Kirjoittaja Aihe: Terveyteni  (Luettu 2366 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4458
Vs: Terveyteni
« Vastaus #30 : 08.09.19 - klo:20:44 »
Monipuolisesti ja terveellisesti kannattaa syödä. Luin lähipäivinä englantilaisesta 17-vuotiaasta pojasta, joka on menettämässä näkönsä yksipuolisen ravinnon vuoksi. On kuulemma viimeiset kymmenen vuotta syönyt vain ranskalaisia ja sipsejä. Hänen nököhermonsa ovat rappeuruneet vitamiinipuutosten takia. Hän ei ollut mikään tavallinen ranskalaisten ja sipsien syöjä, vaan syömishäiriöinen nuori.  :017: 
Pyryharakka

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #31 : 10.09.19 - klo:01:04 »
Öppiäinenhän ymmärsi tasan mitä minä tässä yritin vääntää rautalangasta sille ihmiselle, joka oli kuin äkkikäännynnäinen ja säntäili pitkin ja poikin se ihmevaaka kainalossaan julistamassa uutta ilosanomaa. 

Ihme sinänsä, oli se siinä määrin vapaa- assosiaatiotekniikalla kirjoitettua.  Raivoilin täällä itsekseni, kun näillä naisten terveyssivustoilla kesäksi rantakuntoon ja karista kinkkukilot on aina ne samat ohjeet, yleensä nivelille vaarallisia liikkeitä. 

Olen tasan mieltä, että meillä on niin vaihtelevia käsityksiä siitä mitä on laihtuminen ja laihdutus, että ihmiset puhuvat toistensa ohi.

........................


Ensin olisi jonkun järkipään selvitettävä jokainen laihtumisen määritelmä.  Tai lihomisen ja lihavuuden. Ja mitä se kenellekään kuuluu! 

Koska metabolisen oireyhtymään nyt liittyy sairastamista, ei mielestäni ole ” nillittämistä” jos se otetaan vastaanotolla puheeksi, päin vastoin. Ei, et sanonut niin, kuuluu vaan korvien täydeltä kun puhelin soi:  Arvaa mitä se mulle nyt sanoi ja nyt ja nyt....      Valita toisille sanon, aika turhaan.   Siinähän se selviää, onko huoleen mitään syytä.

Laihduttamisesta olen samaa mieltä, otettiin skaba työpaikalla.  Kuka pudottaa eniten 2 kuukaudessa. Vaikka voitin, niin kiinnostavampaa olisi ollut laskea  yhteen ne kilot jotka koko sakilta karisi. 

Ja toden totta. Tuo puhe jojoilusta saa hermoni käryämään. Yritin tässä selittää aivan uutta ja ihmeellistä syytä lihomiselle:  kansalaisen aivot kuvittelevat, että nyt iski nälänhätä.  Tästä löytyy kyllä myöhempää julistusta ( lihavuus/ Aila Rissanen). 


Ja vieläpä totta.  Mikä hiisi siinä on, että pitäisi olla kokoa 36, tai peräti 32, vyötärö 50 cm!  Kaverini kävi kimppuun kuin jellona. Hän vain jätti karkit ( no hyvä oli kun jätti, ykköstyypin diabeetikko)  Kun hän näki ruokapäiväkirjani, sen mitä työterveyshuolto neuvoi, ja pidin hänelle uutta mieliksensä, niin menihän se jakeluun etten syö kolmeatuhatta kaloria päivässä.


Toinen juttu on, ettei ravintoaineiden terveellisyys missään suhteessa ole uskonnollinen kysymys, se on ihan tiedettä. Raffinoitu ruoka, puhdistettu vehnä riisi pasta ei sisällä niitä hivenaineita, vitamiineja mitä tarvitaan. Tämä on ihan tiedettä. Ei niin, että täällä pitäisi kitua ja olla kylässä hankala vieras jolle ei voi tarjota mitään. Yhdessä syömisellä on arvonsa.  Kaura ja ruis nyt vain on tällä hetkellä todettu terveellisimmiksi, ohraa vähemmän on tarjolla, kaura sopii jopa osalle gluteenialkergikkoja.  Siis osalle.


Veganismin ongelma on herkästi kehittyvä B12 vitamiinin puute. Ylipäänsä kaikki ääriajattelu johtaa herkästi harhateille. Karppauksen, että LDL nousee.  Riippuu siitä miten karppaa. Ja kyllä se haima on hereillä siitä kun jotain nielaisee.


Yritin tässä selittää, että me ehkä, siis ehkä pääsemme tästä hoikkuusjutusta kohti terveyspainotteista ajattelua. Ennen kaikkea siitä kokonaan että ” minä vain jätin karkit, ja katsokaa minua nyt”.  Minä rupesin tuorepuurolle ja tässä olen ennen ja jälkeen.  Jostain syystä uskon että viisastuneena hoitamaan ravintoasioita yhtä yksilöllisesti pitkäjänteisesti ja huolellisesti, kuin jotain mutkikkaitten tautien lääkityskombinaatioita.

Oma ongelmansa on, että lapset lihovat.  Epäterveellisen paljon.  Eihän jokainen lapsi liho siksi että taloon tuotiin telkkari, mutta selvä korrelaatio siihen ruutuaikaan nyt on havaittu.  Muuta on takuulla että entiset limupullot näköjään ovat kolminkertaistabeet kokonsa, samoin makeispussit. Kun katselee ympärilleen, eikä ainoastaan omaa kuva- albumiaan, alkaa ehkä hieman ihmetellä.

........................


Meidän talon kakarat eivät lihoneet telkkarista. Karkkia ei saatu kuin joskus.  Ihan varmaa on, öppiäinen, ettet sinäkään saanut, olit vasn lihava.  Jos olit.

Niin se on, sanoi Arvo Ylppö ja piirsi taululle erimallisia lapsia.  Pulleita ja laihoja.  Jos kaikki on terveyden kannalta kunnossa, ollaan ihmeessä erimallisia. 

.........................


Jos tahtoo pienempään kokoon eikä siinä pysy, niin hoettu on,  että jojojojoilu, epäterveellisistä maailmassa. Eikä ole kuin vaatekaapille enintään.  Ja budjetille. Aivot omaksuvat näkemyksen, tämä on tämän yksilön ihannepaino kun ollaan korkeimmassa kohdassa,  ja tarraavat siihen.  Ne tottuvat hitaasti. Hitaammin kuin mieli.


Täällä on nyt ongelma, kun paino on korkea nälkätilassa, siitä johtuen voimat vähissä.....



Mutta mitä ihmeellistä minä sinulle selitän..... Kokemukseni mukaan olet lukenut nämä kaikki jutut paremmin kuin minä ja kihertelet hihaasi,... luultavasti hoikkana kuin mikä.  Äääh, minä menen sinun kanssasi aina samaan halpaan. 




« Viimeksi muokattu: 10.09.19 - klo:01:16 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #32 : 10.09.19 - klo:01:44 »
Monipuolisesti ja terveellisesti kannattaa syödä. Luin lähipäivinä englantilaisesta 17-vuotiaasta pojasta, joka on menettämässä näkönsä yksipuolisen ravinnon vuoksi. On kuulemma viimeiset kymmenen vuotta syönyt vain ranskalaisia ja sipsejä. Hänen nököhermonsa ovat rappeuruneet vitamiinipuutosten takia. Hän ei ollut mikään tavallinen ranskalaisten ja sipsien syöjä, vaan syömishäiriöinen nuori.  :017:

Tasan samaa mieltä, eli ei sunkaan mitään voi määräänsä enempää syödä ja niistä tässä seuraava kysymys tulee mieleen, paljonko.  Ei edes sitä kaurapuuroa voi ahmia laatikkokaupalla.


..................................


Haluan tietää, mitä voisimme tehdä terveyden eteen, ja vaikka sitä opetettiin aika tavalla, tahtoisin tietää ja kerrata ja oppia enemmän.  Ja teen sen kanssa.    En ole kuin varovaisella mielellä sen edessä, että ruokavaliota kehiin niin kainalosauvat jää siihen paikkaan, kuin Louvresissa tai kaatajapapin teltassa.

Sen tiedän, että itsensä voi syödä sairaaksi.  Liikasyödä. Liianvähänsyödä. Käyttää ulostuslääkkeitä kun syö, oksentaa syötyään.  Lihavista lapsista löytyy pikaruokaa harrastavaa pikkuväkeä, ja perheitä.  Lopulta on traagista, että köyhimmät meillä syövät epäterveellisimmin.  Kotimaisia juureksia saa kyllä kohtuuhintaan, mutta halvimmalla elää viikon kun ostaa valkoista sarvimakaronia ja pari purkkia tonnikalaa ja euron burgereita.

....................

Sen sijaan oletan, että ruokavalio on räätälöitävissä sopivaksi, ja jos itse voin parhaiten Italiassa jossa syötiin pastaa ja pihviä illalla h i t a a s t i niin se voi olla ihan totta terveellistä tässä tapauksessa.    Nukuin kunnolla. Jaksoin vaikka mitä.  Kun palasin tähän aamiaismaahan, niin eihän täällä mikään pelitä. Joku voi todella hyvin kun karppaa kasvisrasvoja käyttämällä.  Joku voi hyvin kun häärää vegaaniruokaa. Tykkäsin siitä ruåttalaisesta ohjelmasta, kovasti, areenalta löytyy.

Ja kun ateriointi oli joskus sosiaalinen happening.  On ehkä meillä turhan harvoin. Minne katosi aika, jona kokkailtiin kavereille vuorotellen ja istuttiin pitkään juttelemassa?  Muuttiko kaikki kotiseuduilleen? 

.......................


Mistä pitäisin nyt suuresti olisi leipoa ruokavalioita.  Terveellisiä.  Yhtä huolella kuin sairauksien hoitoon tarvittuja lääkeyhdistelmiä.  Ei mitään tavaramerkki Tohtori Tolosta, vaan semmoista, mitä joku toivoisi ja sitten mietittäisiin, mikä hänelle sopisi.

Mikä lie vielä tilanne, kun ajattelen jotain todella heikosti voivia kehitysmaissa, mitä he saavat suuhunsa....
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4458
Vs: Terveyteni
« Vastaus #33 : 10.09.19 - klo:21:00 »
Oikeassa olet Leena, että ruokailu on sosiaalinen tapahtuma. Olen kerran jos toisenkin huomannut, etten syö niin suuria annoksi, eikä tule illalla mielitekoja, kun Tiiti on kotona käymässä. Tulee syötyä terveemmin.
Toisaalta muistan, kun sisareni jäi viisikymppisenä leskeksi. Hänellä ei ollut ruokahaluja. Kun menin hänen luokseen kyläilemään, hän totesi ruokapöydässä, että hänellekin ruoka maistuu, kun on seuraa.

Muistan telkkarista amerikkalaisen ravitsemusohjelman, joka oli nimeltään ehkä: Dieetit vaihtoon.
Siinä oli ideana, että otettiin toinen lähes anorektikko ja toinen sairaaloisen lihava. Heidän terveytensä tutkittiin, kerrottiin mitä haittoja heidän vääränlainen ruokailutottumuksensa oli saanut aikaan. Toinen oli aliravittu ja kärsi erilaisten puutosten aiheuttamia ongelmia. Toinen päin vastoin. Sitten heidät istutettiin syömään toistensa päiväannoksia. No, eihän se onnistunut. Heitä opetettiin syömään terveellisesti. Jotenkin kiinnostava asia oli se, että nämä erilaiset ihmiset laitettiin yhdessä ponnistelemaan terveellisempään suuntaan.
Pyryharakka

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #34 : 11.09.19 - klo:12:55 »
Oikeassa olet Leena, että ruokailu on sosiaalinen tapahtuma. Olen kerran jos toisenkin huomannut, etten syö niin suuria annoksi, eikä tule illalla mielitekoja, kun Tiiti on kotona käymässä. Tulee syötyä terveemmin.
Toisaalta muistan, kun sisareni jäi viisikymppisenä leskeksi. Hänellä ei ollut ruokahaluja. Kun menin hänen luokseen kyläilemään, hän totesi ruokapöydässä, että hänellekin ruoka maistuu, kun on seuraa.

Muistan telkkarista amerikkalaisen ravitsemusohjelman, joka oli nimeltään ehkä: Dieetit vaihtoon.
Siinä oli ideana, että otettiin toinen lähes anorektikko ja toinen sairaaloisen lihava. Heidän terveytensä tutkittiin, kerrottiin mitä haittoja heidän vääränlainen ruokailutottumuksensa oli saanut aikaan. Toinen oli aliravittu ja kärsi erilaisten puutosten aiheuttamia ongelmia. Toinen päin vastoin. Sitten heidät istutettiin syömään toistensa päiväannoksia. No, eihän se onnistunut. Heitä opetettiin syömään terveellisesti. Jotenkin kiinnostava asia oli se, että nämä erilaiset ihmiset laitettiin yhdessä ponnistelemaan terveellisempään suuntaan.

Tässä olisi hurjan viisas toiminta- ajatus vaikka terveyskeskuksen ravitsemusterapiaryhmälle. Muistan miten hauskaa oli, kun ylilääkäri kerran keksi, ettei mitään tylsää ravintolaillallista tyhy- päivälle, vaan pyydetään palkkaamaan meille Perhosta opettaja, joka kertoo mausteista. 

Sitten valmistimme indonesialaisen aterian.  Kyllä me saimme ihan syötävää ruokaa kun se kokki oli kaiken aikaa vahtimassa vaikka esimerkiksi minä jauhoin jotkut mausteet ja sekoitin ne väärään taikinaan tai jotain. 


Eihän sen tarvitsisi olla mitään noin konstikasta, tehtäisiin vaikka tavallista terveellistä ruokaa, ja kukin harjoittelisi lautasmallia vähän sen mukaan, pitääkö opetella syömään  vähemmän vai enemmän. 


Valmistettaisiin. kaalikääryleitä lihapullia ja mitä kukin ehdottaa, äkkiä tässä häviää taitokin kun ei keitä. Yleensä joka yksikössä on henkilökunnan keittiö jossa on muutakin kuin kahvinkeitin ja mikro, toisinaan pari keittiötä jos talo on suuri,  tai ryhmä voisi kokoontua, no tiedän aika monta paikkaa jo kertamietinnällä. Lainataan toimintaterapeuteilta.

Terveellisiä ruokareseptejä. Vaikka ravitsemusterapeutti käymään.  Lääkärille ne, joilla on joku sairaustila ja psykiatrille jos se on sitä lajia ja endokrinologi kehiin ja luentoja kaikesta. 

Reseptejä vaikka lainataan Riitta- mummilta, tai ostetaan..... Voisit kyllä kohta tehdä niistä kirjan.  Väliin omia mietteitä, körtin ruokapäiväkirja.  Tämä oli syrjähyppy. 

Sitten syötäisiin yhdessä. Joulun alla kynttilöitä ja yksi (1) jouluateria. Se voisi muutenkin muistuttaa koulun kotitaloustunteja, eli katetaan pöytä kauniisti....  Ryhmä voisi kokoontua vuoden, ja pitää kirjaa syömisistään.  Yaziolla saa kalorit laskettua muun muassa.  Tai jos mahdollista vaikka kolme, niin jutusta tulisi toinen luonto.... se vaan maksaa jo.... ei pääse kaikki.... Ehkä vuosikin kun sitoudutaan kuten johonkin psykoterapiaryhmään sitoudutaan.  Liikaa syöviä, ja tämmöisiä kuin minä ettei kone käy eikä kuluta bensaa.  Labratsekkaukset sokereita, rasvoista, maksa- arvoista, ennen jälkeen.

Mitäpäs kun huomenna menen.... Sain ajan, peruutusajan, hoitajalle, niin katson mikä on naisiaan, ja selitän miksi Nutrilett ei nyt enää sovi,.... Pelkoni on, ettei hän minua usko,  kun minä olen jo laihduttanut, eikä se lihavuusleikkaus, jos mahalaukku veti eilen ne kolme kananmunaa ja pari falafelwrappia, ja vakuutan, tämä kävi vahingossa.


...............................

Sama ryhmä voisi tehdä kävelykenkkejä.  Vaikka niin että vähän kunkin elämäntilanteesta riippuen, ne joille se on mahdollista, tapaavat kerran viikossa Terkkarilla ja kävellään joku sopiva matka. Psykiatrinen toimintaterapiahan saa ostaa ruoka- aineita, muut ehkä eivät, mutta jos me maksaisimme pienen summan ja se ohjaaja, tai ohjaajapari, kävisi kaupassa, tulisi ostettua kaikki tarvittava. 


Sen cerran jokaiselta kuluu ruokaan rahaa, että voidaan sopia mitä keitetään.  Tai ohjaaja voisi alkuun tehdä niin, ja jos tulee hyvin riippuvainen ryhmä, niin sen kai pitäisi vähän potkia vauhtiin, sitä minä eniten epäilisin.

Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #35 : 11.09.19 - klo:17:59 »
Rupesin etsimään näitä juttuja tosimielellä, kun join kahvia ja ajattelin, paljonko  liikaa.  Isän sisko tuohtui äärimmilleen, kun oli lääkärillä puututtu hänen kahvinjuontiinsa, ehdotettu että vähentäisi.  Lääkärilehellä oli sinänsä väärää tietoa siitä, että kahvista käydään nyt maailman ensimmäisin keskustelu.  Kai minä sen rähäkän muistan kun ihminen huutaa ja huutaa...  .  Oltiin vielä niin kilttejä ja niin lapsia, etten käskenyt pitämään suuta kiinni, valittamaan sen kahvinkieltäjän esimiehelle jos ei tykänny sen jutuista,  kun minä en asiaa voinut auttaa,  ensimmäisen vuoden opiskelija. 


Kahviin kuuluu olevan muutamilla suuri mieliteko, jonka he saavat kahden perintötekijän myötä.  Ehkä asia on näin yksinkertainen, mutta kun geeneillä on ilkeä tapa syttyä ja sammua etenkin, jos ovat niitä vallitsevia eli joskus sanotaan, dominantteja. Eli ruskea silmien väri peittää alleen sinisen ja sillai.  Tosi kiinnostavaa, mietin, koska maalaislapset joi kahvia ihan pienestä niin kuin aikaihmiset.  Kaupungissa ei annettu,  Eli onko niillä vähintään herätetty eli aktivoitu ne kahvigeenit?  Ikäiseni serkkupojan kanssa rymisteltiin pitkin kylää, toisille riitti kotipiha ja useimmiten meille kanssa.  Onnelan isäntä otti aina hevoskärrylle ja vei tupaan kahville.  Matti joi tyylillä eli hänellä oli varmasti ne geenit ja hereillä.  Minun piti pärjätä kaikessa missä Matti joka oli melkein kuin veli --- etenkin enon kuoleman jälkeen.  Meni se alas niin ettei kukaan huomannu että vaikeaa on,  kermaa kun laittoi ja sokeria ja kastoi nisua.


Kun Airi täti minua rökitti siitä vennon vieraasta ihmisestä varoituksineen, oli saatu havainto liian kahvin yhteydestä haimasyöpään.  Se on ikävä tapa kuolla. Sitten koko kahvihaimasyöpäpuhe vain loppui.  Kaksi kuppia olisi ollut raja, tai Airin pitänyt vähentää pari kuppia, kuka tietää.  Kun joku kiihtyy ei aina saa ihan tarkkaa selkoa.


Nyt sitä saa juoda ja mitä enemmän sitä parempi, se suojaa eturauhassyövältä ja sydänkuolemilta.  Paitsi että huudettiin komento takaisin, sillä kuusi kupillista tarkalleen, se kun ylittyy,  (koko jäi ilmoittamatta) siinä ei hyvä heilu. Otin kaikkeen selkoa koska tykkään kahvista, se maistuu hyvälle, ja nyt muistan enää kehnosti, mikä kaikki romuttuu kun ylittyy kuusi kupillista vuorokaudessa.  Oliko justiinsa pumppu? 

Aika moni varmasti tietää, ettei sitä ainakaan jokaisen kannata  ottaa lämpimäksi juotavaksi termariin päiväreissulle siis hiitämään. Ja tämä saattoi kohtuumäärin suojata sydäntä, kun toisinaan käytettiin nesteenpoistolääkkeitä, ja kahvi on yhtä tehokas siihen, kuin ne. 
Tulee tarve hakea pusikkoa ja sitten vain lätsähtää, voimat loppuu eikä kyse ole muusta kuin kuivumisesta,   kokeilin kerran.  Onneksi en ollut yksin reissun päällä, laitettiin lunta mehutermareihin, se jäähdytti ne sulaessaan, mutta pitihän minut saada sieltä takaisin.  Laskin että join pari litraa, kun tietysti join kaikkien eväsmehutetrat 2dl kussakin.  Vähän noloa. 

No kun olin päiväoppaana, yksi ensikertalainen kanssa nuukahti niin, että se piti hakea moottorikelkalla -- ei ollut minun ryhmässä ja taisi oilla että mehut oli juotu. Ei meinannut uskaltaa lähteä, mutta onneksi kokenut opas sanoi että täytyy, jää rimakauhu ja niin turhasta.  Saimaalla melottaessa muuan väsyi, oli juonut kahvia paljon kyllä, ja peränpitäjät kaksoiskajakilla juotettiin sille suoraan järvestä vettä eikä sitä vaivannut enää mikään.

Yhden unettoman tapasin terveyskeskuksessa, ja laskettiin kahvikupillisensa, siis jokainen.  Saatiin kolmisenkymmentä, yli tai alle päivästä riippuen.  Ensin aamukahvi kotona, sitten työpaikalla, sitten kahvitunnilla ja jotenkin niitä vain tuli juotua ja kotiin palatessa iltapäiväkahvi ja niin edelleen. Sitä jännäsin, väheneekö Kyllä,  hän sanoi ettei ole oikein tajunnut siinä kiireessä, miten monta mukillista hän juo, siinä mennen tullen.  Sovittiin kyllä unkkareista ellei auta, muttei hän lopulta tahtonut itsekän niitä.

Tuosta on myös pidetty jotain rytmiä tärkeänä ettei kello 18 jälkeen, jopa ettei kello 16 jälkeen.  Vanhemmat joivat illalla kahvia -- muistan jonkun teenjuontiajan, olisiko johtunut huonounisuudesta. Siitä hellitettiin. 

Itselle tulee usein outo olo, kuin olisi liian väsynyt nukkuakseen, siihen kahvi auttaa kyllä. Senioreilla se nostaa vähäsen verenpainetta ja antaa paremman unen, että  nukkuminen vaatii virkeyttä oli minusta aivan jännää.   Teessä olisi niitä virkistäviä aineita kanssa, mutta ne hitulat joita meillä juodaan teenä liotettavasta pussista ei ole teetä nähnytkään.  Aloin ymmärtää brittejä, kun kaverini toi Nepalista tuomisiksi tuoretta teetä.   

Mutta siis, kuudessa kupissa /  vuorokausi  kulki joku hengenlähdön raja.  Ainakin toistaiseksi, tutkimus oli kyllä hyvin hieno ja hyvin tehty, ei täällä mutta oli siinä suomalainen mukana. 





« Viimeksi muokattu: 11.09.19 - klo:18:14 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Paikalla 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 13744
Vs: Terveyteni
« Vastaus #36 : 11.09.19 - klo:18:08 »
Ei kat kuusi kuppia päivässä kahvia ole hengenlähdön tae. Ymmärrykseni mukaan viina ja tupakka ovat suurimmat syyt nuorena kuolemiseen ja sen jälkeen liikkumattomuus sekä perintötekijät.

Marjat ovat terveellisiä. Kaariina yrittää saada talteen talven varalle aika monelle ystävälleen. Puolukoissa on tusina ämpäriä täynnä, mutta puolet vielä puuttuu.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #37 : 11.09.19 - klo:18:34 »
Ei kat kuusi kuppia päivässä kahvia ole hengenlähdön tae. Ymmärrykseni mukaan viina ja tupakka ovat suurimmat syyt nuorena kuolemiseen ja sen jälkeen liikkumattomuus sekä perintötekijät.

Marjat ovat terveellisiä. Kaariina yrittää saada talteen talven varalle aika monelle ystävälleen. Puolukoissa on tusina ämpäriä täynnä, mutta puolet vielä puuttuu.

Justiin luin että väärin syöminen tappaa enemmän kuin viina ja tupakka....   Näin siis on toteentunu, suuri kansainvälinen ravitsemustutkimus, ei koskenut niitä jotka kuolevat nälkään vaan ruokaan.  En tiennyt olevan aivan niin vaarallista.  pengon selville, mikä tappaa paitsi joku omituinen ruokavalio tai yksinkertaisesti määrätön määrä vaikka nyt voita. Sen piti olla jokin muu, ettei ihan pelkkä pinaattidieetti. Tai hopeavesi runsain annoksin. 

Mutta marjoja terveellisempiä saa hakea, se on täydellinen totuus. Ja sinne ne mätänee mettiin, suuri sato hyvinvointia.  Mustikka kävi suorastaan kolesterolilääkkeenä silmissäni.


Kerran ehdotin FB:n diakoniasivulla, että tehtäisiin retkiä metsään, kerättäisiin köyhien kanssa marjat ja sienet. Varmaan saataisiin joku eväsleipäraha --- kympin päivässä sai silloin antaa yksinasuvalle, ja ilmoittautujamäärän mukaan sitten vaan.  Voisi pitää vaikka jotain seurakunnan kurssikeskusta tai leirikeskusta paikkana, minne ajetaan, ja tekeehän diakoniatyö retkiä muutenkin. Eli bussin ehkä saisi viemään ja hakemaan pois, jos ihan lähellä ei ole mettiä tai ovat tyhjäksi poimittuja. 

Kun monella ei ole autoa, ei oikein sienituntemusta, suppilovahveroita voi kuivattaa ja vaikka mitä, ja pakastimia on monissa asunnoissa. Puolukka vielä säilyy hyvin siltänään.  Jos osuu suolle, löytyy hilloja. 


Sai se juttu paljon peukutuksia, mutta kun kysyin, no?  Koskas sopis, niin keskustelu vaikeni.  Siellä olis varsin hyvä kiittää jokapäiväisestä leivästä, niin konkreettisena se siinä sitten olisi.   Eli olis nyt vieneet edes mun…   Ei ole hyväksi mennä yksinään,  no, nyt pitäisi poiketa ketjussa sairauteni. 

Ja ajattelin, mikä määrä ilmaista liikuntaa juuri parhaassa mahdollises maastossa, ja ilmaiseks raitista ilmaa.  Moni lamaantunu, yksinäinen, työtön, toivoton, ne voitais ihan houkutella niiltä vastaanotoilta ja ryhmistä. 


Joka vie mun, hänet palkitten.  Ei tarvi viedä ilmatteeks vaan kuka näiltämain on menossa mettiin. 
« Viimeksi muokattu: 11.09.19 - klo:18:42 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #38 : 11.09.19 - klo:19:20 »
JOs muuten jossain koki ruokajuomailmiöt, niin vaelluksilla. 

viikon lenkki kun heitettiin Sokostille en mahdottomasti ehtiny ottaa etkoa siihen.  En nyt niin huonossakaan kunnossa ollut tosin.  Kumminkin jokin keräs minulle nestettä varastoon varmasti jokaiseen soluväliin mihin ikinä mahtui, sillä siitä sokostilla otetusta kuvasta, jonka pyysin ottamaan että tulee yksi ittestäni, en tuntenu itseäni.  Kasvot oli pöhöttyneet ja silmät aivan kiinni muurautuneet. 

Kiilopäällä saunan jölkeen vedin ne siviilit joissa tulin, ne oli puhtaat. Farkut oli aivan sopivat ellei väljät mennessä, nyt niitä ei saanut kiinni kun vyötäröä oli tullut noin kaksikymmentä senttiä, onneksi ne lahkeet oli väljät. Menin kauhistuneena kysymään oppaalta mitä ihmettä me on syöty. Hän sanoi että laita rinkan lisäremmillä ne kiinni ja odota huomiseen.  Olihan mulla pitkä villapaita. 


ihme tapahtui, eli aamulla ne housut oli väljät, eli edelleen käytin sitä lisäremmiä vyönä, reissussa aina muuttuu kapeammaksi.  Tietty munuaiset alkoi vetää vettä takasin, ja virtsa väkevöityi.  Saatoin juoda liian vähän, sillä reitillä on vettä.

Ihmisen elimistö on muutenkin mahdottoman kiinnostava kapine.  Siihen aivan tottui kuinka ensimmäinen päivä meni, niin kuin ajattelin, tuorevarastolla, ei ole kevyt muttei rankkakaan.  Illalla korkataan lihapullatölkit. Se ei ole pelkkä hassu perinne vaikka luulin. Toinen päivä oli aina rasittava, väsytti, kaikki ärsytti ja matka olevinaan mahdoton.  Ja sen pystyi tuntemaan itsessään, kun elimistö, kaikki suolisto ja maksa erittäin, hyökkää vanhan varaston kimppuun.  Kolmas päivä oli aina kevyin kivoin helpoin, oli huippua kun sai olla ulkona, olis jaksanut vaikka mitä.  Sen jälkeen kaikki oli vaan sitä autuutta.  Se tuntuu koko olemisessa, kuin nykäistäis uusi vaihde päälle, no ,mennääs nyt kun tää komento tälläi muuttui, että kaiken aikaa näköjään kamat mukana patikoidaan. 


Kunto ei kohoa niin äkkiä, kyllä kyselin aikani, joka opas sanoi että mikäli se toinen päivä väsyttää ja syynä on olematon kunto, komantena se ihminen ei jaksa mitään.  Ajattelin silloin että maksa ja suolientsyymit alkaa hajotella glykogeenia, jotta verensokeri pysyy jossain missä sentään pitää.  Kun kestää toisen päivän, niin siitä se lähtee. 


Siellähän syödään aamulla se järkytyspuuro eli kaurapuuro runsain rusinoin.  Kyllä kai siitä tykätäänkin, minulle se oli joka aamu sama järkytys, että hyvä puuro pilattiin sillai, mutta niin saatiin sekä nopeita että hitaita hiilareita, ja näkkäriä ja jotain päälle, mikä ei sulanut rinkkaan.   Ikinä siellä ei päiväsaikaan syöty kuin pussikeitto tai lämmin kuppi.  Illalla tapahtui tankkaus, se nukutti hyvin ja sopi hyvin.  Opaskurssilla erehyin syömään lihapullat päiväaterialla, kun olin unohtanu ne syödä, ja iltapäivä otti hyvin lujille.  Titenkin se noudatti sitä kulutus- ja sulatusmahdollisuutta, mutta kyllä vain sopi se iltasyönti.  Siellä se tuli, ei niillä neljällä Italian matkalla sentään.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Paikalla 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 13744
Vs: Terveyteni
« Vastaus #39 : 11.09.19 - klo:19:37 »
Kiitos uusista tiedoista :039:. On ihmiset näköjään jotakin haitta-aineista oppineet, mutta sitten syödään liikaa. Se kyllä näkyy liikalihavuutena jo katukuvassa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #40 : 11.09.19 - klo:22:19 »
Kiitos uusista tiedoista :039:. On ihmiset näköjään jotakin haitta-aineista oppineet, mutta sitten syödään liikaa. Se kyllä näkyy liikalihavuutena jo katukuvassa.

Kiitos Itsellesi, ja suuri kiitos!  Tuo sattui niin hupaisasti että tuli Lääkärilehden v erkkoversio, ja klikkasi sen auki kun vihdoin on vähän aikaa, sain käsistäni sellaisen pitkän jutun (600 liuskaa.... ) Kotkan Talvisodasta ja nuorista eli pikkulotista ja suojeluskuntapojista jotka jäivät sinne kuka mitenkin, ja yrittivät paljain käsin puolustaa kotikaupunkiaan eli enempi tiatopuolinen. 

Mietin jo että  onko koko tää juttu ja aihe kelvoton, alku nyt ei erin onnistunut, mutta vähän kuin aikoinaan kokosin ajatuksiani Bonhoefferista tänne niin minun teki mieleni perehtyä siihen, mistä opinnot alkoi eli teemaan terve ihminen, uusiin tutkimuksiin eri ravintoaineiden vaikutuksiin, siihen miten juuri sosiaalinen eli yhdessä syöminen jää kulttuurista.


Itse pidin siitä tavasta katsella ihmistä, jossa piirretään paperille kolme ympyrää, jotka leikkaavat toisiaan, keskelle jää pulleakaarinen kolmio, jossa ihminen joko nähdään elävän tai olevan, kenties kamppailevan vaikeuksiensa kanssa, ja ne ympyrät merkitsevät ihmisen fyysistä, sosiaalista ja psykologista todellisuutta, sinne voi ja tulee sitten koota niitä tietoja jotka ovat merkityksellisiä.... Sehän vielä kuin elää ja toimii ajan funktiona.

Luulin että silloinen apul prof Jouko Lönnqvist olisi keksinyt sen itse mutta ei hän niin sanonut, ja löysin sen Lauri Oikarisen väitöskirjasta, vielä sielläkin luvusta joka käsitteli taustatietoja ja kirjallisuutta, eikä silloin ollut aikaa jäljittää alkuperää.

............

 Se ketju ” Sairauteni”. puolustaa paikkaansa, täällä on mielestäni ihmisillä niin vakavia ja ikäviä juttuja että jos se vaikka toimii jakamisen kanavana ja helpottaa, se on hyvä. Entä tämä, kiinnostaako tää nyt muita kuin minua itteeni?


No, ajattelin että Seppos viisaana miehenä siirtää, rajoittaa, huomauttaa, kun itselle tuli mieleen että keskustella täällä piti, ettei tää osasto näin yhden naisen yksinpuheluna.... 


Mutta jos osais tähän piirtää, mitä minun fyysisessä todellisuudessani, kuten vaikka ikä, sairaus, sosiaalisessa kuten vaikka työttömyys, tai psyykkisessä kuten vaikka että yksi lapsuustoveri kuoli ja samaan aikaan toinen suuttui ja on henkilö joka ei siis ikinä anna anteeksi ei ikikikinä....  eli tässä oikeastaan jo sosiaalinen ja psyykkinen ympyrä asettuu päällekkäin muttei se fyysinen,....  Se on kuin juttu jolla voi leikitellä..... Ravinto ja sosiaalinen elämä eli kulttuuri jossa syödään yhdessä.... Vaikka niin, että kaikilla talon lapsilla on ruoka- aika.  Meillä on neljältä, koskas teillä on, ai puoli viis. Yhdenlaista yhteiselämää!

Sitten tämä terveysasia olisi jo rikkaampi.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa sivullinen

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 16
Vs: Terveyteni
« Vastaus #41 : 12.09.19 - klo:19:36 »
Heinäkuussa todettiin selkärangassa kaksi uutta murtumaa entisten lisäksi. Kipulääkkeenä söin pari viikkoa Tramalia, joka aiheuttaa muitten sivuoireiden lisäksi kovaa huimausta. Lisäksi kävin läpi vieroitusoireet lopettaessani Tramalin. Nyt odottelen reumalääkäriltä viestiä uuden biologisen lääkkeen aloittamisesta, kun entisen Remicaden todettiin menettäneen tehonsa. Sain sitä sairaalassa tiputuksessa 9 vuotta. Uudelle Amgevita nimiselle lääkkeelle olen saanut jo Kelan korvattavuuden (65%), mutta yli 200€ joutuu silti maksamaan kuukausittain itse. Lääke maksaa yli 700€/kk. Tietenkin lääkekatto menee nopeasti täyteen. Lääkäri miettii vielä osteoporoosiin toista biologista, nimeltään Prolia ja aikataulua, etten joutuisi ostamaan niitä yhtä aikaa. Kaikki verikokeet on otettu HIViä ja tuberkuloosia myöten, 6 röntgeniä ja jalkahoito tehty. Molemmat uudet lääkkeet ovat itse pistettäviä nykyaikaisia esitäytettyjä kyniä.


Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15190
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Terveyteni
« Vastaus #42 : 12.09.19 - klo:21:36 »
Olen tuosta ostamisen ajoituksesta keskustellut, kun katto tulee niin pian vastaan. Lääkärit eivät tyypillisesti hoksaa tätä, joka muuttaa homman kokonaan, vaan kun kerron siitä niin kommentti on ahaa.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #43 : 13.09.19 - klo:08:33 »
Olen tuosta ostamisen ajoituksesta keskustellut, kun katto tulee niin pian vastaan. Lääkärit eivät tyypillisesti hoksaa tätä, joka muuttaa homman kokonaan, vaan kun kerron siitä niin kommentti on ahaa.

Me käymme Sepposin kanssa aivan erilaisilla lääkäreillä. Minulle ne muistuttaa että lääkekattohan tulee pian vastaan, ja sitten minä kerron että lääkkeestä poistettiin peruskorvattavuus, johon sanovat ajaa, voi kuinka ikävää, milloin tämä tapahtui? 

Ahaa on kohtelias tapa olla sanomatta minä tiedän kyllä.  niille jotka tahtovat sanoa jo tullessaan, et sä mitään osaa kunhan brassailet.  :icon_rolleyes:

Mutta ei mikään ole niin viisas kuin ihminen, paitsi insinööri...   onneksi minulle on osunut voittopuolisesti niitä hyviä.  Seppos käy sitten jämillä eli aina ne mokaa, ihan aina. Onneksi sitä varten on oma ketjunsa.... :003:
« Viimeksi muokattu: 13.09.19 - klo:08:39 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10296
Vs: Terveyteni
« Vastaus #44 : 13.09.19 - klo:08:52 »
Heinäkuussa todettiin selkärangassa kaksi uutta murtumaa entisten lisäksi. Kipulääkkeenä söin pari viikkoa Tramalia, joka aiheuttaa muitten sivuoireiden lisäksi kovaa huimausta. Lisäksi kävin läpi vieroitusoireet lopettaessani Tramalin. Nyt odottelen reumalääkäriltä viestiä uuden biologisen lääkkeen aloittamisesta, kun entisen Remicaden todettiin menettäneen tehonsa. Sain sitä sairaalassa tiputuksessa 9 vuotta. Uudelle Amgevita nimiselle lääkkeelle olen saanut jo Kelan korvattavuuden (65%), mutta yli 200€ joutuu silti maksamaan kuukausittain itse. Lääke maksaa yli 700€/kk. Tietenkin lääkekatto menee nopeasti täyteen. Lääkäri miettii vielä osteoporoosiin toista biologista, nimeltään Prolia ja aikataulua, etten joutuisi ostamaan niitä yhtä aikaa. Kaikki verikokeet on otettu HIViä ja tuberkuloosia myöten, 6 röntgeniä ja jalkahoito tehty. Molemmat uudet lääkkeet ovat itse pistettäviä nykyaikaisia esitäytettyjä kyniä.

Sinulla on hyvä lääkäri, siis. Tuo on keljua, minulle myös tuli maksettavaa epilepsialääkkeistä jotka ennen oli kokonaan korvattavia.  Yhdestä jouduin luopumaan kokonaan, oli niin kallis, ja kun sille ei saatu peruskorvattavuutta, hinta alkoi olla lompakolleni epäterveellinen.  Silloin mikään lääkekatto ei auta, sillä lääkettä ei lueta sen alaisuuteen.


Taisin valittaa siitä aikanaan tuossa Sairauteni- ketjussa. 

Kerran tein valinnan:  lääke vai ruoka.  Toisella kerralla en enää,  valitsin ruoan :003: Se on minulle terveellisempää, kaikesta huolimatta ja kaikki huomioiden.  Sitä ennen laskin ihan itse, milloin ne kannattaa ostaa, mutta sen voi tehdä vasta kun saa sen rohtona vakiintuneeseen käyttöön, tietysti.  Nyt ostan aina alkuvuodesta, ja sen jälkeen apteekki jo tietää mikä on homman nimi....  Tavallaan no, heti joulun jälkeen sitä on vähän köyhä, ellei  ole tyyppiä joulu alkaa juhannuksesta. 


Eniten kuitenkin menetin yöuniani, kun depressiolääkkeiltä meni korvattavuus. ellei potilas ole suorastaan psykoottinen.  Riideltiin kokouksissa ja tiimeissä voidaanko potilaan kanssa yhdessä muuttaa diagnoosia jotta hän saa lääkkeensä vai mitä keksittäisiin, enkä taida täällä julkaista mitä kaikkea.  :icon_eek:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.