Äänestys

Kävin/menen

armeija(a)n
22 (37.9%)
siviilipalvelukse(e)n
5 (8.6%)
olen totaalikieltäytyjä
3 (5.2%)
olen nainen/tyttö eikä tarvitse käydä
26 (44.8%)
suoritan naisten vapaehtoisen asepalveluksen
2 (3.4%)

Äänestäjiä yhteensä: 55

Äänestys päättynyt: 08.03.05 - klo:21:03

Kirjoittaja Aihe: Armeija vs. siviilipalvelus  (Luettu 63462 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa myyräpartio

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 437
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #150 : 03.07.05 - klo:19:50 »
Lainaus käyttäjältä: "Kristian"

Kyseinen tehtävänanto ei ollut pottuilua, vaan sen avulla halusin kiinnittää huomiosi siihen, että Euroopassa ei ole ollut yli tuhanteen vuoteen edes vuosisaataa rauhaa, joten miksi sellaista olisi nytkään, sillä kaikki suuret liittoumat/valtiot ovat sortuneet yksi toisensa jälkeen. Antiikin Kreikka ja Rooma romahtivat, muinaiset Babyloonia ja Egypti menettivät vaikutusvaltansa, Neuvostoliitto hajosi jne. eli kaikki isot valtiot/liittoumat tuhoutuvat joskus. On vain eri asia milloin. Euroopan Unionikin tulee varmasti joskus romahtamaan. En vain tiedä tapahtuuko se 10, 100 vai 1000 vuoden päästä. Joskus kuitenkin. Sen jälkeen EU  valtiotkin voivat sotia toistensa kanssa. Lisäksi vielä yksi viittaus historiaan: sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan pääsyylliset sekä kovimmat taistelut on käyty nykyisen EU:n alueella. Toinen knoppi myös: USA:n osavaltiot ovat sotineet keskenään! Kai muistat Yhdysvaltain sisällissodan vuosilta 1861 - 1865?


Kannattaako elää, kun kuitenkin kuolee lopulta. Eikö kannattaisi säästää vähän aikaa ja tappaa itsensä jo tänään?

Poissa Kristian

  • veisaa: "...Armahda heikkoa ja kurjaa.."
  • Viestejä: 222
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #151 : 03.07.05 - klo:21:40 »
Lainaus käyttäjältä: "Jaakkoopuukkoo"
Äskeinen vieras olin siis minä. Siitä piti vielä mainita, että naamioituminen demoissa tapahtuu ymmärtääkseni siksi, että ihmiset, joilla on mielipiteitä haluavat silti elää normaalia elämää.


Vaikka kirjoittaisinkin jostakin arkaluontoisesta asiasta, esiinnyn aina joko nimellä tai rekisteröidyllä nimimerkillä. Olen muutamia kertoja kirjoittanut esim. sanomalehtien yleisönosastoille ja aina omalla nimellä. Mielestäni sellaista asiaa ei pidä ajaa, jota ei uskalla ajaa missä tahansa ja milloin tahansa, eikä vaan vain silloin, kun pääsee kaduille riehumaan muiden samanhenkisten kanssa. Jos taas työpaikansaanti tuottaa ongelmia, niin aina voi perustaa yrityksen. Suomessa on elinkeinovapaus ja starttirahaakin saa...

Poissa Jaakkoopuukkoo

  • aralla tunnolla
  • Viestejä: 461
    • http://www.thedivisive.com/sivallus
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #152 : 05.07.05 - klo:00:58 »
Eiköhän tuo mielipiteiden ns. arkaluontoisuus ja ainakin sen vaikutus ole enemmänkin ympäristön kuin mielipiteen kantajan harteilla. Selvennän: on olemassa mielipide X, jota ihmisten suuri joukko vastustaa, osa aggressiivisesti. Henkilö Y omaa mielipiteen X ja tämän mahdollisesti esiin tullessa voi ajautua fyysiseen, henkiseen, tahikka taloudelliseen vaaraan. Nähdäkseni sananvapautta lähimmäksi päästään tilanteessa, jossa henkilö Y esittää mielipiteen X nimimerkin tahikka naamion takaa. Tällöin ei tietenkään olla optimaalisessa tilanteessa, jossa mielipide X voisi saada taakseen koko Y:n persoonan ja näin saada lisää kaikupohjaa.
Sensuuri ompijees
Mulla onkivees

Anonymous

  • Vieras
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #153 : 07.07.05 - klo:11:03 »
Niinpä, tottakai olisi optimaalinen tilanne että kaikki voisivat seistä mielipiteidensä takana tilanteessa kuin tilanteessa eikä tarvitsisi pelätä ympäristön syrjintää tai paheksuntaa. Mutta jokainen voi varmaan kuvitella että on aika rankkaa olla työ- tai kouluyhteisössä aina vain se anarkisti/ eläinoikeusaktivisti/ talonvaltaaja tai vaikka aseistakieltäytyjä, pointtina kuitenkin että jokainen ihminen on muutakin kuin poliittiset mielipiteensä enkä itsekään aina jaksa keskustella järkevästi ihan jokaisen puolitutun kanssa yhteiskunnallisista asioista. Ja Suomessa, jossa kansalaisaktivismi on aika uusi ja arvinainen ilmiö, leimaantuu hyvin äkkiä jos esiintyy vaikkapa mediassa omalla nimellään asioiden puolesta.
 
Ja lisäksi se Supon rekisteri josta jo aiemmin puhuin. Poliisit yrittävät ihan hullun lailla keksiä joka liikkeestä jotain johtajia. On aika ikävää seistä omalla naamallaan ja nimellään mielipiteidensä takana, kun huomaa sitten kohta että on siviilipoliisi kameran kanssa perässä kun eksyy lähellekään mielenosoitusta. Ei sitä niillekään halua ihan joka paikassa naamaansa näyttää, mieluummin vaikka vetää huivia ja kaulaliinaa kasvoille. Ehkä voitaisiin ensiksi peräänkuuluttaa ihan oikeaa sanan- ja mielipiteenvapautta ja suvaitsevaisuutta ennen kuin ruvetaan arvostelemaan sitä, etteivät ihmiset näytä naamaansa. Tai sitten vaikka poliisit voisivat itse näyttää esimerkkiä! Lakihan oikein vaatii että nimilappu pitää olla rinnassa tai ainakin nimi pitää kertoa pyydettäessä, mutta kummasti se aina unohtuu eikä sitten kerrota, keitä ollaan, jos ollaan vähänkään haistateltu saati sitten tönitty ja potkittu. Jos poliisilla on oikeus olla tuolla lailla lain yläpuolella ja sitten vielä jaella ihan päättömiä sakkoja niin on kyllä minullakin oikeus esiintyä anonyymina.

Sitten vielä anteeksipyyntö siitä, etten esiinny millään oikealla nimimerkillä, en harrasta keskustelufoorumeita erityisemmin enkä ajatellut heittää tähän keskusteluun enempää kuin pari kommenttia, joissa korjaan aikaisemmissa viesteissä esiintyneitä stereotypioita ja mielestäni suorastaan vääriä käsityksiä. Mutta kun tämä nyt meni tänne iänikuiseen naamiointi- ja kivienheittelyvääntöön niin voinen ihan periaatteen vuoksi esittäytyä, olen Fanny Helsingistä.

Poissa Kristian

  • veisaa: "...Armahda heikkoa ja kurjaa.."
  • Viestejä: 222
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #154 : 07.07.05 - klo:15:52 »
Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"
Niinpä, tottakai olisi optimaalinen tilanne että kaikki voisivat seistä mielipiteidensä takana tilanteessa kuin tilanteessa eikä tarvitsisi pelätä ympäristön syrjintää tai paheksuntaa. Mutta jokainen voi varmaan kuvitella että on aika rankkaa olla työ- tai kouluyhteisössä aina vain se anarkisti/ eläinoikeusaktivisti/ talonvaltaaja tai vaikka aseistakieltäytyjä, pointtina kuitenkin että jokainen ihminen on muutakin kuin poliittiset mielipiteensä enkä itsekään aina jaksa keskustella järkevästi ihan jokaisen puolitutun kanssa yhteiskunnallisista asioista. Ja Suomessa, jossa kansalaisaktivismi on aika uusi ja arvinainen ilmiö, leimaantuu hyvin äkkiä jos esiintyy vaikkapa mediassa omalla nimellään asioiden puolesta.


Totta. Mutta mielestäni vain se, että ei uskalla esiintyä omalla nimellään kertoo vain huonosta itsetunnosta. Minäkin kerron ihmisille avoimesti esim. olevani körtti, vaikka tiedänkin, että he sen jälkeen katsovat vähän "kieroon" tai muuten hassusti. Olen sitä mieltä, että mielipiteidensä takana on pystyttävä seisomaan aina ja ne on voitava aina perustella toiselle.
 
Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"
Ehkä voitaisiin ensiksi peräänkuuluttaa ihan oikeaa sanan- ja mielipiteenvapautta ja suvaitsevaisuutta ennen kuin ruvetaan arvostelemaan sitä, etteivät ihmiset näytä naamaansa.


Suomessa on oikea sanan- ja mielipiteen vapaus! Vertaa tilannetta vaikkapa tuolla itärajan takana olevaan Venäjä-nimeseen valtioon tai Kiinaan, niin ymmärrät, mitä tarkoitan.

Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"
Tai sitten vaikka poliisit voisivat itse näyttää esimerkkiä! Lakihan oikein vaatii että nimilappu pitää olla rinnassa tai ainakin nimi pitää kertoa pyydettäessä, mutta kummasti se aina unohtuu eikä sitten kerrota, keitä ollaan, jos ollaan vähänkään haistateltu saati sitten tönitty ja potkittu. Jos poliisilla on oikeus olla tuolla lailla lain yläpuolella ja sitten vielä jaella ihan päättömiä sakkoja niin on kyllä minullakin oikeus esiintyä anonyymina.


Ymmärrän tällaisen poliisien käytöksen erittäin hyvin. Hehän ovat erittäin riskialttiissa ammatissa ja haluavat tällä tavoin vain suojella perheitään, sillä suurinosa (ainakin minun tuntemistani) poliiseista on perheellisiä. Jos he kertoisivat nimensä, niin sen jälkeenhän joku voisi helposti selvittää heidän osoiteensa ja kostaa. Kerro, mitkä sakot ovat mielestäsi päättömiä. Yleensä kaikille sakoille on Suomessa hyvä perusteet (vrt. Venäjä).[/quote]

Poissa myyräpartio

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 437
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #155 : 07.07.05 - klo:19:06 »
Lainaus käyttäjältä: "Kristian"

Totta. Mutta mielestäni vain se, että ei uskalla esiintyä omalla nimellään kertoo vain huonosta itsetunnosta.


eehhe-heehhe.

vai olitko tosissas?

Anonymous

  • Vieras
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #156 : 07.07.05 - klo:19:46 »
Lainaus käyttäjältä: "Kristian"
Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"
Niinpä, tottakai olisi optimaalinen tilanne että kaikki voisivat seistä mielipiteidensä takana tilanteessa kuin tilanteessa eikä tarvitsisi pelätä ympäristön syrjintää tai paheksuntaa. Mutta jokainen voi varmaan kuvitella että on aika rankkaa olla työ- tai kouluyhteisössä aina vain se anarkisti/ eläinoikeusaktivisti/ talonvaltaaja tai vaikka aseistakieltäytyjä, pointtina kuitenkin että jokainen ihminen on muutakin kuin poliittiset mielipiteensä enkä itsekään aina jaksa keskustella järkevästi ihan jokaisen puolitutun kanssa yhteiskunnallisista asioista. Ja Suomessa, jossa kansalaisaktivismi on aika uusi ja arvinainen ilmiö, leimaantuu hyvin äkkiä jos esiintyy vaikkapa mediassa omalla nimellään asioiden puolesta.


Totta. Mutta mielestäni vain se, että ei uskalla esiintyä omalla nimellään kertoo vain huonosta itsetunnosta. Minäkin kerron ihmisille avoimesti esim. olevani körtti, vaikka tiedänkin, että he sen jälkeen katsovat vähän "kieroon" tai muuten hassusti. Olen sitä mieltä, että mielipiteidensä takana on pystyttävä seisomaan aina ja ne on voitava aina perustella toiselle.
 
Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"
Ehkä voitaisiin ensiksi peräänkuuluttaa ihan oikeaa sanan- ja mielipiteenvapautta ja suvaitsevaisuutta ennen kuin ruvetaan arvostelemaan sitä, etteivät ihmiset näytä naamaansa.


Suomessa on oikea sanan- ja mielipiteen vapaus! Vertaa tilannetta vaikkapa tuolla itärajan takana olevaan Venäjä-nimeseen valtioon tai Kiinaan, niin ymmärrät, mitä tarkoitan.


Kieroon katsominen ja esim. kirjepommin saaminen ovat eri asioita (vrt. viittauksesi poliiseihin). Toisesta kohdasta: "Hei, natsitkin kaasutti juutalaisia, miksemme mekin saisi potkia nekruja!".

btw. Olen siis Jaakko, en Fanny, mutten jaksa kirjautua.

Anonymous

  • Vieras
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #157 : 07.07.05 - klo:22:52 »
En hetkeäkään jaksa uskoa että yksikään poliisi perheineen olisi vaarassa, jos kertoisivat nimensä vaikkapa käyttäydyttyään epäasiallisesti jossain joukkojenhallinta- tai mielenosoitustilanteessa... vähän huvittaa tuo, että pelkäävät niin paljon. Ymmärrän kyllä toisaalta, etteivät luota siihen, ettei mitään uhkailuja tule, mutta miten voi edellyttää toiselta osapuolelta luottamusta luottamatta itse ollenkaan? Ja näin minä ainakin ymmärrän tuon perustelusi: tavallisten ihmisten pitää seistä sanojensa ja tekojensa takana, mutta poliisin ei. Tavalliselle ihmiselle pelko ei ole riittävä syy suojautua, poliisille on.

Niitä ylilyöntejä tapahtuu kyllä kaiken aikaa, ainakin nyt on oma usko virkavaltaan aika maassa kun tuossa pari viikkoa sitten hajottivat yhden mielenosoituksen niin paljon voimaa käyttäen, että kaksi joutui lääkäriin ja yhtä syytetään virkavallan vastustamisesta kun meni väliin tilanteeseen. Ja juuri joutui joku tyyppi kuukaudeksi vankilaan siitä, että oli liimannut kymmenen mainosjulistetta sähkökaappeihin Helsingin keskustassa... eiköhän nämä nyt ole aika hyviä esimerkkejä sekä aiheettoman kovista että turhista syytteistä ja tuomioista puhumattakaan siitä, ettei poliisi aina muista omia valtuuksiaan.

Miksi tämä keskustelu on muuten lipsunut aikaisemmasta tähän aiheeseen? Mietin vaan, että onko syynä se että on niin hämmentävää kun joku väittää ettei lainvartija toimi laillisesti, kun olen tässä aika paljon pohdiskellut sitä, että nämä asiat ovat niin hirveän vähän esillä mediassa ja sitä kautta kai useimmille kilteille kansalaisille ihan vieraita.

F

Poissa Kristian

  • veisaa: "...Armahda heikkoa ja kurjaa.."
  • Viestejä: 222
Armeija vs. siviilipalvelus
« Vastaus #158 : 07.07.05 - klo:23:13 »
Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"
En hetkeäkään jaksa uskoa että yksikään poliisi perheineen olisi vaarassa, jos kertoisivat nimensä vaikkapa käyttäydyttyään epäasiallisesti jossain joukkojenhallinta- tai mielenosoitustilanteessa... vähän huvittaa tuo, että pelkäävät niin paljon. Ymmärrän kyllä toisaalta, etteivät luota siihen, ettei mitään uhkailuja tule, mutta miten voi edellyttää toiselta osapuolelta luottamusta luottamatta itse ollenkaan? Ja näin minä ainakin ymmärrän tuon perustelusi: tavallisten ihmisten pitää seistä sanojensa ja tekojensa takana, mutta poliisin ei. Tavalliselle ihmiselle pelko ei ole riittävä syy suojautua, poliisille on.


Mielestäni poliiseilla on oikeus suojautua, koska he suorittavat yhteiskunnan heille määräämää tehtävää eli sisäisen turvallisuuden ja järjestyken ylläpitoa, mutta mielenosoittajat ovat siellä aivan vapaaehtoisesti. Suurimmalla osalla heitä on varmasti aivan rauhanomaiset aikeet, sitä en kiistä, mutta mukana on ainakin median perusteella aina myös niitä, jotka huligoivat ja heittelevät katukiviä jne. Siispä poliisit vain puolustavat ja suojelevat yhteiskuntaa. Lontoon terrori-iskut ovat loistava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun ääriaineksia ei pidetä kurissa, vaan ne saavat mellastaa vapaasti.


Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"
Niitä ylilyöntejä tapahtuu kyllä kaiken aikaa, ainakin nyt on oma usko virkavaltaan aika maassa kun tuossa pari viikkoa sitten hajottivat yhden mielenosoituksen niin paljon voimaa käyttäen, että kaksi joutui lääkäriin ja yhtä syytetään virkavallan vastustamisesta kun meni väliin tilanteeseen. Ja juuri joutui joku tyyppi kuukaudeksi vankilaan siitä, että oli liimannut kymmenen mainosjulistetta sähkökaappeihin Helsingin keskustassa... eiköhän nämä nyt ole aika hyviä esimerkkejä sekä aiheettoman kovista että turhista syytteistä ja tuomioista puhumattakaan siitä, ettei poliisi aina muista omia valtuuksiaan.


Poliisit ovat vain ihmisiä, joten heillekin sattuu virheitä ihan niinkuin muidenkin ammattiryhmien edustajille. Tässä vaan on se ero, että kun poliisi tekee virheen, niin heti alkaa tutkiminen ja mahdollisten syytteiden luku. Tuskin sinunkaan työpaikalla (mikäli olet töissä) sinulle annetaan sakkoja siitä, jos teet jonkin virheen, mutta poliisien kohdalla se on mahdollista.

Tuosta sähkökaapista sen verran, että olisi ehkä kannattanut pyytää lupa vaikkapa kaupungilta tai kysyä, mihin niitä julisteita voi/saa kiinnittää. Jos kaupungissa mainostetaan vaikkapa sirkusta tai jotain urheilutapahtumaa, eivät hekään saa löydä mainoksiaan mihin tahansa, vaan vain niille varatuille/osoitetuille paikoille. Lisäksi esim. sirkukset ja muut vastaavat kiertävät jutut joutuvat maksamaan kaupungille, jos eivät korjaa mainoksiaan pois samalla, kun lähtevät kaupungista.

Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"
Miksi tämä keskustelu on muuten lipsunut aikaisemmasta tähän aiheeseen? Mietin vaan, että onko syynä se että on niin hämmentävää kun joku väittää ettei lainvartija toimi laillisesti, kun olen tässä aika paljon pohdiskellut sitä, että nämä asiat ovat niin hirveän vähän esillä mediassa ja sitä kautta kai useimmille kilteille kansalaisille ihan vieraita.

F


Katso tämän ketjun aiempia viestejä, niin huomaat miten paljon offtopic ne ovat menneet. Täytyy vielä sanoa tunnustukseksi, että olet siinä mielessä poikkeuksellinen totaali/sivari-liikkeen edustaja, että sinun kansssasi voi keskustella näistä asoista ilman, että ryhdyt heti haukkumaan vastapuolta (=minua) sodanlietsojaksi tms. Kiitos siitä sinulle.

P.S. On muitakin tapoja (ja ehkä fiksumpiakin) vaikuttaa kuin mielenosoitukset. Esim. puoluetyö yms. (Puhun omakohtaisesta kokemuksesta).




** Ketju lukkoon sivurajan täytyttyä. Aiheesta saa perustaa uuden ketjun ja jatkaa keskustelua siellä. terv. ylläpitäjä Liisa