Täällä kotiseurakunnan klo 10 messussa olin. Iloitsen kun olen jo pitkään aika tiiviisti käynyt.
Vähän sama kokemus kuin Mansipaanilla, rippikoululaisia paljon paikalla, heitä oli mukana hommissakin...
ovella jakoivat virsikirjoja ja messunkulkuvihkosta tulijoille, keräsivät kolehtia, lauloivat pari laulua (taisi
olla osittain isosia).
Ennen messun alkua oli aika paljon liikehdintää ja hiljaista keskustelua...kai liittyy nuoruuteen..en enää muista...
mutta olivat hiljaa heti kun messu alkoi...jotenkin...messun edetessä alkoi tuntua että ihana porukka, kiva kun
ovat siinä...
Messun loputtua Herran siunauksen aikana (meidän kirkossa nykyisin seistään) yksi rippikoululaisista pyörtyi,
tuntui jotenkin pahalta/liikuttavalta, antoivat sokeria ja vettä, en sitten tiedä mistä johtui.