Pyysin anteeksi, että olen loukannut Pirskaa. Sitä pyydän anteeksi sinultakin, Leena. Kaikilta muiltakin, joita olen loukannut tai joiden mielen olen pahoittanut, tässä asiassa tai jossakin muussa, pyydän anteeksi.
Minä kans, mutta meni jo väärään ketjuun
Tosin ei ehkä kannata aina pyytää vain siksi että toinen
. Aina ei ole tehnyt mitään moitittavaa ja en tiedä mitä ajatella anteeksipyynnöstä silloin. Eräs tuttu (no, jonnekin näköpiiristä kadonnut) teologi joskus viime vuosituhasnnella sanoi kerran tästä keskusteltaessa että hänellä "on varaa" pyytää anteeksi. Miksei. Silloin se tuntui hyvältäkin ajatukselta, että kaikilta pyytää, milloin ikinä epäileekään että joku nyt on äkeissään.
Myöhemmin mietin uusiksi, ja nyt en tiedä mitä ajatella. Jouduin myllerryksiin kun mietin sitä lääkäriä joka pyysi potilaan kuolemaa anteeksi omaisilta, ja nämä nostivat oikeusjutun. Sen verran tiesin että se oli aihetta katsoa ns luonnolliseksi kuolemaksi, vaikka siihenm liittyikin leikkauksen jälkeinen veritulppa, potilas oli 91v ja se komplikaatio käytännössä nopea kuin salama jos tulee, ei useinkaan ehditä todeta puhumattakaan että voitaisiin hoitaa - keuhkoihin iski. Siinä annettiin kaksinkertainen väärä viesti: Ensinnäkin että oli tehty virhe, toiseksi, että kuolema voidaan estää - aina ja loputtomiin. Lisäksi nämä jotka protestoivat vanhuksiensa hoidosta toisinaan - sanon toisinaan kärsivät syyllisyydestä joka ei huojennu näin, he alkavat kysellä tekivätkö itse kaiken sen pappansa tai mammansa hyväksi - hyvin tavallista silloinkin kun kaiken ovat tehneet. Kuolemaa on vaikea hyväksyä, se tuntuu vääryydeltä, ja silloin se on aina jonkun syytä. Tuo ei vain auta.
