Olin kirkossa, en olisi mennyt jos olisin tiennyt että on konfirmaatiosunnuntai, netissä ei kerrottu. Mutta hyvä kun menin, nuoret on niin suloisia. Tulin jopa kosketetuksi. Vaikka paha olo aaltoili vieläkin... ei sentään tarvinnut juosta kesken pois.

Toiseksi tajusin miten sokea olen kun tälläkertaa laitoin piilarit päähän, oli mukava katsella ihmisiä täydessä kirkossa -ja ylipäätänsä nähdä tarkasti.

Rappusia alas laskeutuessa vastaan tuli kirkassilmäinen vanhus joka pysäytti minut ja kertoi iloisena että portaikossa on kuusikymmentäkolme askelmaa. Hän oli äsken laskenut.
