Tämä vaurio on lumpiota alempana. Ei aiheuta liikerajoitusta muuten kuin että ihoon sattuu jos sille laskee painoa.
Joskus ennenkin tullut polveen kompastumisen seurauksena samantapaista (en muista kumpaan), mutta se oli silloin puutumisen tunnetta säären yläosassa. Kesti monta kuukautta kunnes meni ohi. Tämänkertainen vaurio haittaa elämää enemmän.
Siinä on alla myös semmoinen pehmitystyyny, bursa, ja tietysti sinne tänne monin paikoin sidekudosta, tuossa muun muassa. Kuten totesin niin polvi on niitä kohtia elimistössä ja juuri tukirakenteissa joita en pitkään seurailisi tietämättä että vaiva on harmiton ja menee todella seurailemalla ohitse. Usein riittää tieto ettei sattunut mitään vakavaa, vaan juttua voi seurailla.
Noin vuosi sitten tulin pimeällä kotiin ja oikaisin Rautatientorin kulmasta jossa oli rempattu ratikkapysäkki. En ollut kulkenut juuri siitä ikinä, ja porras olikin korkeampi kuin tajusin, olin ajatuksissani ja kompastuin ja tietty oikealle polvelleni. Se turposi ja sitä särki, muttei mitään mystistä. Silloin hoitelin sen polvituella jota pidin yöllä sillä öisin ihminen liikkuu paljon ja hallitsemattomasti, ja Buranaa söin. Pahimpana aikana päivälläkin oli side, mutta löysemmällä. Välillä sen piti antaa olla ilman.
Noilla pääsee tietty jokainen alkuun, vähän outo tuo on, jos kipua on kiertäessä lonkkaa niin että polvi on koukistettuna, polvessa siis, on räpsähtänyt nivelkierukka. Vetolaatikkotestiä on vaikeaa koettaa itse, eli kokeilla kuin lipastolaatikkoa liikkuuko, polvi ei saisi sillä tavoin olla liikuteltavissa. Sen jo tietääkin että jos ne kuopat lumpion molemmin puolin katoaa on polven sisällä kudosnestettä tai verta enkä ehdota odotella silloin.
Parempi on korjata polvi kuin hankkia tekonivel myöhemmin. Vaikka kyllähän mutkikkaaseen kohtaan harmitontakin sattuu.