraa. Siellä hän tapaa jälleen samaisen naisen toisen nimisenä Perun vapaustaistelijana. Seurustelevat, mutta  nainen erittäin aneemisesti, näinen häipyy ja ilmestyy taas kolmen vuoden päästä ranskalaisena yläluokan rouvana...jne, jne.

Tilanne on sama: Ei. Kysymyshän on perimmältään  köyhästä tytöstä, joka kaikin mahdollisin keinoin avujaan hyväksi käyttäen yrittää päästä ylöspäin yhteiskunnan portailla ja onnistuu ainakin väliaikaisesti. Saattaa olla kysymys myös nopeasti kyllästyvästä naisesta, joka ei niinkään välitä miehistä vaan enemmänkin varallisuudesta. Ricardoa a vaivaava pakonomainen rakkaus naiseen jatkuu vaikkei hän saa vastakaikua. Ehkä me miehet olemme sellaisia.

Pariisin tunnistaa hyvin Vargas Llosan kirjasta. Hän lienee asunut aikansa samoissa latinalaisissa kortteleissa, joita hän elävästi kuvaa. Vargas Llosa kuvaa myös Ricardon rahapulaa Pariisissa. Hänhän oli itse samassa tilanteessa, kun hänen otaksuttiin saaneen stipendin Ranskasta. Stipendistä ei tullut mitään ja Vargas Llosa oli rahaton.

Vargas Llosa kuvaa hyvin miehen avuttomuutta, joka ei osaa valita muita naisia kuin yhden, joka taas on saavuttamaton. Eihän tämä Vargas Llosan paras tuotos ole, mutta kyllä sen lukea voi. Llosan kirjoitustyylis sekä kirjan aihe tuo mieleen kolumbialaisen Gabriel Garcia Marquesin kirjan "Rakkautta koleran aikaan", joka ilmestyi suomeksi noin 20 vuotta sitten. Vargas Llosa myös hyppelehtii  usein huoletta hieman aiheen sivulle. Jos punnitsisin näitä kahta kirjaa keskenään, kehottaisin lukemaan Marquesin kirjan tai sitten Vargas Llosan 60-luvun lopun ja 70-alun romaaneja. Ne ovat todella hyviä.

Acta, non verba.

Poissa hippiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2055
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #108 : 30.08.10 - klo:09:37 »

Päivän tekstin Lutherin 'Tienviittoja'-kirjasta.

Jaakko Heinimäen 'Seitsemän syntiä' on vielä vähäsen kesken.
"Kun oma pohja vajoaa, Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, Minulla turvapaikka on."
(SV 113:7)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10553
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #109 : 03.09.10 - klo:16:33 »
"Seurat oli meillä elokuun 29. päivänä. Väkeä oli paljon yli neljänsadan ihmisen. Taivaan Isä lopetti juhlalliset seurat. Kun olin lukenut Herran siunauksen, alkoi salamoida ja sataa. Hän sanoi aamenensa voimakkaasti."

                                                                               AKU RÄTY: Taivaassa on toisenlaista
🇫🇮

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10553
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #110 : 03.09.10 - klo:16:53 »
Edelläolevan kirjekatkelman kirjoittamisesta kaksi kuukautta myöhemmin Aku Räty kuoli Kiuruvedellä 1.12.1965.

Wikipedia:

Aku Räty (19. kesäkuuta 1897 Kiuruvesi – 1. joulukuuta 1965 Kuopio) oli körttiläisiin kuulunut merkittävä maallikkosaarnaaja. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä.

Aku, virallisesti August, Räty syntyi Kiuruveden Heinäkylän Yläpihan tilalla. Hänen isänsä oli Matti Juhonpoika Räty ja äitinsä Anna Liisa Pennanen. Vuokraviljelijöinä aloittaneet vanhemmat olivat tarmokkaita ja vuoteen 1930 mennessä heidän omalla tilallaan oli 21 lehmää ja neljä hevosta, peltohehtaareja oli 47, muuta maata ja metsää yhteensä 276 hehtaaria.[1]

Rädyn vanhemmat eivät olleet kovin uskonnollisia, vaikka hänen äidillään olikin herännäisyyttä kotitaustallaan. Sen sijaan hänen äidinäitinsä ja enonsa esimerkki sekä pyhäkoulussa saatu opetus olivat luomassa pohjaa Aku Rädyn vakaumukselle. Vanhemman veljen äkillinen kuolema sai tuolloin seitemänvuotiaan Akun pohtimaan uskonkysymyksiä. Helluntain jumalanpalvelus Kiuruveden kirkossa vuonna 1907 kuuluu myös hänen varhaisiin peruskokemuksiinsa.[2] Jo ennen rippikouluikää aktiivisen Raamatun tutkiskelun aloittaneesta pojasta tuli 16-vuotiaana pyhäkoulunopettaja. Pian hän tutustui myöhemmin keskeisen aseman elämässään saaneeseen Väinö Malmivaaraan.

Malmivaara johti Lapualla toimivaa Karhunmäen kristillistä kansanopistoa ja Aku Räty halusi palavasti päästä opiskelemaan sinne. Sekä isä-Matti että Akun vanhempi veli Jafet vastustivat herännäisopistoon menoa.

Lukuvuoden 1921–22 Aku Räty opiskeli kansanopistossa. Paljon hänelle merkitsi, että hänet oli hyväksytty lähes perheenjäseneksi Väinö Malmivaaran perheeseen. Rädystä tuli puhujamatkoja tekevän Malmivaaran kyytipoika. Kansanopistossa oppilaat harjoittelivat myös puheiden pitämistä. Syksyllä 1922 Räty pukeutui körttipukuun näin tehden uskostaan myös ulkoisesti näkyvän.

Loppiaisena 1928 hänet asetettiin vastustelustaan huolimatta Herättäjä-Yhdistyksen erityisesti Savon alueella toimivaksi matkapuhujaksi. Aku Räty avioitui opettaja Helmi Vilhelmiina, "Miina", Väisäsen kanssa 30. syyskuuta 1928. Heidät vihki Väinö Malmivaara. Nuoripari asettui Kiuruvedelle, Miinan kotitilalle.

Aku Räty oli jo saavuttanut laajan maineen puhujana. Hän kulki matkoillaan körttipuvussa, jalassaan lapikkaat ja mukanaan tuohesta punottu salkku.

Rädyllä saattoi olla 3–4 puhetilaisuutta päivässä. Vuoden 1936 aikana hän oli puhujana 305 seuratilaisuudessa, piti lisäksi 11 saarnaa ja osallistui 35 muuhun tilaisuuteen. Vierailupaikkakuntia oli tuona vuonna 64.[3] Almanakkaansa hän saattoi kirjoittaa kuvaavan kommentin: Kävin kotona.[4]

Keväällä 1939 Aku Rädyn puoliso Miina kuoli ja lapset jäivät isovanhempien hoitoon isän puhujamatkojen jatkuessa.

Sotien aikana Räty suoritti useita "kotiseutuvierailuja" (oikeastaan siis kotiseutulaisten vierailuja) rintamalle pitäen puheita korsuissa ja tavaten sotilaita jopa juoksuhaudoissa. Kotirintamalla puolestaan pidettiin muistoseuroja kaatuneiden kodeissa. Saarnamies ja muusikko löysivät toisensa, kun Räty rintamalla tapasi Joonas Kokkosen ja he alkoivat esiintyä yhdessä.[5]

Rädyn aktiivinen toiminta seurapuhujana kesti 1950-luvun lopulle. Vuonna 1955 hän oli saanut sydäninfarktin. Syksyllä 1959 hän jäi sairauslomalle ja vuoden 1960 alusta eläkkeelle, mutta jatkoi puhujamatkojaan voimiensa mukaan. "Terveyteni on lakastuneen kukan kaltaista, liikun kun jaksan, soperran sen verran kuin voin", Räty kirjoitti vuoden 1960 lopulla.[6] Rädyn viimeisen julkisen puheen paikkana oli Kiuruveden kirkko pyhäinpäivänä 1965. Hänen elämänsä päättyi 1. joulukuuta samana vuonna.[7]

Lähteet

    * Kettunen, Minna: Aku Räty: maan ja taivaan matkamies. Helsinki: Kirjapaja, 2003. ISBN 951-625-905-7.

Aku Rädyn kirjallista tuotantoa

    * Räty, Aku (toim. Olavi Kaukola): Kädenlyönti : saarnoja, raamattutunteja, seurapuheita. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
    * Räty, Aku: Rakkaus on aina velassa. Helsinki: Kirjapaja, Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1948. ISBN puuttuu kirjasta.
    * Räty, Aku (toim. Inga Kaukola): Taivaassa on toisenlaista : kirjeitä ystäville. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1975. ISBN 951-9013-33-4.
    * Räty, Aku: Vähän on tarpeen. Lapua: Herättäjä-yhdistys, 1958. ISBN puuttuu kirjasta.
🇫🇮

Poissa hippiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2055
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #111 : 03.09.10 - klo:20:48 »

Jaakko Heinimäen 'Seitsemän syntiä' on vielä vähäsen kesken.



Ei ole enää, siis kesken. Oli mukava kuunnella Heinimäen jutustelua tänään.

Hyvää yötä.
"Kun oma pohja vajoaa, Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, Minulla turvapaikka on."
(SV 113:7)

Paikalla Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34966
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #112 : 04.09.10 - klo:07:38 »
Huomenta hippiäinen.   Minä luin ko. kirjan keväällä. Pidin, kuten pidän Heinimäestä muutenkin. Huomena su. 5.9. kuulemme häntä seurapuhujana Lahdessa klo. 16 Betel-salissa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Atanasia

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2189
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #113 : 09.09.10 - klo:12:33 »
Heinimäki on kyllä aika söde



En muista olenko suitsuttanut Wilfrid Stinissenin puolesta täällä,
mutta jos olen, ei haittaa vaikka häntä mainostaisi lisääkin:

Luen toistamiseen Tosi ihminen- kirjaa - se on niin  :eusa_clap:

Ja Kristillinen syvämietiskely - ah  :eusa_pray:

Suosittelen.
Herra armahda.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11625
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #114 : 09.09.10 - klo:15:55 »
Wilcox: Kallis hunajanpisara. Sadetta toi, sai päikseen ne Porkolan kootut kun omistin yhtäkkiä kaksi kappaletta eikä sitä kahdella...Joskus hyvin hyvin nuorena luin.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Atanasia

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2189
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #115 : 09.09.10 - klo:20:49 »
Innolla odotan
Matti Yrjänä Joensuun uusinta!!

 :109:
Herra armahda.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #116 : 09.09.10 - klo:22:57 »
Mauno Jokipii: Jatkosodan synty. Nyt menossa Polvisen Barbarossasta Teheraniin. Lipsahti vähän käsistä tämä Kekkosen elämäkerran lukeminen...

Mt

Poissa Sarai

  • Kotimatkalla
  • Viestejä: 309
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #117 : 09.09.10 - klo:23:10 »
Aika hyvä kirjoitus narsistisista ihmisistä.

http://puunkatveessa.blogspot.com/2010/09/jotain-sentaan-on.html

Poissa Sarai

  • Kotimatkalla
  • Viestejä: 309

Poissa Atanasia

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2189
Vs: Mitä luin/luen viimeksi
« Vastaus #119 : 10.09.10 - klo:10:49 »
Lainaus
Lähetetty: tänään kello 10:42Kirjoittanut: Sarai 
Lainaus
Ja jatkuu: http://puunkatveessa.blogspot.com/2010/09/ja-jotain-jaa-taakse.html
Lähetetty: eilen kello 23:10Kirjoittanut: Sarai 
Lainaus
Aika hyvä kirjoitus narsistisista ihmisistä.

http://puunkatveessa.blogspot.com/2010/09/jotain-sentaan-on.html
Lähetetty: eilen kello 22:57Kirjoittanut: mt 
 


Oikein asiallista tekstiä!

Herra armahda.