Körttifoorumi

Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 09.04.15 - klo:13:49

Otsikko: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 09.04.15 - klo:13:49
Eilen ilmaantui minulle ensimmäisen kerran hypoglygeminen kohtaus.  Olimme kaupassa jossa kiertelimme jonkin aikaa ja yks' kaks' alkoivat jalkani täristä, voimat uupua ja kylmä hiki tulla pintaan.
Olimme onneksi jo kassalle menossa. Vielä hätäännyttyäni hoksasin napata karkkihyllystä jogurttirusinoita ja parapähkinöitä pienen pussillisen. Jäätelölaarista otin yhden ja sanoin kassalle että syön tämän tässä. Kuorin paperin josta hän otti hinnan.
Matin avulla pääsin autoon. Kotiin oli 5 min matka. Juotavaa oli saatava heti.
Koska olin jo popsinut autossa makeaa oli turha mitata arvo. Se on ollut lievemmissä tauksissa n. 3,7, nyt oli arvaten alempi.  Sillä sokerimäärällä se nousi pian ja liiankin korkealle, mutta iltaa kohden oli taas normaali. Lepäsin paljon.

En tiennyt että parapähkinöiää on ' ominaisuuksia' mm. rasvaa 60 %. 100 gr sitä antaa 685 kaloria.
Tänään oli aamuarvo aika korkea. Lähdin lenkille sauvoineni, ja kun mittasin sen jälkeen arvo oli taas normaali mutta pudonnut liian nopeasti. Se tekee kummallisen olon. Sydän esim. pompottaa.

Sain ystävältä kuulla Talviveisuissa ohjeita 2-tyypin diabeteksen kursseita ja kasvisravinnosta.
Olen huono lähtemään mihinkään yhdistyksiin sairauksieni tähden. Näkövammaisia tuen ja luen mitä netistä löytyy. Sydän ja keuhkot ja metabolisuus on myös tutkittuna, mutta
viisastua vielä pitäisi.

Myyrä !  Kerro voinnistasi. :039:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: juhani - 09.04.15 - klo:14:32
Eilen ilmaantui minulle ensimmäisen kerran hypoglygeminen kohtaus.  Olimme kaupassa jossa kiertelimme jonkin aikaa ja yks' kaks' alkoivat jalkani täristä, voimat uupua ja kylmä hiki tulla pintaan.
Olimme onneksi jo kassalle menossa. Vielä hätäännyttyäni hoksasin napata karkkihyllystä jogurttirusinoita ja parapähkinöitä pienen pussillisen. Jäätelölaarista otin yhden ja sanoin kassalle että syön tämän tässä. Kuorin paperin josta hän otti hinnan.
Matin avulla pääsin autoon. Kotiin oli 5 min matka. Juotavaa oli saatava heti.
Koska olin jo popsinut autossa makeaa oli turha mitata arvo. Se on ollut lievemmissä tauksissa n. 3,7, nyt oli arvaten alempi.  Sillä sokerimäärällä se nousi pian ja liiankin korkealle, mutta iltaa kohden oli taas normaali. Lepäsin paljon.

En tiennyt että parapähkinöiää on ' ominaisuuksia' mm. rasvaa 60 %. 100 gr sitä antaa 685 kaloria.
Tänään oli aamuarvo aika korkea. Lähdin lenkille sauvoineni, ja kun mittasin sen jälkeen arvo oli taas normaali mutta pudonnut liian nopeasti. Se tekee kummallisen olon. Sydän esim. pompottaa.

Sain ystävältä kuulla Talviveisuissa ohjeita 2-tyypin diabeteksen kursseita ja kasvisravinnosta.
Olen huono lähtemään mihinkään yhdistyksiin sairauksieni tähden. Näkövammaisia tuen ja luen mitä netistä löytyy. Sydän ja keuhkot ja metabolisuus on myös tutkittuna, mutta
viisastua vielä pitäisi.

Myyrä !  Kerro voinnistasi. :039:
Niin se on tämä vanheneminen. Syöpää ja HIV:tä en ole vielä tutustunut.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 09.04.15 - klo:14:39
Näin. Viisautta saisi ikä lisätä myös.  Onkohan meillä juhanin kanssa samat geenit kun minullakaan ei ole mainittuja vielä ollut.  :017:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: seppos - 09.04.15 - klo:14:52
Ei minullakaan niitä tauteja, mutta hypoglykemiaa senkin edestä. Nopein tapa hoitaa se on kaataa sokerikokis kurkusta alas. Siinä on sokeri valmiiksi nesteeseen liuotettuna ja lisävauhtia antavina aineina hiilidioksidi ja kofeiini. Söin aikoinaan  lääkettä, joka aiheutti tuota päivittän ja ei muuta kun työpaikan limonaadiautomaatille ja  liemet sisään. Toinen mistä olen se myöhemmin saanut on hiilihydraatiton ateria.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: juhani - 09.04.15 - klo:14:59
mistä olen se myöhemmin saanut on hiilihydraatiton ateria.

Atkinsonin dieetti oli jo 1960-luvulla paras siihen aikoihin... Kermaa, voita ja lihaa syötiin. Olen syönyt dieettiä parisen kymmentä vuotta. Pastat, leivät, perunat yms. en syö vaikkakin joutuu pikkasen syömään juhlissa.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 09.04.15 - klo:20:07
Kotona tai työpaikalla tms. saa paremmin limpparia tai mehua. Olen huomannut että appelsiinimehu ja banaani ovat kotona heti auttaneet. Kauppareissulla suuressa Prismassa
oli vaikeaa, pyörtyminen tuntui mahdolliselta. En ole koskaan pyörtynyt.

Matti siinä säikähti niin ettei olisi osannut toimia jos olisin pyytänyt jotakin. Kassalta kotiin oli jo turvallista.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 09.04.15 - klo:20:53
Kotona tai työpaikalla tms. saa paremmin limpparia tai mehua. Olen huomannut että appelsiinimehu ja banaani ovat kotona heti auttaneet. Kauppareissulla suuressa Prismassa
oli vaikeaa, pyörtyminen tuntui mahdolliselta. En ole koskaan pyörtynyt.

Matti siinä säikähti niin ettei olisi osannut toimia jos olisin pyytänyt jotakin. Kassalta kotiin oli jo turvallista.

Pitäisköhän olla jokin varajuttu kuulehan sie aina taskussa, pillimehu vaikka. Tuo kuulostaa epämiellyttävältä, on vähän kuin nämä minun paitti että oksennan ja menee tajuni siinä. Taksikuskit näköjään pelkää että elleivät aja varovasti tuo känninen nainen oksentaa, on paha kun menee puhe niin ei voi selittää että en juo, nyt kaasu pohjaan, niin saatan ennättää konttaamata kotiin.  :003:

Mutta oikein totta!  Auttaisiko jos olisi koko ajan joku hyvin helposti ja nopeasti esille saatava vaikka juuri pillimehu mukana?  Ei ne ole tuoremehun veroisia lainkaan, joskus oli tuoremehuakin selkaisessa. Tai siripiri apteekista suuhun, liukenee äkkiä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 10.04.15 - klo:07:15
Kiva kun Leena taas muistutti. Ajattelin jotain tämän suuntaista itsekin. Sokeripalaa olen kantanut jo vuosien ajan ulkoilutakkini taskussa, mutta jano siinä on se pahin.

Keksin hyvän idean.  Meillä on olemassa sellainen hyvin pieni, ja ihan litteä ' tasku-Matti'.
Matin 50-vuotislahja. Siihen vettä ja sokeria, ja vot.
Vastaisesti jos kaupassa käy näin ryntään pillimehujen kimppuun.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 11.04.15 - klo:19:53
on paha kun menee puhe niin ei voi selittää että en juo, nyt kaasu pohjaan, niin saatan ennättää konttaamata kotiin.  :003:

Mites olisi mukana kuljetettava lappu, johon olet etukäteen miettinyt tekstin taksikuskin tai muidenkin henkilöiden luettavaksi. Lyhyt kuvaus siitä, mistä oireissasi on kysymys ja mitä pitää tehdä.

Minulla aikoinaan oli aina kynä ja paperia mukana, jotta saan viestittyä silloinkin, jos menee leuka sijoiltaan. Minulta on muutamakin kerta pistetty tapaturmapoleilla suu kiinni, kun en itse saa. Sitten Töölössä kyllästyivät ja kysyivät, saisiko sen leikata. Löysättiin sitten niveliä entisestään, ja ongelmat loppuivat siihen. Edelleen haukottelen parikymmentä sijoiltaanmenoa päivässä (arvio), mutta saan itse korjattua tilanteen.

Hassua muuten, kun itse ei pysty puhumaan, niin vastapuoli rupeaa huutamaan tai puhumaan liioitellun selkeästi. Vaikka kuulen kyllä ihan normaalisi edelleen.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Viisveisaaja - 11.04.15 - klo:22:30
 :)
Pitäisköhän lyödä päätä pöytään, kun armosta ei tän enempiä tauteja.

Sympatiat puolellanne täältä.

Huh, onneksi Jeesus kärsiviä erityisesti rakastaa.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: seppos - 11.04.15 - klo:22:50
Atkinsonin dieetti oli jo 1960-luvulla paras siihen aikoihin... Kermaa, voita ja lihaa syötiin. Olen syönyt dieettiä parisen kymmentä vuotta. Pastat, leivät, perunat yms. en syö vaikkakin joutuu pikkasen syömään juhlissa.

Atkinsonin dieetti ei onnistu, jos samaan aikaan syö diabeteslääkkeitä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 12.04.15 - klo:07:14
Mites olisi mukana kuljetettava lappu, johon olet etukäteen miettinyt tekstin taksikuskin tai muidenkin henkilöiden luettavaksi. Lyhyt kuvaus siitä, mistä oireissasi on kysymys ja mitä pitää tehdä.

Minulla aikoinaan oli aina kynä ja paperia mukana, jotta saan viestittyä silloinkin, jos menee leuka sijoiltaan. Minulta on muutamakin kerta pistetty tapaturmapoleilla suu kiinni, kun en itse saa. Sitten Töölössä kyllästyivät ja kysyivät, saisiko sen leikata. Löysättiin sitten niveliä entisestään, ja ongelmat loppuivat siihen. Edelleen haukottelen parikymmentä sijoiltaanmenoa päivässä (arvio), mutta saan itse korjattua tilanteen.

Hassua muuten, kun itse ei pysty puhumaan, niin vastapuoli rupeaa huutamaan tai puhumaan liioitellun selkeästi. Vaikka kuulen kyllä ihan normaalisi edelleen.

Se on tavattoman välkky ajatus ja ulkomailla on ollutkin, monenkielinen. Sitten se katosi enkä jotenkin viitsinyt väsätä uutta. SOS-passi olisi hyvä mutta se teksti on valmiiksi tuherrettu muita seikkoja täyteen. Ja sen ketju katkesi koko ajan. Epilepsialiiton tunnusta ei kukaan tunne. "Aikun ihana koru!"

Oikein hyvä ystävä, jonka kanssa kasvoin samassa talossa, ehdotti kotiin turvaranneketta, mutta kun en tiedä mistä semmosen saa. Merkillistä. Jos olisi potilaalle melskaisin kunnes se on.

On vähän kokemukset että ihmiset tyrmistyy, että mitä sinä tämmösellä siis oletko lääkäri... Potilas? Siis poteva lääkäri? Siis kenelle?  Eeeihän... Siis mitä, itsellekö?  Ne jotenkin utsii tuollaiset selville ja myyvät eiooota. >:(

Mutta sen kortin taas teen kun kuuma kesäkin tulee ja muovitan.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 13.04.15 - klo:07:07
Tänään ja ylihuomena on käynnit silmäpolilla. Näkökenttäkontrolli ja lääkärin luona käynnit odottavat.
En luule juurikaan muutosta edelliseen tapahtuneen. Ei ainakaan parempaan. Onneni on oikea silmä, se näkee hyvin.

Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 05.05.15 - klo:14:36
Tuntuu, että jatkuvassa käytössä oleva unilääkkeeni on alkanut aiheuttaa sivuvaikutuksena lihasjännitystä ja -vapinaa  :-\. Olen luullut, ettei niin kävisi näin pienillä annoksilla.

Työelämän odotuksista poikkeavaa vuorokausirytmiä en osaa pitää sairautena, mutta näitä sen norminmukaiseksi rukkaamisen (ehkä) aiheuttamia oireita kyllä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 20.05.15 - klo:15:56
Kun alapää olisi kunnossa niin yläpäässä huimaa. Pystyisin siis jo hyvin liikkumaan kun vaan uskaltaisi. Nimittäin huimaus on mennyt parin viime viikon aikana niin mahdottomaksi, että jopa lähikaupassa käynti pitää ajoittaa sellaiseen aikaan kun vähiten tuntuu huimaavan. Samoin lenkkeily. Aloitettiin uudestaan pitkän leikkaustauon jälkeen reumalääketiputus ja heti auttoi turvonneeseen käsivarteen ja yleisvointi parani. Niveltulehduksiin se minulla onkin käytössä. Siihen asti meni hyvin, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Normaalisti minulla on tiputusväli 7 viikkoa, mutta sain seuraavan annoksen jo 4 viikon päästä edellisestä ja se oli virhe. Lisäksi sydänlääke vielä pahentaa reumalääkkeen vaikutusta ja päinvastoin. Toinen on alfa- ja toinen beetasalpaaja. Nyt ei auta kun odottaa reumalääkkeen vaikutuksen hiipumista ja siihen menee viikkoja. Molempia lääkkeitä kyllä tarvitsisin, mutta en niitä ainakaan yhdessä voi käyttää. Illalla kävin päivystyksessä ja kaikki arvot ja keuhkokuva olivat ok. Pelkäsin, että on nestettä keuhkoissa kun hengenahdistus ei millään meinannut loppua. Muitakin sivuoireita kyllä on tullut.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Pyryharakka - 20.05.15 - klo:16:00
Voi hurja!  :icon_eek:  Voimia myyrä!   :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 20.05.15 - klo:16:52
Ajattelinkin, että  myyrä  on kipeä tai jotakin.  Ei  muuta kuin kaikki rukoilemaan ystävämme puolesta.

 :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:

Itse lopetin beeta-salpaajan omin päin, mutta tuli tykytyksiä, eli pientä rytmin vaihtelua. Lääkäri määräsi sen takaisin, vaihtoi toiseen merkkiin, vähäsen miedonmpaan. Verenpaineen alhaisuudessa ei ole kuulema mitään pahaa näissä lukemissa.
Huimailuni johtuu niskasta. Ja diabetes on etenevä sairaus. Olen saanut muutaman kilon pois painoa. Se ei näy erikoisemmin lukemissä, mutta kepeämpi on ollakseni.

Minulla on samantapaista vaivaa, ohutta vapinaa herätessä nukahtamislääkkestä. Etenen nyt vähitellen kokonaan eroon. Nyt menee vielä puolikas.

Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: vn - 20.05.15 - klo:21:00
Siunausta, voimia ja jaksamista, paranemista myyrälle ja R-m:lle ja kaikille muille
sairastaville!
On noiden lääkkeiden kanssakin hankalaa välillä...  : (

 :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 10.06.15 - klo:14:51
Käynti silmäpolilla. Näkökyky oli parantunut, mutta turvotusta oli taas makulassa, joten huomena aloitetaan taas pistosten sarja.

Kyllä ne hyvin hoitavat nykyään.  :eusa_clap:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: vn - 10.06.15 - klo:20:15
Hyvää vointia ja hoitoa siskolle edelleen!  :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 10.06.15 - klo:23:14
Kun alapää olisi kunnossa niin yläpäässä huimaa. Pystyisin siis jo hyvin liikkumaan kun vaan uskaltaisi. Nimittäin huimaus on mennyt parin viime viikon aikana niin mahdottomaksi, että jopa lähikaupassa käynti pitää ajoittaa sellaiseen aikaan kun vähiten tuntuu huimaavan. Samoin lenkkeily. Aloitettiin uudestaan pitkän leikkaustauon jälkeen reumalääketiputus ja heti auttoi turvonneeseen käsivarteen ja yleisvointi parani. Niveltulehduksiin se minulla onkin käytössä. Siihen asti meni hyvin, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Normaalisti minulla on tiputusväli 7 viikkoa, mutta sain seuraavan annoksen jo 4 viikon päästä edellisestä ja se oli virhe. Lisäksi sydänlääke vielä pahentaa reumalääkkeen vaikutusta ja päinvastoin. Toinen on alfa- ja toinen beetasalpaaja. Nyt ei auta kun odottaa reumalääkkeen vaikutuksen hiipumista ja siihen menee viikkoja. Molempia lääkkeitä kyllä tarvitsisin, mutta en niitä ainakaan yhdessä voi käyttää. Illalla kävin päivystyksessä ja kaikki arvot ja keuhkokuva olivat ok. Pelkäsin, että on nestettä keuhkoissa kun hengenahdistus ei millään meinannut loppua. Muitakin sivuoireita kyllä on tullut.

Pahuksenmoista. Ei ole juuri ikävämpää kuin huimaus ja siihen usein liittyvä pahoinvointi tai etova olo. Koeta jaksaa. 
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: meme - 13.06.15 - klo:20:16
Reilu vuorokausi tuli tutustuttua Akuutti 24:n ja päivystysosastoon, samalla tankattiin nestettä ja punasoluja. Nyt pitäisi taas jaksaa. Voimat olivatkin hiukan hukassa, kun HB humpsahti 85-88:n :017:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 14.06.15 - klo:06:57
 :eusa_pray:

Riitalta ja Matilta
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 14.06.15 - klo:13:04
 >:(.  Pitäisiköhän minun sittenkin poiketa lääkärissä. Tämä vetelöittävä vatsakurkkutauti ei lähde ja on tuontitavaraa. Eihän Italiassa ole häijyä virusta mutta turisteja keväisin. Niitä riittää.  >:(

Ajattelen tartuttavuutta. Kyllä tässä itse potkisi.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 14.06.15 - klo:21:12
Altgriitti taas rupeaa vaivaamaan oikeaa peukaloa, ja lihaskipu vasemman kyynärvarren keskellä selkäpuolella lähempänä pikkurilliä. Näppisperäistä, tiedän. Olen siitä erikoinen istumaduunari, että hartiat tai alaselkä eivät kipuile, vaan kaikki keskittyy kyynärpäiden ja sormenpäiden väliin. Työterveys ei näihin osaa sanoa mitään kun siellä tunnetaan vain karpaalikanavaoireyhtymä, jota nämä vaivat eivät ole.

Jos ehtisin käydä kesälomalla Helsingissä niin voisin piipahtaa myymälässä, jossa myydään yhtä näppismallia joka minua hieman kiinnostaa. Siinä ei ehkä ole skandeja, mutta ei se töissä haittaa. Ei se muutenkaan ole ihan juuri mitä haluaisin, mutta enemmän sinne päin kuitenkin kuin nämä avainlaudat. Eli kaksi erillistä osaa (ja kolmantena numeronäppäimistö, jota en käytä).
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 14.06.15 - klo:21:20
Tuli mieleeni musiikkipuolelta oma puristeinen viulukäteni joka joskus aiheutti kipeytymistäkin, silloin kun soitin vielä tunteja päivittäin. Hieman kuin kuvaamasi. Jossakin vaiheessa tai oikeammin eräässä sellokonsertissa pääsin katsomasn läheltä sellistin otetta, kyseessä oli lisäksi Sibiksen tohtoriväitöskonsertti ja hän oli tutkinut sellokättä ja sen liikkuvuutta.

Rupesin harjoittelemaan niin että vedän liikkeen lapaluusta saakka sormet velttoina. Tosin se tehosi jousikäteen ja viulukädessä piti aina se kerrata ja jankuttaa, kun sormet hakivat vanhaa liikerataa.

Olen miettinyt olisiko siitä apua näppiskätisille. Tosin lisäksi ranne ei saisi tehdä kulmaa ylöspäin jos tuo olisi auttaakseen, ei karpaalitunnelin takia vaan lihastonusten.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 15.06.15 - klo:22:36
Varjelerannat ja kaikkea. Vielä minä ihmettelen mikä vaivaa.

Siis kansalaiset, medsörjare.
Katsoin vahingossa yläspäin tällä päivämäärällä kylppärissä ja ah voih. Mitä kasvaakaan ilmastointiputkessa? Kohta siinä saa sienestää.

Ensimmäiseksi pesin suihkuttaen. En kestä katsella! Pahinta että mielestäni lähitienoo vaikuttaa harmaantuneelta.

Olisiko yläkerrassa sattunut vesivahinko vai missä mitä?

Mitä minä TEEN?

Vielä sitten ihmettelen mikä on ja miksi en parane ja ja ja...   
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 16.06.15 - klo:07:06
Hui  !    Kosteutta, hometta ? 

Sateinen kevät. Meilläkin kasvaa sieniä, pihassa.
                      Mitä tehdä, en tiedä. :017:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: meme - 16.06.15 - klo:07:40
Leena ota ihan ensimmäiseksi yhteys huoltomieheen ja isännistsijään tai talon hallituksen pj:aan. He tietävät kuinka asia ryhdytän jatkossa hoitamaan ja mistä päästä tutkimaan. kovin suurta omatoimista putsausoperaatiota ei kannata tehdä.  Joka tapauksessa kuvaa paikka  huolellisesti.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 16.06.15 - klo:07:45
Leena ota ihan ensimmäiseksi yhteys huoltomieheen ja isännistsijään tai talon hallituksen pj:aan. He tietävät kuinka asia ryhdytän jatkossa hoitamaan ja mistä päästä tutkimaan. kovin suurta omatoimista putsausoperaatiota ei kannata tehdä.  Joka tapauksessa kuvaa paikka  huolellisesti.

Kiitos sen ajattelin tehdä. Pesin seinän vielä eilen ja kuivasin huolella hormia sen mitä lyhytkätinen kiipeilemällä kykeni kun on wc-pöntön päällä. Oli muutoinkin aika siivota kylppäri joten sillä kai sen tulin toteen. Kevyt muovituoli puutarhapuolelta siinä sivussa auttoi, muuten ei olisi tullut mistään niin mitään. Ilmoitan huoltoyhtiölle. Jopas nyt tuli asumisen kanssa tointa ja porua. Jääkaapin kyllä hommaan tänään. Vaikka tässä elelisi kuka hyvänsä ja koska tai ei kukaan, niin sen vaikka kaappaan kainalooni tai myyn, eihän näin onnistu.

Meidän muuten yhtiön pj eli herra ei- ei käski puhdistaa ne keväällä ja ihmettelin. Oli lappua seinällä. No nyt sen tein. Mutta eihän se sillä häviä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 16.06.15 - klo:07:58
Huh! Tämän takia piti koko talo tyhjentää Suvikadulla kun Joensuussa asuin Ellillä siis paikallinen HOAS. Syynä oli siellä hyvin yksinkertainen asia. Oli vain yksi porrasnousu, ja kun väki aamulla rynnisti matkaan ja tarvitsi lämmintä vettä se ei riittänyt yläkerroksiin. Lisättiin painetta ja niin pettivät putket. Seinät kasvoivat niin kauttaaltaan hometta että väki vain sanottiin ylös, osalle voitiin osoittaa muualta kämppä muttei tietenkään kaikille. Olin niin utelias että kysyin perään.

Sillä piti myydä se pikkurivari joka oli kyllä hyvin hauska. Ei rivari oikeastaan vaan kasa rinteeseen kyhättyjä erisuuruisia asuntoja, ja ihan yhtä kahta lukuunottamatta ne suuuuuuuuret pihat. Mutta tosi oli sekin, että se oli aika maan korvessa ja kaikki matkat kuten työhön olivat autottomalle mutkikkaat.

Taisi tulla se muualle muutto vaan minne.   :icon_eek:  Herra ei-ei ei mahda tälle ehken mitään mutta soitan huoltoyhtiöön ja poikkean vielä hänellä, jos olisi kotona. Numeroa ei ole.


Nyt viimmistään on hyötyä siitä että elämä on myötä-  ja  vastoinkäymisissä  :003:  ja seikkailijan  vikaa.
Viepikö Herra toten nyt Italiaan. Trevissä saattaisi olla tilaakin, kun pelkäsivät järistyksiä. Ne olivat jo. Tai muutan signor Antonellin wiinitilalle pesemään tynnyreitä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: mt - 16.06.15 - klo:22:43
Olen ryhtynyt pitämään särkylokia. Sormista ja jalkateristä sinne kertyy merkintöjä. Parin viikon merkinnöistä ei vielä löydy mitään johtopäätöksiä mahdollistavaa linjaa, paitsi se, että rasitus ei tunnu liittyvän näihin kipuihin, muuten se kyllä tuntuu lihaksissa ym. Ei myöskään sää näytä vaikuttavan eikä ravinto. Eikä täysikuu tai muu kansanlääkinnän alaan kuuluva ilmiö. Onneksi kivut ovat lievähköjä. Vain yhden kerran tuli mieleen, että olisiko otettava kipulääke ja soitettava lääkäriasemalle - mutta sekään toisen käden keskinivelten melko voimakas kipu ei kestänyt muutamaa minuuttia kauempaa.

Lomakauden jälkeen pitää käydä näyttämässä lokikirjaa terkkarissa.

Mt
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 22.07.15 - klo:15:43
Taas näitä tokkurapäiviä, jolloin ainoa mitä haluaa tehdä on istua naama velttona hiljaa paikallaan tasaisen puolihämärässä valaistuksessa.

Pää ei ole varsinaisesti ole kipeä, mutta jotenkin samaan tapaan pökkyrässä kuin joskus on ollut mekaanisen tällin jäljiltä. Ja lihasten kiristely tuntuu pahentavan.

En tiedä mikä on. Alkoholilla ei ole osuutta asiaan (jos olisi, tämä kai olisi krapula). Verensokerin mittasin, ei ollut korkea eikä matala (en ole diabeetikko, mutta ex-kissani oli, ja sen jäljiltä löytyy mittari). Ei ole sillä tavoin toispuolista kipua kuin migreenissä. Syönyt olen ja kahvia saanut.

Olisin ehkä mielelläni nukkunut vielä lisää, mutta työnantaja tahtonee toisin. Enköhän iltaan mennessä virkoa, ja ole sitten taas pirteä kuin peipponen!

Kaiken kaikkiaan vointini on ollut parhaimmillaan yliopistovuosina, kun enimmäkseen sai nukkua silloin kun nukuttaa. Toiseksi työttömänä ollessa, jolloin sama homma. Odotan innolla eläkepäiviä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 22.07.15 - klo:16:52
Tällaisen voimakkaan matalapaeen tultua äkisti päälle, kuten tänään, minulla aina on ollut nivelkipuja. Aiemmin luulin niitä fibromyalgiaksi, mutta lääkäri sanoi ettei sellaista ole olemassakaan.  Nykyään sekin tunnetaan.

Nivelrikkoiset raajani ja niska-hartia jännitykset ennen  työn ja nykyisen netissä istumisten takia tekevät välillä olon jäykäksi. Aamut etenkin ovat tokkuraisia.
Olen ottanut netistä, tietenkin, ohjeet selkä- ja hartia jumppaan. En tee enää mitään kuntoilulaitteella. Se on liian raskasta, Selkäyhdistyksen ohjeiden  mukaan. Nostelen 1,5 kg käsipainoja aamuisin.

Koira on nukkunut lähes koko päivä. Matti nukkuu jo kolmatta kertaa päikkäreitä.
Minä yritän sitkeillä kahvin ja netin avulla hereillä, jotta pääsen taas rytmiin.
Yksikin huonosti nukuttu yö tekee häijyä.

p.s. Onko kissan sokerimittari samanlainen kuin ihmisen ?  :003:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 22.07.15 - klo:16:52
Taas näitä tokkurapäiviä, jolloin ainoa mitä haluaa tehdä on istua naama velttona hiljaa paikallaan tasaisen puolihämärässä valaistuksessa.

Pää ei ole varsinaisesti ole kipeä, mutta jotenkin samaan tapaan pökkyrässä kuin joskus on ollut mekaanisen tällin jäljiltä. Ja lihasten kiristely tuntuu pahentavan.

En tiedä mikä on. Alkoholilla ei ole osuutta asiaan (jos olisi, tämä kai olisi krapula). Verensokerin mittasin, ei ollut korkea eikä matala (en ole diabeetikko, mutta ex-kissani oli, ja sen jäljiltä löytyy mittari). Ei ole sillä tavoin toispuolista kipua kuin migreenissä. Syönyt olen ja kahvia saanut.

Olisin ehkä mielelläni nukkunut vielä lisää, mutta työnantaja tahtonee toisin. Enköhän iltaan mennessä virkoa, ja ole sitten taas pirteä kuin peipponen!

Kaiken kaikkiaan vointini on ollut parhaimmillaan yliopistovuosina, kun enimmäkseen sai nukkua silloin kun nukuttaa. Toiseksi työttömänä ollessa, jolloin sama homma. Odotan innolla eläkepäiviä.

Tuosta kyllä tulee mieleen muutama migreenin variantti. Siihen ei liity kipua, mikä unohtuu lääkäreiltä erinomaisen nopeasti:  aivot eivät tunne kipua vain aivokalvot joilta migreenikipu on lähtöisinkin. Sellainen etäinen kipu kuin kivun kaiku saattaa tuntua, mutta jos on
Väsynyt
Kalpea
Motoriikka haparoi
Tai
On toispuolisesti toimivaa
Tai tunne-elämässä on outo muutos äreään tai tuskaiseen
Tai maailma näyttää pimeältä, enkä puhu nyt vertauksin vaan tarkoitan kirjaimellisesti

On varsin mahdollisesti kyseessä basilaarimigreeni tai ohimolohkoalkuinen, vain aurana oireileva epilepsia

Tarvitset sairaslomapäivän ehkä kaksi
Tarvitset neurologiset tutkimukset
Etsiessäsi neurologia pyydä sellainen, joka on perehtynyt kohtauksellisiin tiloihin kuten epilepsiaan tai migreenityyppeihin

Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 22.07.15 - klo:16:55
Öppiäinen! Minä olen erittäin tosissani! Tuo vaiva täytyy tutkia koska sen syy voi olla mikä hyvänsä.
Jos lääkäri sanoo ettei se ole mitään niin hän ei ole ehkä lääkäri lainkaan vaan tautioppinut.

Mikäkö ero niillä on?


Lääkäri ajattelee juuri kaikkien ruumiintoimintojen kautta niinkuin missä veri virtaa mitenkin ja noin.
Tautioppineella on erheellisesti lääkärin ammattinimike mutta hän koettaa muistaa oirenippua ja mitä siitä sanottiin ja ellei hän muista, mitään ei ole.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 22.07.15 - klo:18:30
Minulla on nykyisin usein päänsärkyä, mutta tiedän sen johtuvan lääkkeistä. Särky alkaa usein takaraivosta oikealta ja leviää välillä koko pään alueelle; erityisesti joskus pahasti silmiin. Silmät punoittaa kuin ruohon polttajalla ja on näköhäiriöitä. Pää on kuvattu ultralla eikä neurologi löytänyt muuta kuin pahan nivelrikon niskassa. Se oli tiedossa ennenkin, koska reumalääkäri aikoinaan totesi kaularankani olevan vino ja sieltä johtuu kivut alempana isoissa nivelissä. Se on kuulemma selkärankareuman sukulaistauti jolla on tieteellinen nimikin jota en nyt muista.

Neurologi väitti, että niskasta säryt ei johdu - tiedä häntä? Marevan ei koskenut päähän mutta tämä nykyinen Primaspan taitaa olla syyllinen. Minulle ei Marevanista (jota käytetään muuten rotanmyrkkynä ja kai myyränmyrkkynäkin) tullut mitään haittaoireita ja INR-arvokin pysyi alkuvaikeuksien jälkeen kohdallaan kuin nakutettuna. Beetasalpaaja Bisosprolol voi myös aiheuttaa päänsärkyä. Sain vaihdatettua entisen Orlocin siihen kun tässä B:ssä on oikea tablettikoko ja Orlocin joutui halkaisemaan. Muuten O:ssakin on vaikuttavana aineena bisoprololi. Bisoprololia käytän liian kovaksi nousevaan sykkeeseen. Hyvin se hiljentää sydäntä parissa tunnissa.

ACE-estäjää en voinut käytää, koska se laski verenpainetta liikaa pieninkin annos enkä losartaania.

Minua huimaa kaikki sydämeen vaikuttavat aineet, mutta kai niitä on syötävä. Reumalääkäri suostui pitkin hampain laittamaan reumalääke Remicaden tauolle ja se on nyt ollut poissa kuvioista 2,5kk. Luulin sen aiheuttavan huimausta ja päänsärkyä, mutta eipä taida ollakaan. Lääkärin soittoaika on 12.8 ja sitä ennen verikoe. En pärjää ilman sitä lääkettä - nytkin särkee molempia käsivarsia olkavartta myöten ja oikea käsi on turvoksissa. Aloitan elokuussa biolääkityksen uudestaan.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 22.07.15 - klo:18:58
p.s. Onko kissan sokerimittari samanlainen kuin ihmisen ?  :003:

On, se on ihan samanlainen. Eli ostetaan ihmisille valmistetut tarvikkeet. Verensokerin viitearvot vain ovat vähän toiset, ja näyte otetaan yleensä korvalehdestä, jonka laidassa on verisuoni hyvin näkyvissä. Ja ihan samoin piikitetään insuliinia kuin ihmiseen. Äitini suvussa esiintyy LADA-mallin diabetesta, joka ei ole itäauto vaan aikuisella iällä puhkeava ykköstyypin diabetes, ja tarkkailen itseäni sen varalta, jos olisi moinen minunkin riesakseni saapumassa.

Mitä migreeniin tulee niin minulla on kyllä migreeniä, sellaista verraten kivutonta versiota. Aura on mitä tyypillisin näköhäiriö, ja siitä alkaa noin kolmen päivän vaihe, jolloin päässä vihlaisee toispuoleisesti silloin kun verenpaine nousee. Tai siltä se tuntuu. Yskiminen tuntuu päässä erityisen pahalta. Mitään jatkuvaa jyskytystä ei kuitenkaan ole. Tämänhetkinen olo ei ole sillä tavoin toispuoleinen kuin noiden kohtausten aikana. Ja sanoisin että maailma näyttää pikemmin liian valoisalta kuin erityisen pimeältä, eli häikäisee. Minulla on kuulemma ollut pienestä pitäen valoherkät silmät. (Veljelläni oli sitten epilepsia.)

Unohtui kyllä listasta yksi ilmeinen mahdollinen aiheuttaja eli uudehkot moniteholasit, joihin en ole ihan tyytyväinen. Tosin nyt käytin tietokoneelta lukulaseina yksiä vanhoja rillejäni kun tuntuvat siihen tarkoitukseen toimivan paremmin.

Olen siitä omituinen istumaduunari, että minulla ei ole ollut niska-hartiajumeja. Ehkä johtuu siitä, että en usko työfysioterapeuttien ohjeita siitä miten pitää istua, vaan istun kuten kropassa hyvältä tuntuu. Nämä näppikset eivät tunnu koskaan hyvältä ja sen kyllä huomaan välillä kyynärpää - sormenpäät, mutta en sen ylempänä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 22.07.15 - klo:19:12
Huh! Tämän takia piti koko talo tyhjentää Suvikadulla kun Joensuussa asuin Ellillä siis paikallinen HOAS.

Sillä piti myydä se pikkurivari joka oli kyllä hyvin hauska. Ei rivari oikeastaan vaan kasa rinteeseen kyhättyjä erisuuruisia asuntoja, ja ihan yhtä kahta lukuunottamatta ne suuuuuuuuret pihat. Mutta tosi oli sekin, että se oli aika maan korvessa ja kaikki matkat kuten työhön olivat autottomalle mutkikkaat.

Nyt alkoi kyllä minua askarruttaa, mitä taloja ovat olleet. Olenhan asunut Joensuussa tuollapäin, ja siellä jo pois muutettuanikin käynyt ja kävellyt. Ja minne sieltä on voinut olla mutkikas matka? Tuohan on jos ei nyt keskustaa niin ihan selkeää kaupunkialuetta kuitenkin. Maan korpi on jossain Noljakassa...
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 23.07.15 - klo:02:25
Nyt alkoi kyllä minua askarruttaa, mitä taloja ovat olleet. Olenhan asunut Joensuussa tuollapäin, ja siellä jo pois muutettuanikin käynyt ja kävellyt. Ja minne sieltä on voinut olla mutkikas matka? Tuohan on jos ei nyt keskustaa niin ihan selkeää kaupunkialuetta kuitenkin. Maan korpi on jossain Noljakassa...

Juu kyllä näin oli. Suvikadun ainakin se talo jossa asuin itse eli ensimmäinen keskustasta tullessa tyhjättiin ja oli vuosia paketissa.

Sekoilin tekstissä... Minun täkäläinen kotini sijaitsi silloin Kirkkonummella ja sieltä oli mutkikas matka työhön ja se piti myydä koska jouduin ostamaan Joensuusta opiskelija-asunnon siinä hötäkässä koska opiskelin siellä silloin kolmos- tai nelosammattia riippuen miten ne laskee.

 Eli kun sitten valmiina valuin etelään se puolestaan piti myydä ja sitten asuin joitakin vuosia muuten mukavassa mutta erittäin homehtuneessa vuokratussa 16 neliön pikkukodissa yhtäällä  jossa en tehnyt työtä vaan opetin laulua.

Mutta silloin minulla oli alkuperäisammatin osa-aikatyötä varten täällä kaupungin soluvuokrahuone ja aikani sitten pendelöin edestakaisin kunnes löytyi pikku-hitas.

Se pikkuvuokrahomeasunto oli koska sillä seudulla oli hyvä oopperaluokka ja sain hyviä oopperaopintopisteitä kun tein siellä muutaman oopperan. Silloinkin piti matkustaa vähän liikaa. Ei käynyt pyrkimäni Savonlinnan kuoroon koska olin kaiket kesät ja ylikin taas sitten täällä töissä ja silloin luukutin HOASin soluasunnossa.

Auttoikohan tämä ollenkaan  :icon_eek:

Täällä tarkoittaa pk-seutua.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 23.07.15 - klo:02:36

Mitä migreeniin tulee niin minulla on kyllä migreeniä, sellaista verraten kivutonta versiota. Aura on mitä tyypillisin näköhäiriö, ja siitä alkaa noin kolmen päivän vaihe, jolloin päässä vihlaisee toispuoleisesti silloin kun verenpaine nousee. Tai siltä se tuntuu. Yskiminen tuntuu päässä erityisen pahalta. Mitään jatkuvaa jyskytystä ei kuitenkaan ole. Tämänhetkinen olo ei ole sillä tavoin toispuoleinen kuin noiden kohtausten aikana. Ja sanoisin että maailma näyttää pikemmin liian valoisalta kuin erityisen pimeältä, eli häikäisee. Minulla on kuulemma ollut pienestä pitäen valoherkät silmät. (Veljelläni oli sitten epilepsia.)

Unohtui kyllä listasta yksi ilmeinen mahdollinen aiheuttaja eli uudehkot moniteholasit, joihin en ole ihan tyytyväinen. Tosin nyt käytin tietokoneelta lukulaseina yksiä vanhoja rillejäni kun tuntuvat siihen tarkoitukseen toimivan paremmin.


Noh, minä arvelinkin. Hyvä olisi olla osaava neurologi vaikka harvakseltaisra seurantaa varten. Ei tuossa magneettikuva mitään toimita, se sulkee pois vakavat jutut kuten kasvaimet. EEG vaikka pitkäaikaisrekisteröintinä olisi hyvä.tosin se on toisinaan tuuripeliä, elkei kohtaus tule se ei tule. Harvalla näkyy se fokus, minulla esimerkiksi kylläkin näkyy aina. Tai nyt en tiedä ei ole nauhoitettu vähään aikaan.

Monitehot eivät todella aina toimi, on hieman arpomisessa kuinka niiden näköalueet saadaan säädettyä hyvin. Itselläni onkin nykyään vain miinuslasit ja luen ilman ja kotona paljolta muutenkin olen ilman. Se ongelma siinä että lasit on aina hukassa.

Mutta en usko tuota oireiden syyksi, en.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 23.07.15 - klo:07:26
Heräsin kurlkkuni kipeenä  >:(. Luin vähemmänviisauslehdestä tms että probiootti kera maidon vähentäisi infektioita ja ryhdyn niihin. Tai tästä kehkeytyy nuha. No ei harmita ettei jaksa eikä viitti kauniina kesäpäivänä  :003: mutta uskon tiaisviisauteen eli uv-säteiden kaikkia viruisia tuhoavaan voimaan.

Muistan opiskeluajoiltakin miten mentiin lujaa jonkin himmeänsinisen laboratorion läpi koska oli ultravioletit päällä siinä näkyy spektrin lyhytaaltoisinkin osa kyllä. En tiä mitä me pelättiin.

Eli nämä kaksi valotonta vuotta ovat syypäät niin arvelen.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: seppos - 23.07.15 - klo:09:29
Jos joku tapasi minut juhlilla, niin varmaan huomasi, ettei kuntoni ollut paras. Matkalle lähtöpäivänä sain diagnoosin ja lääkkeet. Astma on kuulemma se joka ajaa jalat heti maitohapoille, kun henki ei kulje kunnolla. Muutos oikeilta tuntuvien lääkkeiden jälkeen on ollut dramaattinen. Nyt happi liikkuu keuhkoissa, lihaksissa ja aivoissa. Yllättävä sivuoire on lääkkeen kortisonini aiheuttama käheys. Kurlaan nieluni aina lääkkeen jälkeen ja se auttaa. Siskolla, yhdellä pojallani, toisen siskon tyttärellä jne on sama tauti. Siis sukuvika.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 23.07.15 - klo:09:56


Minua huimaa kaikki sydämeen vaikuttavat aineet, mutta kai niitä on syötävä. Reumalääkäri suostui pitkin hampain laittamaan reumalääke Remicaden tauolle ja se on nyt ollut poissa kuvioista 2,5kk. Luulin sen aiheuttavan huimausta ja päänsärkyä, mutta eipä taida ollakaan. Lääkärin soittoaika on 12.8 ja sitä ennen verikoe. En pärjää ilman sitä lääkettä - nytkin särkee molempia käsivarsia olkavartta myöten ja oikea käsi on turvoksissa. Aloitan elokuussa biolääkityksen uudestaan.

Illalla iltatouhuissa ihmettelin, miten hartiat on leventyneet itsestään? Sitten tajusin, että nehän on turvoksissa ja pahasti. Soitin heti aamulla Reumakeskukseen, kerroin tilanteen sairaanhoitajalle ja sanoin, että olisihan se hienoa kun on leveät hartiat, mutta ei tämä taida ihan tervettä olla. Hoitaja sanoi, että ei kyllä siltä kuullosta ja alkoi miettimään lääkärin soittoaikaa nopeammin ja sain sen maanantaiksi. Huomenna verikoe. Olin kiitollinen, mutta äsken sama hoitaja soitti ja olivat neuvotelleet siellä jonohoitajan kanssa ja päätyneet siihen, että voin tulla maanantaina suoraan tiputukseen, koska olen saanut biolääkkeen toistakymmentä kertaa jo aikaisemminkin. Lääkäriä ei siis tarvita. Remicade on vaihtunut Inflectra merkkiseksi, jonka jo tiesinkin että se vaihtuu. Remicadesta on mennyt patentti ja sen pystyy nyt vaihtamaan. Tämä uusi lääke on sairaalalle noin 70% halvempi. Näin ne viimeksi kertoivat. Kaikki sairaalan käytössä olevat kahdeksan biologista lääkettä tulevat ajan kanssa vaihtumaan halvemmiksi. Jää niille kyllä siltikin hintaa. Näistähän Kela ei korvaa sentin hyrrää, koska ne on sairaalassa annettavia. Pyysin, että saisinko suojalääkityksen ennen tiputusta kun edellisestä kerrasta on jo pitkä aika ja kyllä kuulemma järjestyy. Nyt olen vielä kiitollisempi  :eusa_angel:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 23.07.15 - klo:10:56
Auttoikohan tämä ollenkaan  :icon_eek:

Kyllä se vastaa ihmettelyyni, miten Suvikadulta olisi vaikea matka. Ja siihenkin, missä siellä olisi rinteeseen heitettyjä isopihaisia taloja ollut.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: maisakai - 23.07.15 - klo:18:12
Astma on kuulemma se joka ajaa jalat heti maitohapoille, kun henki ei kulje kunnolla. Muutos oikeilta tuntuvien lääkkeiden jälkeen on ollut dramaattinen. Nyt happi liikkuu keuhkoissa, lihaksissa ja aivoissa. Yllättävä sivuoire on lääkkeen kortisonini aiheuttama käheys.

Minuakin vaivaa kortisonia sisältävän astmalääkkeen aiheuttama käheys. Kurlauskaan ei auta. Kuulemma 10-15%:lla  astmaatikoista käheys sivuvaikutuksena. Piti lopettaa rakas lauluharrastus, kun ei ääni yhtään soi. Onneksi ei vaikuta puheääneen, kun se on työväline (niin kuin olisi kyllä lauluäänikin). Enokin sairastaa astmaa, ja hänellä taas kortisonilääke paransi lauluääntä!
Kuka keksisi käheydenpoistolisäaineen, kun kortisoni muuten on todellinen ihmelääke astman hoidossa!
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 23.07.15 - klo:19:35
Minun astmani sallii minun laulaa säkeistön tai pari, sitten ääni joko menee tai paranee.  Korkeat nuotit jäävät laulamatta.

Olen astmasukua isäni puolelta. Lääkkeen nimi on Symbicort. Samaa käyttää Marit Björgen.  Hiihtäminen ei suju nivelrikkoisten jalkojeni takia.

Yli kolmekymmentä vuotta kortisonia inhaloiden ja muutamia kuureja tabletteina pahimpina aikoina keuhkoputkentulehduksiin. Se on vaikuttanut ilm. että tuli glaukooma.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: maisakai - 23.07.15 - klo:20:04
Minä taas pystyn laulamaan aamuisin kunnes lääke alkaa vaikuttaa. Käytän Alvescoa, joka on uusin inhaloitava kortisonilääke ja aiheuttaa useimmilla kuulemma vähemmän käheytymistä. Tablettikuureja joudun minäkin infektioiden yhteydessä joskus popsimaan, ja ne saavat puheäänenkin käheäksi. Veisaaminenkaan ei onnistu niin kuin ennen.  :icon_sad: Voin toki virren aloittaa, varsinkin jos muille outo sävel, mutta toinen säkeistö jo kuulostaa tukkoiselta ja laulaminen tuntuu puskemiselta.  :icon_sad:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 23.07.15 - klo:20:49
Inhaloiravilla astmalääkkeillä on todella toisinaan käheyttä lisäävä vaikutus mutta jos se ei vaikuta puheääneen, olisi jotakin tehtävissä korjaamalla laulutekniikkaa. En tietenkään voi olla varma ellen pääse kokeilemaan opettamista astmaatikolle.

Kuitenkin useat milloin ääni tuntuu käheytyvän alkavat sitä hieman painaa saadakseen sen soimaan kirkkaasti. Parempi olisi jos tätä ei tapahtuisi. Koetin juhannuksena tsekata Lapsi Kolmen laulamista ja oikeastaan järkytyin sitä kuinka mahdottoman jäykät hänen kasvolihaksensa olivat ja etenkin että työnsi alaleukaa eteenpäin.

Oikeastaan en hoksannut tätä edes opiskellessani vaan paljon myöhemmin. Ennen neuvottiin pudottamaan " leuka rinnuksille" mutta eieiei, parempi olisi pitää alaleuka muuten rentona ja kohottaa yläleukaa ja tällöin huomaa itse kuinka kitalaessa tuntuu sellainen kuin pieni kiristys ja kun antaa sen aistimuksen ohjata, on yleensä helpompaa laskea kurkunpäätä alas.

Laulu on hankala urheilulaji, sillä siinä pitäisi operoida lihaksilla johin ei saa sillä tapaa suoraan kosketusta kuin vaikka hauikseen. Siellä kurkunpäässä tulisi olla lihaksilla sama asento kuin hengitettäessä sisään vaikka ääni virtaa ulos.

Se etu astmaatikolla on kuitenkin että jos joskuskaan pääsee astmafysioterapiaan, oppii lihakselleen saman hengitystekniikan kuin laulajalla on. Mietin joskus tuota käheytymistä. 

Jos hengitettävä lääke todella turvottaa äänihuulet, silloin käheys johtuu siitä ainoastaan mutta silloin käheys on pysyvää ja haittaa puhetta yhtäläisesti. Suurta osaa niitä lääkkeitä koskee sääntö, lääkitys vaikuttaa hetken sen hengittämisen jälkeen. Se ei jää äänihuuliin, kulkee vain niiden läpi ja ärsyttää hetkellisesti.

Lauluääntä käheyttää pahiten lihasjännitys joka seuraa kokemusta ettei voi laulaa, siihen ehdollistuu eikä lopulta voikaan.

Tiedän niin tasan ta
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 23.07.15 - klo:21:01
Jäi juttu kesken kun ne siilit jotka eivät oikein tule toimeen keskenään saapuivat samanaikaisesti illalliselle. Vimmattu puhina ja tuhina vielä kun kummallakin oli oma lautasellinen.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: maisakai - 23.07.15 - klo:23:48
Laulutekniikassa on varmaan aina parantamisen varaa, mutta uskoakseni kyse ei nyt ole siitä. Jos unohdan lääkkeen ottamisen aamulla, ääneni soi koko päivän. Kerran unohdin sumutuksen sunnuntaiaamuna ja huomasin ilokseni, että virrenveisuu sujuu niin kuin ennen kortisonilääkitystä. Innostuneena lauloin niin, että sain palautetta vieruskaverilta...  :icon_biggrin:
Laulutekniikka on jonkinlaisessa kuosissa pitkän kuorolaulukokemuksen ja laulutuntien ansiosta.

Kyllä kortisoni hiukan puheääneenkin vaikuttaa, ei sekään soi ja ääni väsyy iltapäivisin, mutta se ei ole kuitenkaan este työnteolle. Tosin kai kuulijat mieluummin kuuntelisivat soinnikasta ääntä.   :icon_confused:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 24.07.15 - klo:00:53
Laulutekniikassa on varmaan aina parantamisen varaa, mutta uskoakseni kyse ei nyt ole siitä. Jos unohdan lääkkeen ottamisen aamulla, ääneni soi koko päivän. Kerran unohdin sumutuksen sunnuntaiaamuna ja huomasin ilokseni, että virrenveisuu sujuu niin kuin ennen kortisonilääkitystä. Innostuneena lauloin niin, että sain palautetta vieruskaverilta...  :icon_biggrin:
Laulutekniikka on jonkinlaisessa kuosissa pitkän kuorolaulukokemuksen ja laulutuntien ansiosta.

Kyllä kortisoni hiukan puheääneenkin vaikuttaa, ei sekään soi ja ääni väsyy iltapäivisin, mutta se ei ole kuitenkaan este työnteolle. Tosin kai kuulijat mieluummin kuuntelisivat soinnikasta ääntä.   :icon_confused:

Niin, itse varmasti tiedät parhaiten.

Mieti kuitenkin. Jos mukaan pääsee äänentuottoon vaikuttava uusi tekijä kannattaisi, huolimatta laulutunneista ja kuorokokemuksesta ja hyvästä kuosista,  etsiä uudenlaista tekniikkaa.

Menopaussin jälkeen tilanne on hormonaalisista syistä etenkin korkealla sopraanolla jotakuinkin sama. Suurella osalla ylärekisteristä putoaa terssin verran, mutta tämän fakin ongelmakohdat eivät suinkaan katoa ja silloin on kuin etsittävä uusi ääni. Toisilla kokemus jää siihen ettei ääni vain enää soi, piste, ja viisikymppisenähän sitä oopperastakin eläkkeelle jäädään... Tai viisvitosina nykyään. Ja kumma kyllä toiset laulavat kirkkaasti ja ilman ikävibraatoa sinne satavuotiaiksi.

Sukupuolenvaihtoleikatuilla vaihtuu viimeisenä ääni.  Eikä se toisinaan suju ilman peräti puheterapiaa, ja laulun aktiiviharrastajilla se on ikävää. Baritonin täytyisi löytää alton äänenmuodostus ja päinvastoin.

Jouduin kerran itse kortisonikuurille, ja silloin tablettikuurille joka vaikuttaa inhalaatiolääkitystä voimakkaammin ---- joskin siitä on kokemusta myös. Silloin minulla oli jo opettajaopinnot takanani mutta koska opetin, oli ylläpidettävä äänen käyttöä.  En halua mestaroida ketään tai mitätöidä kenenkään tekniikkaa, kertoa vain, ettei joka korttia ehkä sittenkään ole käännetty astmaatikollakaan, oli lääke mikä hyvänsä. Jos, siis jos kevennetty tekniikka löytyy, tilanne voi pikemmin kääntyä voitoksi  :) . Lähinnä siitä onnellisesta syystä että astmaatikko joutuu etsimään hengitystekniikan joka tapauksessa ja siinä se sitten lopullisesti on   :)

Ainakin ja etenkin toivon niin käyvän.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 24.07.15 - klo:18:56
Muistelin ja kelailin vielä tätä koska kiinnostuin.

Osa astmaatikoista joutuu käyttämään inhaloitavia kortikoideja ainoastaan jonkin hengityselinsairauden iskiessä. Osa ei koskaan saa diagnoosia koska puhaltavat liian hyvin.

Tämä on asia jota olen miettinyt sitten viimmisen päälle paljon.

Täytyisi kai olla keuhkolääkäri jotta tietäisi tarpeeksi nyt eikä pelkästään potilas, mutta itseni kävi niin etten ns saanut diagnoosia ja sitä myöten lääkkeen erityiskorvattavuutta huolimatta astmakohtauksista tiheästä yöyskästä ja muusta jonka takia nyt kuitenkin on sanottu että hoidetaas nyt kuitenkin astman tapaan. Itse vielä sanoin että hyvähyvä. En huoli enää yhtään diagnoosia.

Mietin nimittäin lääkkeen korvaamista astmafysioterapialla tai sen mahdollisuutta kuten sitäkin, että ammattiopinnoissa oli opettajana sellainen henkilö joka pani hengitystekniikan uusiksi. Jokainen ei alkuunkaan hyväksy sitä että " hengitetään niin korkealla" kun taas osalle se on ainoa oikea tapa.

Siinä pitää saada kyljet liikkumaan jotain viisi senttiä sivullepäin ja se oli minulle joitakin aikoja aivan mahdotonta käsittääkään, mutta kun sen omaksuin, sainkin astmakohtauksen seuraavan kerran lähemmä kymmenen vuoden kuluttua. Silloin oli korkea kuume ( keuhkokuume) ja kiire ja fyysistä rasitusta kun oltiin lähdössä Roomasta ja piti roudata tavaroitaankin autolle ja  bussi  olikin käsittänyt väärin sen hakupaikan ja tuli pahuksenmoinen kiire lentokentälle.  Ainut keino oli ajatella että nyt ei paniikkia, ja mennä vähän sivuun ja ryhtyä pumppaamaan kylkiä oikein rystyset tukena, jotta sain tuntumaa siiihen että ne liikkui myös. Vähitellen helpotti. Siten ei ole lääkitystäkään kuin jos tulee pahempi tulehdus.

Toisaalta! Jos käyttäisi koko ajan lääkitystä tulisiko harvemmin noita ylähengitystietulehduksia? 

Mielenkiintoisinta kyllä oli että Lapsi Kolmehan on atoopikko kuten he kaikki, ja paitsi sitä leukojen kireyttä hämmästyin kun hän hengittää ilman ainuttakaan oppituntia samoin kuin se opettajani neuvoi, kyljillään koko ajan. Sanoin, pakosta olet käynyt tunneilla. Ei ole käynyt.

Se hengitystekniikka vastaa täysin astman fysioterapiaa. Koetan muistaa itse kerrata sitä koska se saattaa jos muistaa tehdä niin tuulettaa keuhkot ja hillitä infektioita. Yksi varma juttu on että laulu helpottuu. 

Ainakin se estää sekä sisään-  että uloshengityksen apulihasten käytön, sillä kylkivälilihakset lopulta ovat merkitykselliset. Palleaa on hankala hahmottaa, yleensä palleaksi ajatellaan  pitkää vatsalihasta vaikka tiedettäisiin mikä se on. Kylkivälilihakset auttavat pallean  säädössä. Se pallea on vähän sellainen hokema.







Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: maisakai - 25.07.15 - klo:22:36

Toisaalta! Jos käyttäisi koko ajan lääkitystä tulisiko harvemmin noita ylähengitystietulehduksia? 

Noin minulle ainakin on käynyt, ylähengitystietulehduksia on dramaattisesti vähemmän kuin ennen diagnoosia ja lääkitystä.Tosin sitten kun tauti tulee, vaikkapa influenssa, se on sitten paha ja joudun usein lopulta kortisonitablettikuurille. Normaalisti en astmaani muistakaan, kunhan vain muistan hönkäistä Alvescon aamuisin. Tänä vuonna eivät siitepölytkään aiheuttanet minkäänlaisia astmaoireita.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 26.07.15 - klo:09:53
Jäin istumaan TV:n ääreen uutisten jälkeen hetkeksi jota jatkoin koko ohjelman loppuun saakka. Aamusydämellä-ohjelmassa kaksi nuorta selkärankareumasta kärsivää kertoivat kokemuksistaan sairautensa kanssa.

Yleislääkärit eivät tahtoneet uskoa todeksi sitä, mikä oli oikea diagnoosi. Nyt molemmat saavat biologista reumalääkettä joka toimii niin, että he ovat voineet opiskella ja viettävät toivorikasta elämään sairaus matkakumppanina.

Juuri tämä sairauksien kokonaisvaikutus ihmisen elämään kipuineen, mutta myös mahdollisuuksineen, vertaistukineen  ja hyvien hoitosuhteiden ansiosta teki ohjelman mielenkiintoiseksi katsoa.

Itsekin monisairaana allekirjoitin ja aamenta kuiskailin tätä katsoessani.
Vilahtipa sielä ihan diagnosoituna fibromyalgiakin. Se todella on saunasta monasti kiukustuva ' ilmapuntari' niinkuin Satu jolla tämä on liitännäissairautena
puhuikin.

Pieksämäkinen mies ihmettei miksi Heinolan reumasairaala lakkautettiin. Sitä me monet täällä naapurikunnassakin ihmettelemme.

Ohjelma oli uusinta. Toivon sen vielä löytyvän Areenalta.

p.s.  maisakai, minullakin on aivan hyvä olla lääkittynä jos ei ole infektiota.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 26.07.15 - klo:10:50
Noin minulle ainakin on käynyt, ylähengitystietulehduksia on dramaattisesti vähemmän kuin ennen diagnoosia ja lääkitystä.Tosin sitten kun tauti tulee, vaikkapa influenssa, se on sitten paha ja joudun usein lopulta kortisonitablettikuurille. Normaalisti en astmaani muistakaan, kunhan vain muistan hönkäistä Alvescon aamuisin. Tänä vuonna eivät siitepölytkään aiheuttanet minkäänlaisia astmaoireita.

Sehän se. Itse yritän joka tapauksessa muistaa mihin raskaan sarjan tulehdus altteimmin iskee, keskilohkoon oikealla joka tuulettuu huonoimmin. Kun lauloin minulla oli vähemmän infektioita ja olisiko mietin sitä mahdollista että hengitin niinkuin hengitin.

Itseäni vieläkin on huvittanut eräs muisto. Sisään ulos pyyntö tarkoitti pitikään vain kyljet auki kyljet kiinni komentoa joka siis oli mennyt perusteellisesti jakeluun niillä laulutunneilla. Kun sitten lääkärin piti kuulla juuri se mitä ilma sanoo kulkiessaan siellä keuhkoputkissa hän ensin sanoi että ei kumma kyllä nut kuule mitään, kunnes kysyi laulamisesta.

Joka tapauksessa siis astma minulla on päätellen niistä kohtauksista. Ensimmäinen jonka muistan tuli 15-vuotiaana riparilla, jossa jouduttiin vähän alkeellisiin oloihin koska leirikeskuksen päärakennus paloi juuri kevään kynnyksellä ja parakki joutui uusiokäyttöön, homeinen. Pukkasi pahaa matalapainetta jolloin ei edes ilma vaihtunut ja sain iltaphjelman aikaan siellä sen kohtauksen. Sittemmin homeisissa ympäristöissä ei ole tarvinnutkaan pitkään viipyillä kun jo tulee kohtaus tai jokin tauti ja huone-  ja kasvoen siitepölyä nyt riittää ja puut keväällä kuten pujo syksyllä ovat pahimmat. Enhän minä siellä Roomassa olisi pysynyt rauhallisena jos kerta olisi ollut ensimmäinen.

Laulusta on niin paljon iloa että jos, siis jos voi joko saada fysioterapian tai laulunopettajan joka hakkaa päähän tuon kylkivälilihasten aktivoinnin niin sitä voi sitten miettiä. 

Oikeastaan hyvä että tuli puheeksi koska enää en ole huolehtinut hengitykdistä ja niin, täällähän saattaa kasvaa sitä hometta. Ikävänpuoleinen ajatus! Tosin niitä oli kaupungin työtiloissa.

Mietin Lapsi Kolmen hengittämistapaa. Nelosella oli lapsena raju astma joka nyt nuoruusiällä on helpottanut. Ehkä hän on hengittänyt aina näin? Ja siten ei ole verrattuna sisaruksiin oireitakaan? Ei tauteja myöskään.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 26.07.15 - klo:10:58
Jos joku asuu lähellä pk-seutua kinun tekisi hirveän mieli kokeilla sitä hengitystä vain jotta saisin tietää siis opettaa kuten itselleni opetettiin.

Ja kun muitakin astmaa auttavia lääkkeitä kuitenkin on saattaisiko Alvescon jäädä infektiokäyttöön? :-\

En tietystikään puuttuisi siihen mitä lääkäri sanoo, katsoisin vain onko tuosta apua.
Alkuun kokeilen itseeni joka tapauksessa.

Miksikö se tai tämä tai tuo lopetetaan?
Hyvät ihmiset sentään.
Ihmisten täytyy ryhdistäytyä, lenkkeillä ahkerasti ja uurastaa iloisesti isänmaan eteen. Ei tällä maalla nyt ole varaa sairastaa!
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Saukkis - 26.07.15 - klo:12:03
Normaalisti en astmaani muistakaan, kunhan vain muistan hönkäistä Alvescon aamuisin. Tänä vuonna eivät siitepölytkään aiheuttanet minkäänlaisia astmaoireita.

Oliskohan mitään apua äänen käheyteen, jos ottaisit Alvescon illalla?
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 26.07.15 - klo:16:04
Oliskohan mitään apua äänen käheyteen, jos ottaisit Alvescon illalla?

Ainakin kannattaa kokeilla.


Mitä tulee nyt tietysti astmaan ja moneen muuhunkin vakavaan sairauteen tulee muistaa että kohtaukseen voi kuolla. Siten en huokailisi aamen aamenta vielä, jos hengissä pysyminen voitetaan harrastuksen, rakkaankin, menetyksen hinnalla. Tämä kuuluu jälleen niihin ajateltuihin asioihin.

Fibromyalgian fysiologista pohjaa ei vielä kovin tarkkaan tunneta, mutta valohoidon ja liikunnan on todettu siihen auttavan myös kuten auttavat mielialahäiriöihin. Ihmisillä on vaikeiden sairauksien ohella myös paljon toiminnallisia vaivoja, joilla on yhteys mielialaan. Niillekin on tarkoituksenmukaista löytää apu. Toisinaan kyselen mielessäni, kuinka pitkään potilaat ylläpitävät kahtiajakoa nuo lääkärit-- me potilaat muistamatta, että on kysymys paljolle alttiilta ihmisestä joka edelleen on suuri salaisuus. Lääkäri kun sairastaa myös, samoin hänen perheensä, eli miksi sitä ammattia harjoittava nyt kuin vasiten ja ilkeyttään jättäisi ihmisen kokonaisuutena ajattelematta ---- haluaisin vain nähdä kenen tahansa joka neljännestunnissa ajattelee vennon vieraasta " koko ihmisen". Tervetuloa kokeilemaan.

Se, että todetaan kuinka toimitaan johtuu siitä että meille nyt on laadittu nämä käypä hoito -suositukset. Liian harva minun mielestäni ( siis minun ja saatan todella  erehtyä)  enää uskaltaa ajatella niiden sittenkin olevan suosituksia, ei lakeja. Tietenkin ammatissa jossa parhasnsa tehtyään saa kiitokseksi valitusta, raastupakeikkaa ja häijyjä puheluita, ei paljon muuta viitsi.

Eli helppohan minun oikeastaan on puhua.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 26.07.15 - klo:16:19
Mutta Saukkikselle mietittyäni nyt siitä kuin ensimmäisen viestin luin. Jos on lupa kokeile sitä lääkettä todella illalla.

Toiseksi mietin, että on hyvinkin eri tekniikoilla hyviä tuloksia saavia laulunopettajia, ja suurin oppiriita koskee sitä kuinka hengitystä säädetään. Osa neuvoo " pidättämään pissaa " tai " puskemaan kakkaa" koska syvällä Transversum-lihaksella alalantiossa on vaikutusta paineen säätöön sekä vatsa- että rintaontelossa eli pallean asentoon eli kurkunpään asentoon.

Lopullisista tarkoituksista tärkein on tietty pitää kurkunpää alhaalla.

Jos satut kiinnostumaan niin tästä on yksi kirja jossa on tyydyttävän järjestelmällisesti käyty läpi perusasioita (Sydämen puhetta sydämelle. Kirja laulamisesta).  Se kuitenkin on apu lähinnä pedagogiikan opiskelijoille joiden tulee hoksata milloin on tultu opettajan mahdollisuuksien rajalle.

Minua on alkanut kiinnostaa eri tavoin ei-toivotussa tilanteessa laulavien äänentuotto, kuten juuri astmaatikkojen tai niiden jotka lopettavat menopaussiin koska hormonaalinen vaikutus on suuri tai
esimerkiksi pyörätuolipotilaiden, joiden hengityksen vaivattonuuteen vaikuttaa moni muu seikka. Asmaatikot ovat oikein unelmaryhmä siksikin että tuo hengityksen toteutus kylkivälilihasten avulla on harvinaisempi mutta saattaa lievittää itse sairauttakin.


Sen voisi oikeastikin tehdä, eli ottaa yhteyttä hengityselinsairaukdien liittoon ja hurjahurjahurja! Nythän minä keksinkin. Ne on vietetty niiden putiikissa niin monet juhlapyhät etteivät lapset edes muista muita jouluja. Niiden jollekin kurssille voisi kysyä olisiko joku joka tahtoo laulaa halukas enkä minä siitä niin rahaa, jos antaisivat ruokaa ja asunnon.  :109: Ne osaavat meidät ulkoa ja me on annettu siellä joulukonsertteja jo kuinka useasti ja..  :109:   Jos olisikin jotain hyötyä taas!

Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 27.07.15 - klo:19:30
Se fibromyalgia jäi mietittäväksi. Olin säästänyt yhden lääkärilehden koska siinä oli aamuvirkuista päivävirkuista ja iltavirkuista juttu sisarelle näyttääkseni. Ei kovin hyvä kylläkään.

Siinä oli muistoni mukaan fibromyalgiasta jotakin uutta ja oli, tosin lyhyt mutta kiinnostava. Senkin takia että yhteyttä oli väsymykseen mielialaan ja kaikenlaiseen ja koko kipuaistimuksen kulkemiseen hermosta ja sen reaktiosta aina tietoisuudeksi ja noin.

Kilpirauhanen oli roolissa ja siten, että se toimi hyvin ja sitä säätävä aivojen pohja toimi hyvin mutta soluista puuttui sitä käskyttämisen vastaanottokykyä. Eli elettiin kuin vajaatomiminnassa vaikka toimitettiin normaalisti.

Erittäin hankala tilanne. Sitä ei kai voi mitenkään mitata eikähän se hormonin syöttäminen auta ellei ole vastaanottajaa.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 28.07.15 - klo:08:16
Ho hoo, se flunssa. Kaaostin kaappini yöllä hakiessani Seretideä sekä Bricanylia koska ne tavallisesti auttavat sen tason yskänpuuskiin. Eihän mikään yöllä löydy  :repee: ja muistin asettaneeni sen muualle johkin helppoon paikkaan. Sitä ei pidä tehdä.

Vettä sitten ja kylkien aukomista ja kyllä sekin auttoi, mutta nuhakuume tulee. Katson jos jäisi nuhaan. Ihmisten vuosilomat alkavat loppua ja he palaavat suurin joukoin koteihinsa kauppoihinsa ja uimahalleihinsa jolloin edustamme hyvää kasvualustaa viruisille.

Seuraava aalto ajoittuu koulun alkuun.

Minulla on varmasti täällä Finrexiniä jossakin. Eihän se muuta kuin aspiriinia vaan maistuu paremmalta. Lienen tunnettu lähiapteekissa outona hamsterina, maleksin siellä kokoilemassa varastoja ilmeisen terveenä  :repee: mutta tulevat hetket ja ovat jo, joina ovat avuksi.

Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 28.07.15 - klo:11:08
Keskiviikkona kirjoitin tokkuraolosta ja totesin ettei se ole ihan migreenimäistä. Perjantai-iltapäivänä alkoi normaali kohtaus, ja nyt eilen illalla heti perään toinen. Ei niitä yleensä näin tiheään ole, tai en muista että olisi koskaan ollut kahta peräjälkeen.

Taidan tehdä tänään etänä töitä sen mitä pystyn. Ei houkuta lähteä tuonne ulos paisteeseen. Valo tekee pahaa.

Pakko uusissa silmälaseissa olla jotain häikkää  :-\
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 28.07.15 - klo:18:35
On migreenimäisyyksiä jotka eivät ole läheskään migreenimäisyyksiä! Minä huolestuin vakavasti luettuani että niitä oli kaksi noin lähekkäin. Jatkuvatyyppiseen basilaarikohtauseen liittyy erittäin, minä olen tosissani, erittäin korkea aivoinfarktin vaara.

Jos siellä on jokin joka jotakin tahoa ärsyttää se tietysti saattaa olla av- malformaatio eli valtimo- laskimosuonen hitaasti suureneva pollukka joka näkyy vain varjoainetehostetussa magneetissa.

Ne ovat suomalaisilla yleisiä kuin hyttyset.

Mutta minä olen nyt hieman huolissani. Älytöntä rustailla avoimella voorumilla tavallaan mutta jos siitä olisi apua muille joille tulee samaa. Ja jos menee neurologille kannattaa kertaalleen satsata privaattiin ja pyytää toimistoon soitraessaan joku joka tuntee migreenit ja epilepsiat. Neurologia on aika laaja erikoisala ja siinä saattaa umpimähkään vetää jonkun joka sitten ei osaakaan.

Mihinkään "ei täällä mitään näytä olevan" ei kannata tyytyä ennen kuin sen sanoo moni kun on neurologinen oire tai tuntemus kyseessä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 28.07.15 - klo:18:37
Ja vielä valo tekee pahaa!

Minusta se on migreenin variantti.

Kysy itseltäsi:  tuntuvatko aivoni olevan nurinpäin päässä? Tuntuuko jatkuvaa kevyttä huimausta? Ja katseen kanssa haparointia? Tai kaatohuimausta?


Jos johtuu laseista ei ole kohtauksittaista.



Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: maisakai - 28.07.15 - klo:20:21
Oliskohan mitään apua äänen käheyteen, jos ottaisit Alvescon illalla?

Jaa-a, olisi varmaan kokeilemisen arvoinen idea. Reseptiin on kirjoitettu että aamuisin, mutta tiedän, että erästä ystävääni on kehotettu ottamaan se iltaisin, joten ajankohta ei liene kovin olennainen lääkkeen tehon kannalta.

Lääkäreiden mukaan Alvesco on uusin lääke ja se aiheuttaa vähemmän käheyttä kuin muut, koska kortisoni on siinä hienojakoisemmassa muodossa kuin muissa. Käytin vuosia kortisonitonta suihketta, jolloin saatoin laulaa, mutta astma ei ollut niin hyvässä tasapainossa ja lääkettä piti ottaa neljästi päivässä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: seppos - 28.07.15 - klo:21:11
Flixotide on lääkkeeni ja se tänään poikkeavasti aiheuttaa tavallista voimakkaampaa käheyttä, vaikka aamulla kurlasin. Sitä tulee ottaa aamuin ja illoin.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 28.07.15 - klo:22:33
Kertaan vielä, että minulla on siis ollut ennenkin migreenikohtauksia. Sellaisia, jotka alkavat oikein klassisella näköhäiriöauralla ja kestävät auran jälkeen kolme päivää, jonka aikana on toispuoleista päänsärkyä fyysisen ponnistelun yhteydessä ja (tavallistakin enemmän) valonarkuutta. Nämä on diagnosoitu migreeniksi ihan vain oirekuvan perusteella. Joskus on pelkkä päänsärky ilman auraa, mutta arvelen että unen aikaan ilmaantunutta auraa en vain ole rekisteröinyt. Huimauksesta en ole kärsinyt. Fyysisellä ponnistelulla tarkoitan vaikka nauramista. Mitä vain missä päänahka kiristyy tai päähän syntyy painetta.

Käyn nyt kuitenkin ensin optikolla (ja ehkä silmälääkärilläkin). Kerrankos sitä on linssit väärin hiottu. Muutenkin ihmettelen, miksi sitä puhdasta yhteenpisteeseenkatsomisnäköä määritetään niin tarkkaan (se vaihe jossa silmille räpsitään erilaisia linssejä ja kysytään, kummalla näkyy paremmin ja mikä rivi vielä näkyy), mutta aika huitaisemalla ohitetaan se, missä asennossa niitä rillejä sitten oikeasti käytetään ja mihin tarkoitukseen. Eli mitä eniten yritetään katsella. Eihän siellä edes ollut mahdollisuutta istua sohvalla jalat rahilla ja läppäri sylissä ja siinä näyttää että tuonne näytölle olisi hvyä nähdä. Tai lukea samaisessa asennossa oikeaa kirjaa, kapean näkötekstipalstan sijasta.

Siis eihän kaltaiseni nopea lukija tekstiä sana kerrallaan tihrusta, vaan pikavilkaisee koko sivun, ikään kuin valokuvaa, ja sen jälkeen zoomaa kohtiin, jotka ehkä jäivät epäselviksi. En tiedä, opetetaanko optikoille miten sitä, miten ihminen oikeasti silmiään käyttää.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 29.07.15 - klo:08:46
Käy vain. Itselleni osui kerran perusteellinen optikko joka kysyi mihin katsellaan eniten ja toiseksi eniten ja pidänkö laseja tiukasti vai annanko luisua pitkin nenävartta mielellään jne, ja niitten lasien titraaminen kesti niin monia tunteja(!). että halusin jo sanoa että antakaa olla kyllä minä pärjään ei sen niin väliä ole, mutta ne lasit olivat sitten erittäin onnistuneet. Hyvä olikin koska olivat ensimmäiset monitehot. Monin tavoin onneksi usea pääsee myöhemmin palaamaan yksitehoihin, ovat helpommat ja halvemmat.

Niin tuo mitä kuvaat on se mitä kutsutaan migreeniksi, aivan oikein.

Itse kirjoitin variantista jota jokainen neurologi ei osaa muta sitten yllätys yllätys tosi moni sisätautilääkäri ja etupäivystystä tekevä. Se esiintyy samoilla henkilöillä kuin on muuta keskushermoston kohtauksittaista oiretta tai sitten ei ole. Eräällä kaverillani on vain vertebraalioiretta. Hän on ensin kiukkuinen ja sitten nenee toisen vartalopuolen hallinta mikä sekin on harvinaista eikä  sitä mistä kirjoitin...  Minä ajattelin basilaarimigreeniä  eli tyvivaltimospasmia.

Joskus olen ajatellut että tavallisista  varianteista pitäisi käyttääkin toista nimitystä eli puhua koko ajan tyvivaltimospasmista. Mikään ei estä niitä tulemasta yhtä aikaa. Ei kun, samalle henkilölle. Jos tapahtuu sama ilmiö kuin suuressa kaulavaltimossa tapahtuu niskavaltimossa joka vie verta aivan eri paikkaan aivoja ovat oireet ihan erilaiset.

Ellei se lasien oikaisu auta niin minä jatkan olemista huolissani.

Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 29.07.15 - klo:09:00
Niinno ja itselläni nyt tietty on tolkuttoman rajuoireinen tai oli vaikeimmillaan, koska oksensin ja meni tajunta. Beetasalpaajaa jota käytetään toisinaan estämään perusmigreeni ei saisi käyttää. Se kaverini jolla on vertebraaliset oireet pärjää kyllä koska oireita on harvakseen ja pysyy tajuissaan.

En tiedä kuka järkiolento on kirjoittanut uuden yleislääkärin käsikirjan  ja väittänyt tähän kuuluvan ankaran päänsäryn! Mitenkä niin. Vain aivokalvot tuntevat kipua eikä nyt ole kyse aivokalvojen verensaannista. Minä hermostuin kun luin. Taas joku tautioppinut!  >:(
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 29.07.15 - klo:09:05
Ei tullut tautia minulle  :109: hurraa. Koetin venyttää kylkiluitten välilihaksia ja pitkää ruotomaista syvää selkälihasta siinä samalla venyvää otin bricanylia.

Totesin kyllä etten voi käyttää kirkasvalolamppua sillä eilen tuli basilaarioireet. Noh, en kamalasti yllättynyt. Hän muuttakoon sisaren residenssiin.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 29.07.15 - klo:10:39
Yritän elää huimauksesta huolimatta mahdollisimman normaalia elämää. Ei se aina helppoa ole, mutta pakko.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 29.07.15 - klo:11:17
Yritän elää huimauksesta huolimatta mahdollisimman normaalia elämää. Ei se aina helppoa ole, mutta pakko.

Huimaus on eräs viheliäisimmistä oireista joita voi saada, joten hatunnosto ja monta ajatusta sinnepäin. Alan aina myllätä kaikkea oppimaani tällaista kuullessani tai lukiessani tai ainakin aivojani. Eli eikö tosiaan, sittenkin, jotenkin mahda jotain ja onko kaikki tehty varmuudella vaikka olisikin...

Tuo oli urhea teksti.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 29.07.15 - klo:11:44
Huimaus on eräs viheliäisimmistä oireista joita voi saada, joten hatunnosto ja monta ajatusta sinnepäin. Alan aina myllätä kaikkea oppimaani tällaista kuullessani tai lukiessani tai ainakin aivojani. Eli eikö tosiaan, sittenkin, jotenkin mahda jotain ja onko kaikki tehty varmuudella vaikka olisikin...


Monesti miettinyt, että kärsisin mieluummin kipuja kuin huimausta. Kyllähän kovat kivutkin on tuttuja niiltä ajoilta, kun niveliä vasta alettiin tutkia, eikä sopivaa lääkitystä löytynyt. Kipuihin voi ottaa särkylääkkeitä. Yksi lääkäri, joka on endokrinologi, sanoi kaikkien sydämeen vaikuttavien lääkkeiden aiheuttavan huimausta ja niin se tuntuu olevan.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 29.07.15 - klo:11:53
Saat vertaistukeni.   Minulla , oletan ite-lääkärinä,  huimauksien johtuvan niska-hartia-jutuista. Nyt kun olen joka aamu ollut tekemättä muita kuin Selkäyhdistyksen neuvomia juttuja, ei huimaa eikä rutise .  Niskassa on ilm. kulumaa, työn, levottoman koneellaistuskelun ja kasvimaiden ja kukkapenkkien kitkemisistä johtuen.

Huimaus, vallankin jos alkaa voida pahoin on kovempaa kestää kuin säryt ja kivut.
Silloin on ' maailmani' entisä sekaisempi. :003:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: seppos - 29.07.15 - klo:11:55
Kerrankos sitä on linssit väärin hiottu.

Olin käynyt kerrankin silmälääkärissä ja hankkinut resptin rilleihn. Menin sen kanssa vakituisesti käyttämälleni optikolle, joka vertasi reseptiä edellisiin tuloksiin ja sanoi ettei sinun silmäsi ole voineet näin paljon muuttea. Mennään ja tarkistetaan. Niin tehtiin ja todettiin että resepti oli muuten oikein, mutta vasen ja oikea oli mennyt jostain syystä lääkäristä ristiin. Kkun vaihdetiin ne, niin kaikki oli hyvin.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 29.07.15 - klo:14:14
Monesti miettinyt, että kärsisin mieluummin kipuja kuin huimausta. Kyllähän kovat kivutkin on tuttuja niiltä ajoilta, kun niveliä vasta alettiin tutkia, eikä sopivaa lääkitystä löytynyt. Kipuihin voi ottaa särkylääkkeitä. Yksi lääkäri, joka on endokrinologi, sanoi kaikkien sydämeen vaikuttavien lääkkeiden aiheuttavan huimausta ja niin se tuntuu olevan.

Silti... Eikö mitään mahtaisi eikö kukaan ja onko joka asia huomioitu, varmasn on mutta näin alan aina miettiä tarkastaa reseptejä elektrolyyttejä ja nytkin jos haluat yv llä lähettää niin voisin kelailla koska lähes jaan tuon kokemuksen. 

Huimaus on eräs pahimpia kokemuksia ihmisenä olemisessa.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 29.07.15 - klo:15:29
Silti... Eikö mitään mahtaisi eikö kukaan ja onko joka asia huomioitu, varmasn on mutta näin alan aina miettiä tarkastaa reseptejä elektrolyyttejä ja nytkin jos haluat yv llä lähettää niin voisin kelailla koska lähes jaan tuon kokemuksen. 

Huimaus on eräs pahimpia kokemuksia ihmisenä olemisessa.

Tässä on vaan sellainen juttu kun huimaus alkoi sydänleikkauksen jälkeen silloin, kun aloin käyttämään beetasalpaajaa. Kyllähän saisin b-salpaajan helposti vaihdettua toiseen, mutta kun epäilen niiden kaikkien olevan samanlaisia.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 29.07.15 - klo:22:50
Tässä on vaan sellainen juttu kun huimaus alkoi sydänleikkauksen jälkeen silloin, kun aloin käyttämään beetasalpaajaa. Kyllähän saisin b-salpaajan helposti vaihdettua toiseen, mutta kun epäilen niiden kaikkien olevan samanlaisia.

Eivät ne ole.
Tahtoisin tietää jälleen mitä siellä keskushermoston verenkierrossa on meneillään. Sellainen kalsiumsalpaaja kuin Nimotop saattaisi auttaa jos bulbaarialuerlla eli niskan seudussa tai pikkuaivoissa jne menevät pikku verisuonet kiinni eikä vaihto auta tai annostitraus, mutta se ei ole edes peruskorvattava eikä mikään lausunto siinä auta.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 30.07.15 - klo:22:31
Jos tulee hankalaa sivuvaikutusta on tosin mahdollista ettei valmisteen vaihto auta muttei mahdotontakaan, samoin annoskoon titrailu.

Toivon kaikille joilla haittoja on, mahdollisuutta ottaa yhteyttä ja kysyä pääsisikö niistä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 31.07.15 - klo:13:20
Eivät ne ole.
Tahtoisin tietää jälleen mitä siellä keskushermoston verenkierrossa on meneillään. Sellainen kalsiumsalpaaja kuin Nimotop saattaisi auttaa jos bulbaarialuerlla eli niskan seudussa tai pikkuaivoissa jne menevät pikku verisuonet kiinni eikä vaihto auta tai annostitraus, mutta se ei ole edes peruskorvattava eikä mikään lausunto siinä auta.

Jotain elektrolyyttijuttuja on tehty; eikös se endokrinologi tutki juuri niitä? Siitä ei ollut apua. Beetasalpaaja on minulla sellainen, että se supistaa hiusverisuonia, jolloin sormet ja varpaat menee ihan jäähän. Jostain syystä ne menee monta kertaa päivässä. Sitten se supistaa keuhkoputkia ja aiheuttaa hieman hengitysvaikeuksia, mutta samaa tekee verenohennuslääkekin. Beetasalpaajia on myös sellaisia, jotka laajentaa verisuonia. En tiedä, kummat olisi parempia. Lisäksi vielä Bisoprololi aiheuttaa unihäiriöitä, lieviä paniikkikohtauksia ja painajaisunia jne. Siis näitä minulle. En ole saanut nukuttua päikkäreitä enää yli vuoteen.

Maanantaina sain eka annoksen uutta reumalääkettä ja niveltulehdukset hävisivät saman tien. Tehokasta. Sain myös uuden lääkekortin, jota on pidettävä aina mukana, jos jotain sattuu. Veikkaan, että tuosta lääkkeestä ei muut lääkärit tajua mitään paitsi reumatologit.

Ap:llä kaupungilla tuli pahempi huimauskohtaus, mutta selvisin bussiin ja kotiin. Ostin vielä tullessa mansikkatytöltä mansikoita. Olen nyt varpaisillani ja painun päivystykseen heti jos vielä tulee sellainen kohtaus. Sinne en mielelläni lähde kun sieltä ei kuitenkaan saa apua.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 31.07.15 - klo:14:01
Kyllä jonkun  täytyisi ajaa ohjelmalla tai laskea laskutikulla lääkkeidesi yhteisvaikutukset läpi.

Beetasalpaaja joka aiheuttaa tuollaisua sivuvaikutuksia täytyisi harkinnan mukaan vaihtaa toiseen, bisoprololia uudempiakin on, astmaatikot esimerkiksi käyttävät sellaisia jotka ovat erityisen sydänspesifejä.  Samoin aavistelin tuota eli niskavaltimojen ahtaus saattaa aiheuttaa huimausta.

ensi vuodeksi pitäisi valmistua sen kotiohjelman jolla voisi samalla tehdä puhelinreseptit ja olen vartoillut sitä kun se luvataan eikä se tule ja taas luvataan jne. Siinä pitäisi tietty olla nuo sähköiset farmakat, mutta alan olla liian monelle taholle huolestunut eli saatan hommata itselleni sellaisen. Se reseptiohjelma kuitenkaan tule valmiiksi  >:(

Olisi näppärää, tänne vain yv llä lääkelistat ja ajaisin läpi ja katsoisin mistä mikä johtuu. Mutta tuo ei vaadi kuin alkeellisen muistitoiminnon, eli etkö voisi toivuttuasi kysyä lääkäriltä joka hoitaa, miksi juuri bisoprolol.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 05.09.15 - klo:12:44
Rupesin tässä ihmettelemään, mitä lakisääteiseen työterveyshuoltoon oikein kuuluu. Pitäisi kai meilläkin olla työterveyshuollon toimintasuunnitelma (http://www.kela.fi/toimintasuunnitelma)? Ja olisiko minut pitänyt työsuhteen alussa järjestää terveystarkastukseen (http://www.kela.fi/ehkaiseva-tyoterveyshuolto)? Tässä on vielä sekin, että näin vuokraduunarina en tiedä, että jos vastaus jompaankumpaan on "kyllä", niin onko järjestysvelvollinen se firma, joka minua antaa lainaksi, vai se, joka ottaa. Tai onko sillä väliä, koska ensinmainittu on jälkimmäisen tytäryhtio tjsp.

Haluaisin kyllä käydä syynissä, tai olisin halunnut jo heti alkuun, kuten kaikissa aikaisemmissa vakituisemmissa työpaikoissani olen käynyt. Vaan kukaan, jolta kysyin, ei oikein tuntunut tietävän, pitääkö niin tehdä tai onko minulla oikeus. Nykyistä työterveyttäni olen rasittanut vain yhden unilääkereseptin verran.

Terveyskeskuksista kuulemma käännyttävät työterveyteen kaikki, joilla sellainen sattuu olemaan. Vaan eihän työterveyshuollon ole mikään pakko hoitaa työhön liittymättömiä, sitä haittaamattomia vaivoja? Minulla järsii lupus naamaa ja tuntuu että alkaisin tarvita siihen jotain troppia, mutta ei se työntekoa estä tai työnteosta pahene. Päinvastoin, hyvä vain että istun sisällä kaiken päivänvalon ajan. Eli mitä se työterveydelle edes kuuluisi?
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 07.09.15 - klo:19:59
 Tämä jakoi näppäimistön kahteen kapeaan enkä saa takaisin  >:(. Auttakaa. Mitä min
 tein?

Soita sinne ja kysy niin saat tietää miten se on teillä järjestetty, eihän sitä kukaan ulkopuolinen voi tietää. 

Kun viimeksi säästettiin siis 1990 ja jotain, tth rajoittui vain ongelmiin jotka haittaavat työtä eli en päässyt edes minä sellaiseen. 

Nyt säästää perusth eli ne tth:n joilla työtä on. Miten työnantajataho sen järjestää on kunkin juttu.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 08.09.15 - klo:00:00
Mitä tarkoittaa "jakoi näppäimistön kahteen kapeaan"? Mikä sen jakoi? Haluaisin kahtia jakautuneen näppäimistön. (Ja kyllä kuuluu tähän kokoukseen, sillä on käsivaivaa huonon näppäimistöergonomian takia.)
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: PekkaV - 10.09.15 - klo:09:12

   Nivelrikko ei ole vaivannut muutamaan kuukauteen.

Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 10.09.15 - klo:09:45
Hyvä juttu.  Samoin minulla ovat kivut vähenneet nivelistä ja niskakin toimii. Olen ahkeroinut selkäohjeiden mukaan, pudottanut painoa ja jättänyt nukahtamislääkkeen pois. Melatoniini on parempi.
Astmakaan ei juuri muistuta olemassaolostaan, ja silmä on parempi. Olen kiitollinen.
 :039:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 10.09.15 - klo:10:41
Mitä tarkoittaa "jakoi näppäimistön kahteen kapeaan"? Mikä sen jakoi? Haluaisin kahtia jakautuneen näppäimistön. (Ja kyllä kuuluu tähän kokoukseen, sillä on käsivaivaa huonon näppäimistöergonomian takia.)

En tiedä mitä tein, tämä ponnahti erilleen oikeaan ja vasempaan reunaan näyttöä hyyyyvin kapeat näppäimistöt puoliksi ja puoliksi enkä tiedä nitä tein, huitaisin jotain nappia. Sitten vain kokeilin vetää niitä yhteen ja pam, olivat yhdessä ja napit suuria.

Niin parani iPadin näyttönäppäimistö, siis.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: mt - 10.09.15 - klo:11:11
En tiedä mitä tein, tämä ponnahti erilleen oikeaan ja vasempaan reunaan näyttöä hyyyyvin kapeat näppäimistöt puoliksi ja puoliksi enkä tiedä nitä tein, huitaisin jotain nappia. Sitten vain kokeilin vetää niitä yhteen ja pam, olivat yhdessä ja napit suuria.

Niin parani iPadin näyttönäppäimistö, siis.

Kyseessä on Ipadin näyttönäppiksen ominaisuus, jonka tarkoitus on helpottaa kirjoittamista (peukaloilla), kun laite on kokonaan käsien varassa.
Jos tämä "splittaus2 on asetuksissa päällä, se toimii juuri niinkuin Leena hoksasi: kun näppis on ruudulla, vedetään puoliskot esim. kahdella peukalolla erilleen. Palauttaminen tapahtuu samoin: vedetään puoliskot yhteen.

Insinöörimielinen painaa näyttönäppiksen oikalla alhaalla olevaa piilotusnäppäintä, kunnes valikko aukeaa, ja valitsee siitä "Split". Palautaus samoin, mutta nyt valitaan "Dock and merge".

Jos ei tarvitse splittausta, kytketään se pois päältä avaamalla Asetukset, sieltä valitaan Yleiset, sitten vieritetään alaspäin ja napautetaan kohtaa Näppäimistö. Siellä pyyhkäistään täppä pois kohdasta "Jaettu näppäimistö".

Mt
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: 1944 - 10.09.15 - klo:12:47
Heh heh, en ymmärtänyt yhtään mitään. Minä ajattelen vielä analogisella tavalla.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: 1944 - 10.09.15 - klo:12:49
Mt, teit hyvän työn monelle  :039: :icon_wink:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 10.09.15 - klo:13:47
Ah, siis Leenan näppis oli iPad-juttuja. Eli tavallinen fyysinen näppis ei mitä puolittunut, vaan näytöllä näkyi puolittunut näppis? Onko niin, että iPadilla kirjoittaminenkin tapahtuu sitä näyttönäppistä näppäilemällä?

Minun on kyllä pakko ruveta kehittämään sitä ergonomista näppistä joka ei ole malliltaan avainlauta, muuten tulee vielä paljon asiaa ja valitusta tähän ketjuun. Muutaman vähän pidemmän työpäivän taas tuntee ranteissaan. Näppiksen malli ja muoto on edelleen perua mekaanisten kirjoituskoneiden ajalta, vaikka ei tarvitsisi. Erikoislahjakkuuteni on yliherkkä tuntoaisti, jolla huomaan heti, jos jokin työasento on väärä, ja näppiksestä se hälytttää punaisella.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 14.09.15 - klo:11:50
Näin juuri, olisikin muistuttanut meren halkeamista jos olisi haljennut fyysinen näppäimistö, tässä on puolensa, myös huonot. On jatkuvasti sormenjälkinen, ja sormenpäät ovat koetteella mutta ranteensa saa kyllä itselle sopivaan asentoon ja jotenkin näppäimetkin halki. Sitten ne ovat niin pienet kuin älykännyssä jollaisen olen siis nähnyt.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 14.09.15 - klo:14:56
Onhan sitä fyysisestikin halkeavia näppiksiä:

(http://tinyurl.com/obbsgda)

Tuollaista olen vähän harkinnutkin, näppisperäisiä vaivojani helpottamaan. Olisin käynyt kesän Helsingin-reissullani koenäppäilemässä, mutta enpä löytänytkään myymälää, jossa niitä on joskus ollut. Kalliimpi näppis on vähän kuin kengät, ei huvita ostaa jostakin verkkokaupasta kokeilematta miltä tuntuu. Tuossakan ei muotoilu ole vielä kyllin radikaalisti lautamallista eroava, mutta askel parempaan suuntaan kumminkin.

Nyt kun mobiiliälylaitteiden näppiksiä nuoriso jo käyttää peukaloilla, niin ehkä kohta hyväksytään se, että fyysisessäkin näppiksessä peukalon toiminnot sijoitetaan enemmän pinsettiotemaisesti. Ja kun ihmisellä usein on kaksi peukaloa niin keksitään näille kummallekin oma käyttönsä, sen sijaan että nyt kummallakin tehdään vain välilyöntiä (ja me nörtit kurkotetaan alt gr -näppikselle oikealla; se on muuten tosi tarpeellinen ja tosi pahassa paikassa).
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 25.09.15 - klo:17:34
Kompastuin joku viikko sitten rappusissa ja löin polveni. Ei se silloin ollut kovin kipeä, mutta siitä pitäen siinä on ollut pikkukolikon kokoinen alue, jota kevyestikin painamalla saa aikaan repivän polttavan joskin pinnallisen (siis ihoon rajoittuvan) kiputuntemuksen paljon laajemmalle. En siis voi kontata tai polvistua. Olisiko joku hermo jotenkin nyrjähtänyt?
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 25.09.15 - klo:17:43
Kompastuin joku viikko sitten rappusissa ja löin polveni. Ei se silloin ollut kovin kipeä, mutta siitä pitäen siinä on ollut pikkukolikon kokoinen alue, jota kevyestikin painamalla saa aikaan repivän polttavan joskin pinnallisen (siis ihoon rajoittuvan) kiputuntemuksen paljon laajemmalle. En siis voi kontata tai polvistua. Olisiko joku hermo jotenkin nyrjähtänyt?

Onneksi hermo harvemmin nyrjähtää, mutta ollapa se polvi lähempänä nähdäkseni kohdan. Aika usein kun ihminen ei voi kontata tai polvistua on hän loukannut jomman kumman nivelkierukkansa, yleensä keskellä ei sivulla olevaa. Vammamekanismi ei ole aivan semmoinen. Tuo vaikuttaa kuin olisi isketty lumpioon. Koska polvi on elimistön mutkallisin kohta menisin näyttämään sitä herkemmin kuin jotakin muuta paikkaa.  Kaikki liikerajoitukset ainakin jos eivät äkkiä häviä ovat pahasta.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 25.09.15 - klo:20:23
Tämä vaurio on lumpiota alempana. Ei aiheuta liikerajoitusta muuten kuin että ihoon sattuu jos sille laskee painoa.

Joskus ennenkin tullut polveen kompastumisen seurauksena samantapaista (en muista kumpaan), mutta se oli silloin puutumisen tunnetta säären yläosassa. Kesti monta kuukautta kunnes meni ohi. Tämänkertainen vaurio haittaa elämää enemmän.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 26.09.15 - klo:22:06
Tämä vaurio on lumpiota alempana. Ei aiheuta liikerajoitusta muuten kuin että ihoon sattuu jos sille laskee painoa.

Joskus ennenkin tullut polveen kompastumisen seurauksena samantapaista (en muista kumpaan), mutta se oli silloin puutumisen tunnetta säären yläosassa. Kesti monta kuukautta kunnes meni ohi. Tämänkertainen vaurio haittaa elämää enemmän.

Siinä on alla myös semmoinen pehmitystyyny, bursa, ja tietysti sinne tänne monin paikoin sidekudosta, tuossa muun muassa. Kuten totesin niin polvi on niitä kohtia elimistössä ja juuri tukirakenteissa joita en pitkään seurailisi tietämättä että vaiva on harmiton ja menee todella seurailemalla ohitse. Usein riittää tieto ettei sattunut mitään vakavaa, vaan juttua voi seurailla.

Noin vuosi sitten tulin pimeällä kotiin ja oikaisin Rautatientorin kulmasta jossa oli rempattu ratikkapysäkki. En ollut kulkenut juuri siitä ikinä, ja porras olikin korkeampi kuin tajusin, olin ajatuksissani ja kompastuin ja tietty oikealle polvelleni. Se turposi ja sitä särki, muttei mitään mystistä. Silloin hoitelin sen polvituella jota pidin yöllä sillä öisin ihminen liikkuu paljon ja hallitsemattomasti, ja Buranaa söin. Pahimpana aikana päivälläkin oli side, mutta löysemmällä. Välillä sen piti antaa olla ilman.

Noilla pääsee tietty jokainen alkuun, vähän outo tuo on, jos kipua on kiertäessä lonkkaa niin että polvi on koukistettuna, polvessa siis, on räpsähtänyt nivelkierukka. Vetolaatikkotestiä on vaikeaa koettaa itse, eli kokeilla kuin lipastolaatikkoa liikkuuko, polvi ei saisi sillä tavoin olla liikuteltavissa. Sen jo tietääkin että jos ne kuopat lumpion molemmin puolin katoaa on polven sisällä kudosnestettä tai verta enkä ehdota odotella silloin.

Parempi on korjata polvi kuin hankkia tekonivel myöhemmin. Vaikka kyllähän mutkikkaaseen kohtaan harmitontakin sattuu.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 27.09.15 - klo:07:27
Tietoa avokadon terveysvaikutuksista. Hyvää sydämelle, silmille ja iholle:

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1443152341319.html
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 28.09.15 - klo:10:15
Kaksiviikkoinen kurkkukipu ja kuumeilu ei taas lähde hellittämään. Tietäisipä pitäiskö vetää luunsa lääkärille, on joskus tulehdusarvot yllättäen nousseet.  Vai jaksaisiko sitä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 28.09.15 - klo:10:36
Pyydä homekoira apuun, saatat asua hometalossa.

Minulla syynätään tänään taas silmä ja näkökyky silmäpolilla. Sen tekee ihminen, ei koiratohtori. :icon_rolleyes:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Pena - 28.09.15 - klo:11:02
On myös tauteja, jotka tarttuvat eläimistä ihmisiin. Jänisruttoa on muissakin kuin jäniksissä ja kaniineissa.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: seppos - 28.09.15 - klo:12:13
Kaksiviikkoinen kurkkukipu ja kuumeilu ei taas lähde hellittämään. Tietäisipä pitäiskö vetää luunsa lääkärille, on joskus tulehdusarvot yllättäen nousseet.  Vai jaksaisiko sitä.

Riitta-Mummi on oikeassa tuon home-ongelman suhteen. Se on suurin alakerrassa.  Toisekseen hotamasi eläimet ovat voineet tuoda tauteja kuten myyräkuume, salmonella jne. Eläimien terveyspalvelut ovat huonommat kuin meidän kunnalliset. Minulla on tarkastus huomena, ja sellaisia ei eläimillä ole.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: juhani - 28.09.15 - klo:14:06
Yllättävä sivuoire on lääkkeen kortisonini aiheuttama käheys.
Ryhdyt rokkipaapaksi käheine ääninesi. Minä ryhdyn tuottajaksi.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 28.09.15 - klo:15:48
Silmäni oli taas parempi. Kolmatta pistoa ei tähän satsiin tule. Makulassa ei ollut turvotusta, eli nesterakkuloita, nyt. Kontrolli kahden kuukauden päästä.

Aikaa näissä käynneissä kuluu 2- 3 tuntia matkoineen ja palatessa on pupillit laajentuneet tai piston jälkeen kipeä, mutta tämän kestää ja kärsii mielellään kun näkökyvystä on kysymys.
Näkö on tärkein aisteista, sanoo Mestari Eckhart.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 03.10.15 - klo:22:43
Pyydä homekoira apuun, saatat asua hometalossa.

Minulla syynätään tänään taas silmä ja näkökyky silmäpolilla. Sen tekee ihminen, ei koiratohtori. :icon_rolleyes:

Tämä oli kyllä aivan viisautta, ja vielä muuten enemmän tuli mieleeni se huolettomuus jolla passailin  siilejä kesällä. Joku pitää aina hengityssuojaimet, minä pääsin niin pitkälle että ostin niitä, juu... Ja tyhmintä tietty oli pöyhiä sitä horrostuspesää ilman suojainta ja hanskoja.

Hyvä hyvä Leena, keksi jotain vielä hölmömpää....   :icon_eek:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 04.10.15 - klo:07:08
Ai kuin osaisikin aina muistaa kaikki vaivansa. Innostuessaan johonkin esim. siivoushommaan ei tule ajateltua mitä pitäisi, ja mitä   e i   pitäisi tehdä.

Minulla on nyt kova kipu  SI-lonkkanivelessä ja siitä se säteilee koko vasempaan jalkaan. Etukumarassa en saisi tehdä,  mutta unohdin kun eilen kannoin puutarhakalujen tuoleja terassille ja siivosin niitä tuossa pahassa asennossa.

Toissapäivänä sain kovan yskänkohtauksen kun siivosin nyt tarpeettomaksi käyneen lasten syöttötuolin vahvalla yleispuhdistusaineella. Sumutuspullosta suihkuttelin suihkukaapissa. Kohta oli väkevä maku suussa alkoi kuvottaa ja yskittää. Selvisin huuhtelemalla suun ja nielun ja ottamalla tupla-annoksen Symbicort-suihketta.

Tuolista tuli kuin uusi kun olin suihkulla sen huuhdellut ja kuivaillut ja jättänyt kuivumaan.

Minun lemmikkini, koirat eivät allergisoi yhtään.  :icon_biggrin:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: seppos - 04.10.15 - klo:11:32
Ai kuin osaisikin aina muistaa kaikki vaivansa. Innostuessaan johonkin esim. siivoushommaan ei tule ajateltua mitä pitäisi, ja mitä   e i   pitäisi tehdä.

Kun kävin viikolla lääkärissä, minulla oli vikaluettelo mukan, ettei niin moni vaiva unohtuisi. Oli hyvä keksintö.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 04.10.15 - klo:13:19
Kun kävin viikolla lääkärissä, minulla oli vikaluettelo mukan, ettei niin moni vaiva unohtuisi. Oli hyvä keksintö.

Se on.

Yksi yleislääketieteen opettaja opetti sen meille. Jos aika ei riittänyt, hän katsoi listaa ja sopivat nitkä kaksi hoidetaan tällä käynyikerralla.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 04.10.15 - klo:23:12
Lohkesi paikka hampaasta. Pikku harmi ja lisäksi täällä pääsee aika nopeasti avun piiriin. Kun sais vain selitettyä ettei nyt voida ruveta jokaiseen suspektiin, nyt ei ole minulla rahaa.  >:(. Eli kiltti hammaslääkäri, korjaa tuo yksi. Minä tulen myöhemmin kun on rahoja kerättynä. Toissa vuonna tehtiin suurremontti.

Jokainen tämän ikäisen hammas on suspekti tietenkin. Niistä porattiin kruunu irti ja iskettiin päälle elohopeamötikkä.

Mutta edellisen polven on vielä pahemmin toisin ajoin. Kumma kuinka toisia auttoi se pula-aika ja ettei saanut makeisia, mutta toisilla tuli haurasta luuta.  :icon_eek:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: 1944 - 05.10.15 - klo:12:06
Naapuri kävi pirtissä sanomassa koiransa poisajamisesta tarvittaessa. Hän oli yskäisen oloinen. Kertoi flunssan vaivanneen häntä melkein kolme viikkoa, mutta ei kuumetta. Edelleen toinen naapuri on ollut romuskassa kuukauden, väsyttää, mutta ei kuumetta. Minä polo olen vasta tasan viikon potenut, mutta minullapa oli neljänä päivänä kuumetta  :003:. Miten käynee  :017:. Olen alkanut kulkea kädet taskuissa, että en kahmalokaupalla viruksia itseeni haroisi.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: vn - 05.10.15 - klo:23:06
Röntgen-kuvissa selvää kulumaa lonkassa, ei vielä leikkausjonoon.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 06.10.15 - klo:06:44
Nyt kestämme kipumme, ja kannamme toinentoisiamme.

Miun lonkka- ja nivelkipuni hellittävät kun huoneilma kuivuu. Nyt on jo parempaa. :039:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 06.10.15 - klo:14:59
Nyt kestämme kipumme, ja kannamme toinentoisiamme.

Miun lonkka- ja nivelkipuni hellittävät kun huoneilma kuivuu. Nyt on jo parempaa. :039:

No kas, sitten voin ehkä olla iloinen seikasta, on kuivanoloinen syksy!  Oli koulussa viisausopettaja jolta kyselin miksi joskus etelärannikolla sataa lunta varhainkin miksi joskus tuskin kerkeää. Hän selitti kaikki maapallon keinahtelut ja tuulien liikkeet ja että todella, täällä näkyy selkeänä tuleeko pakkastalvi vai vesitalvi, paistaako päivä eli kaunista vai onko pilvessä eli kostean koleaa.

Nyt saattaisi jälleen tulla kuiva pakkasinen talvi, se muuttaa aina länsituulen reittiä hiukan.

Eli alku näyttää hyvältä, jos Riitta-mummin kivut kulkevat tuon kuivuuden mukaan, saada ne saada kivuttoman talven!

Mietin tietty aina eikö mikään voisi...  Olisiko yksi aika äsken opittu lääke mitään.... :icon_eek:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 06.10.15 - klo:16:34
Kuinka paljon uskominen tähän sitten auttaa, ei ole muuta tietoo kuin miltä tuntuu.
Virolahden Pappa kärsi, ja tädit myös, vesisuonien aiheuttamista säryistä. Silloin ei vielä puhuttu fibromyalgiasta tms.
Pappa siirrätti sänkykamarissa vuoteensa samaan suuntaan pitkittäin kuin kuulema vesisuonet maan alla kulkivat, ja vot, jopa auttoi.

Miula alkoivat säryt jo nuorena. Tutkittiin Diakonissalaitoksella, ja tri Kannas kertoi tuloksissa nähdyn lievää reuma-arvoa. Nivelet turposivat aina ' ilmojen eellä', polvet oikein punottivat. Niskat on hirviän kippeet näin syksyisin lumientulon aikaan ja sama kevvääl uuvestaa ku lumet sullaat. Tohtori Bonsdorf totesi tämän, ja sanoi vain että näin on.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 10.10.15 - klo:13:54
Keskuslämmitysyskä on taas alkanut. Heräsin aamusta kammottavaan puuskaan. Pitääkö tässä yöksi aina kastella pari paksua pyyhettä ja ripustaa makuuhuoneeseen kuivumaan?
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: mt - 10.10.15 - klo:20:51
Keskuslämmitysyskä on taas alkanut. Heräsin aamusta kammottavaan puuskaan. Pitääkö tässä yöksi aina kastella pari paksua pyyhettä ja ripustaa makuuhuoneeseen kuivumaan?

Pyyhkeet ei riitä. Höyrystävä ilmankostutin ja kosteusmittari, ja sitten vaan iteroimaan kostuttimen tehonsäätöä ja toiminta-aikaa. Näillä eväin olen toimeen tullut.

Mt
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 12.10.15 - klo:16:24
Nukuttaa koko ajan, kyl on liiasti vahva lääkitys. Unohtuu että vanhetessa tarvii puolet tehosta. Täytyy mennä omalle hyvälle lääkärille tai jokohan tän voisi puhelimessa hoitaa. Ilvoksuttaa, minä kaappasin hyvän käyttösanan. , että pitää ottaa uusi päivällä kun juur herään edellisestä ja tunti lääkkeen ottamisesta simahtaa. Uhuhhuuuu ja kaikki työt tekemät.  Melkein.

No nyt ei kun soitto Aavaan ja kysyminen aikaa.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 12.10.15 - klo:21:14
Viime yönä piti ottaa nukahtamislääkettä, kun en ollut nukkunut kolmeen mennessä silmällistäkään. Sain joskus sairaalassa Zopinoxeja ja pyysin silloin lääkäriltä niihin reseptin. Lääke on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön. Olen nyt vuoden aikana turvautunut siihen kolmesti; kahdesti puolikas ja viime yönä kokonainen. Kummallista kun yleensä saan hyvin unen päästä kiinni ja mieluummin herään aamuyöstä vessaan, mutta viime yö oli poikkeus.

Lääkkeestä ei onneksi jää pahempaa tokkuraa, mutta metallin maku on vieläkin suussa. Se siitä tulee. Zopinoxiin jää kuulemma helposti koukkuun, joten kannattaa olla varovainen sen käytössä.

Ulkoilma olisi paras unilääke, mutta tuo huimaus on taas estänyt kovemman lenkkeilyn.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 13.10.15 - klo:02:25
Viime yönä piti ottaa nukahtamislääkettä, kun en ollut nukkunut kolmeen mennessä silmällistäkään. Sain joskus sairaalassa Zopinoxeja ja pyysin silloin lääkäriltä niihin reseptin. Lääke on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön. Olen nyt vuoden aikana turvautunut siihen kolmesti; kahdesti puolikas ja viime yönä kokonainen. Kummallista kun yleensä saan hyvin unen päästä kiinni ja mieluummin herään aamuyöstä vessaan, mutta viime yö oli poikkeus.

Lääkkeestä ei onneksi jää pahempaa tokkuraa, mutta metallin maku on vieläkin suussa. Se siitä tulee. Zopinoxiin jää kuulemma helposti koukkuun, joten kannattaa olla varovainen sen käytössä.

Ulkoilma olisi paras unilääke, mutta tuo huimaus on taas estänyt kovemman lenkkeilyn.

Ettei sille vieläkään ole voitu mitään, surettaa!

Toisaalta useimmat joskus nukkuu huonostikin, ja onnetonta jos peräti usein. Etpä ole liioin sitä lääkettä käyttänyt, eli vielä et ole vaarassa koukkuuntua. Hyvä niin. Zopinox on siitäkin outo että se näyttää kuin syövän omaa tehoaan hieman eri tavoin kuin että tuleehan mihin hyvänsä tottumus ja tarve nostaa annosta.  Se ei niin kiihkeesti koukuta kuin pamit mutta neljännes saa sen hirmuisen maun.

Minun tuli vain mieleeni juttu:  toisinaan valveilla pitää semmoinen kipu jota ei oikein kivuksi tajuakaan, eli aika hiljainen. Pidä huoli itestäs.


Vaikkeihan satunnaiseen unettomuuteen nyt tarvita paljon juur mitään.  Satunnaisesti liian myöhäinen kahvikupillinen tai joku Finrexin.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: myyrä - 13.10.15 - klo:15:12
Tänään otettiin kilpirauhaskoe; josko löytyisi uusi tauti?  :109:

Mulla on ehkä Parkinsonin tauti  :eusa_angel:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 14.10.15 - klo:05:52
Tänään otettiin kilpirauhaskoe; josko löytyisi uusi tauti?  :109:

Mulla on ehkä Parkinsonin tauti  :eusa_angel:

Kilpirauhashäiriöt meillä alkaa edustaa hoidollisesti vähän kuin lasten uintimerkkiä, siitä älä välitä. Niitä on paikallisena halki Kymenlaakson, seudullinen erikoisuus. Siihen löytyy hoito, ja helppo vielä.

Parkinson- uutinen veti vakavaksi. Pidä päivitettynä, iloitsen joka tapauksessa sen hoidon kehityksestä ja siitäkin kuinka moni oire onneksi vain näyttelee etevästi Parkinsonia. Toivon parasta.  :kahvi:

Itse sain neurologilta vähän huononlaisia uutisia mutten mitään katastrofaalista. Olin vain toivonut että lääkitystä saisi pudotella mutta mutta. Mietin juttua kaksi kertaa siililaulua laulaessani. Jos tuo pitää aivot kuosissa edes tähän mittaan, niin kyllä ne sivuvaikutukset kestää. Uskomatonta että lääke keksittiin niin että oireet todella huimasti harvenivat,  ja väsymystä lukuunottamatta vuosiin tunnen olevani oma itseni. Olen kiitollinen.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 03.11.15 - klo:11:17
Vasemman etusormen tyvinivel kipuilee, varmaan silkasta ylirasituksesta. Täytynee koettaa vaihtaa joksikin aikaa takaisin kaksisormijärjestelmään, jossa käytän keskisormia (ja josta vaihdoin kymmeneen sormeen, kun keskisormien nivelet kipeytyivät).
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: maisakai - 03.11.15 - klo:18:45
Kas, minut oli jo muutettu Vieraaksi, kun en pitkään aikaan ole täällä tullut käyneeksi... Onneksi muistin salasanan ja pääsin takaisin kyytiin.

Tulin lueskelleeksi sairauskeskustelujanne, ja huomasin, että minullahan on lähes kaikki sairaudet, joista täällä on ollut puhe" :icon_eek: Tai no ainakin kaksi kolmasosaa.  :icon_sad:
Nyt poden rannekanavaleikkauksen seurauksia. Huomenna otetaan tikit ja nähdään, miten on käynyt. Kipuja on ollut huolestuttavan paljon. Nivelrikko, polven satuttaminen, astma, kilppari... Tuttuja juttuja. Näössäkin on koko ajan hankaluuksia, mikä vaikeuttaa lempiharrastuksiani eli lukemista ja kirjoittamista. Muitakin juttuja on, mutta mitäpä niistä.

Nyt pohdiskelen, otaisinko influenssarokotuksen vai en. Olen sairastunut influenssaan vain niinä kahtena vuotena, kun olen ottanut rokotuksen. Lisäksi pitäisi ottaa sellainen rokotus, jota ei ole kansallisessa rokotusohjelmassa eli terveyskeskuksessa saatavilla, sillä olen neomysiinille allerginen.
Ehkä neuvottelen asiasta työterveysaseman kanssa, jossa minut viimeksi rokotettiin lääkärin valvonnassa...
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 03.11.15 - klo:19:16
Jatkan näitä pikkuvaivoja: Lopultakin sain päätettyä, että tänään menen optikolle keskustelemaan silmälasiasioista (minä kun pelkään, että siitä tulee huono keskustelu). Eikös sitten 50 metriä ennen liikkeen ovea hämärtynyt näkökenttä keskeltä, eli migreenikohtaus alkamassa! Hetkeksi vielä pysähdyin odottamaan, että onhan se sitä eikä vain jälkikuvaa jostakin kirkkaasta valosta. Oli se, eikä kun heti takaisin kotiin bussilla. Ei optikolla näkemättä kannattane asioida.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 03.11.15 - klo:19:39
Minä ajoin tänään lähes sokkona kun aurinko paistoi alhaalta ja katu kiilsi märkänä.
Hetken näin vain kullankeltaista valoa.

Toinen kurja kokemus on toistunut muutaman kerra kaupassa. Verensokeri menee yllättäen alas. Alkaa vapisuttaa ja hikoiluttaa. Olen avannut kassalla mehutölkin tai hedelmän.

Olen päässyt eroon useimmista ikäviä sivuvaikutuksia aiheuttaneista lääkkeitä. Hartioiden vapina on lakannut kun lopetin nukahtamislääkkeen ja selviän uneen melatoniinilla.

Verenpainellääkkeet, astmalääke, silmälääkkeet ja hoidot , diabetekseen Januvia ja Diformin  ovat vielä käytössä.

Simvastatiinia käytän vaikka särkyjä on. Matti ei käytä niitä, mutta hänelläkin on särkyä.  Uskon kipujen ja särkyjen johtuvan ' ikälisästä', lihasten heikentymisestä ja käytön yllättäessä harvoin lihakset ja nivelet kipeytyvät.

Lixsäksi D- ja B12 vitamiinit. Onhan näitä vielä tässäkin.


Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: maisakai - 03.11.15 - klo:22:34
Toinen kurja kokemus on toistunut muutaman kerra kaupassa. Verensokeri menee yllättäen alas. Alkaa vapisuttaa ja hikoiluttaa. Olen avannut kassalla mehutölkin tai hedelmän.

Minullekin on joskus käynyt noin. Pelottava kokemus. Kerran kirjastossa selviydyin juuri ja juuri istumaan, eikä ollut muuta kuin sokeriton yskänpastilli ensiavuksi repussa. Onneksi se auttoi. Muutaman kerran sama on käynyt töistä kotiin tullessa, kun on lounaasta vierähtänyt kuusi seitsemän tuntia, enkä ole kahvillekaan ehtinyt. Kädet ovat jo vapisseet niin, etten ole meinannut saada mehutölkkiä auki kotikeittiössä.

Ennakoikohan tämä diabetesta vai onko vain taipumus alhaiseen verensokeriin?
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 04.11.15 - klo:09:15
Minulla on uusi ystävä siilipiireistä, enkä voi olla mietiskelemättä hänen selkäänsä. Mitä tapahtuikaan, tuntuu aavemaiselta että niinkin nuoren jalat ovat menneet tunnottomaksi, niissä on tuikkivat kipua joka vie yöunet eikä mitään voida tehdä. Selkä on leikelty, ja leikkuu oli suuri, mutta tuntuu niin pessimalta ettei mikään auta.

Kyselin kaikki lääkkeet mitä on, fyssarihoidot nitä on, ja odotan keksiikö uusi työterveyslääkäri joka otti asian asiakseen mitään. Hän näyttääkin niin väsyneeltä. Tietty olisi raskaan sarjan kipulääkkeet ja jos minulla olisi nuo kivut niin ottaisin ja söisin, mutta tietty hän kun kertoi mitä kaikkea niistä puhuttiin, että olet ihan tillintallin loppuelämäsi, sai hänet säikähtämään ja sanomaan että ei sitten, eiei.

Hänen onneaan on yksi kivuton yö joita tulee joskus.

Tämä ei ole nyt suorastaan sairauteni mutta totean että minua vaivaavat ystävieni sairaudet.

Ei silti särkee minun selkääni niin että toisin ajoin otan ja syön mitä hyvänsä jotta siitä pääsen. Kamalinta oli töissä, silloin kuljeskelin niin paljon kuin voin ja sanelin  seisaaltani edestakaisin tassutellen. Näissä istumishommissa auttaa kun muistaa välillä pitää taukoa jos ei muista se kostautuu. Mutta kai tuon takia minun mielessäni suuresti on tämän siilihenkilön kivut. Odotan sitä uutta käyntiä.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 08.11.15 - klo:11:38
Mietin kuinka voi myyrä mutta voi siihen vastata yv lläkin.


Kiipeilin pakkaamassa tuulettimia ja muuta vain kesäisin käytettävää sälää vihdoin pois yläkaappeihin kun luiskahdin tuolilta, se kun oli vähän vinosti matonreunan päällä ja olisi pitänyt ottaa tukevampi ote. . Polven tärskäytin,   Mutta  onneksi eri polven kuin viime syksynä. Näin tiedän kokemuksesta sen paranevan mutta tehokkaan kipeä se on.

Eli kaikki mikä pitäisi tehdä polven päällä on hyvin vaikeasti tehtävää. Lattian pyhintä siis ja muu askar. Särkyinenkin se on mutta tallessa on polvituet eri suuruusluokka vielä eli turvonneeseen ja turpoamattomaan. Kyllä ne on esille hakeminen. Sitä vahvaa Buranaa on myös.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 15.11.15 - klo:16:52
Vielä erityisherkkyydestä. Se mitä olen itsessäni ihmetellyt, mitä on yritetty sairautena hoitaa, tutkia ja hutkia on vihdoin saanut ymmärtämistä. Ammattilaisetkaan eivät ole vielä viime vuotta aiemmin ymmärtäneet tätä aistien herkkyyttä, HSP:tä.

Ei siis ole kysymys Jumalan lahjasta tai kirouksesta.

Meitä on jopa viidennes ihmisistä. Yrittäkää ymmärtää.

http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/aistitko_kaiken_vahvasti_saatat_olla_erityisherkka?utm_campaign=is_syyllisyys&source=&utm_medium=iltasanomat.fi&utm_adcontent=
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: AKUANKKA313 - 15.11.15 - klo:18:50
Erityisherkkyydessäsi on myös paljon positiivisia piirteitä.
Minua vaivaavat sappikivet ja leikkauskin on tulossa.
2kk sairauttani hoidettiin närästys diagnoosilla.
Vasta ultraäänessä ja magneettikuvauksessa käytyäni sain oikean diagnoosin.Voimakkaat
Ylävatsa ja yläselkä särky kohtaukset tulevat tunniksi tai pariksi jos syön rasvaista tai hapanta ruokaa/
käytän alkoholia/hiilihappojuomia/kahvia.
On ollut pakko muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi ettei saa kohtausta.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 15.11.15 - klo:19:08
Kaikella on tarkoituksensa.  :039:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Antti Juhani - 19.11.15 - klo:22:02
Kahden viikon ajan vaivanneet nivel-, lihaskivut helpottuneet. Aloitin viisi päivää sitten ubikinonin käytön. Tätä on nyt testattu kohdallani niin monta kertaa että alan jo uskoa siihen. Minä näytän kuuluvan siihen joukkoon joka tarvitsee "ylimääräisen" ubikinonin.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 24.11.15 - klo:11:05
ratkesikohan se Öppiäisen ongelma silmälaseista johtuvaksi.

Toivoisin ettei ihan usein tulisi infektioita (taas oli Seretidet ja Bricanyl kateissa kun etsin yöllä) mutta eihän niitä nyt ehkä niin usein tule vaan aika kuluu kovin nopeasti. Ei muuten nyt, mutta sotkevat kaiken mihin sitoutuu tai lupautuu.

Elegantin haavan iskin vasemman etusormen ulkosyrjään joitakin öitä sitten kun heräsin ja päätin syödä juustoleivän. Nyt kun halpuuttivat niitä leivänpaloja ei siinä mitään mutta halpuuttivat myös Putin-juuston ja sehän on möykky. Lipsahti veitsi kädessäni. Se iskeytyi juustosta sitä pitelevään käteen  ja syvälle, en muista ihan yhtä syvää olleenkaan. Se olisi pitänyt ompeluttaa mutta en viitsinyt kun kaikki toimi siinä etenkin kiputuntoaisti.  Paranee vähin erin päivittäishuuhteluilla. Sen se teki ettei voi neuloa niitä neljätoista sukka-  tai lapasparia jouluksi joita toivottiin.  >:(. tai he jarruuntuvat.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 24.11.15 - klo:11:20


Nyt pohdiskelen, otaisinko influenssarokotuksen vai en. Olen sairastunut influenssaan vain niinä kahtena vuotena, kun olen ottanut rokotuksen. Lisäksi pitäisi ottaa sellainen rokotus, jota ei ole kansallisessa rokotusohjelmassa eli terveyskeskuksessa saatavilla, sillä olen neomysiinille allerginen.
Ehkä neuvottelen asiasta työterveysaseman kanssa, jossa minut viimeksi rokotettiin lääkärin valvonnassa...


Influenssarokotuksesta aika hyvin ennakkoon osataan arvioida onko ensinnäkään tulossa tauti joka on hirmuinen jolloin on hyvä jos useat ottavat sen rokotteen (vähentää leviämistä) nyt jälleen on saapumassa ikävä. Toiseksi se tiedetään jotakuinkin miten tarkkaan rokote tulee tehoamaan ja tänä vuonna aika hyvin.

Tänä vuonna se ehkä torjuu rajuhkon taudin.

On rokote jääkaapissani. Siellä se on jo aikansa roikkunut pistämättäni. Joko ei huvita piikittää tai on tauti päällä. Kun tämä on ohi pistän. Ei saisi mutta en viitsi mennä kauas pitkään jonoon ja isken reiteen suunnilleen silmät kiinni, vähän inhottaa pistää itseä. Viime vuonna pistin suoneen. Sain suuren mustelman ja arvioni on että lääke tuhoutui seilatessaan. Olin niin muissa mietteissä etten tajunnut tarkastaa mäntä vetämällä missä neulan kärki on.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 24.11.15 - klo:12:59
ratkesikohan se Öppiäisen ongelma silmälaseista johtuvaksi.

En nyt muista, mikä kaikista ongelmista, mutta sitten viime (epäonnistuneen) yrittämän en ole saanut uudelleen yritettyä optikkoreissua. Minulla pitäisi olla patistuspalvelu. Ne, joilla on rouva, usein sanovat, että sellaisella hoituu myös patistuminen. Olisi kätevää.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 24.11.15 - klo:13:46
Influenssarokotus on minullakin mielessäni. Kun on tämä lentsu, nuhan ja yskähtelyn
vuorotellessa ilman kuumetta, ajattelin kysäistä pääterveysasemaltamme voinko nyt ottaa piikin, mutta ...  Kolmekymmentäkolme puhelua oli jonossa. En jäänyt langalle vaan käännyin google-aseman puoleen.
Vasta Vauva-sivuston keskustelussa joku vastasi että jos ei ole kuumetta voi ottaa.

Googlen  ja somen terveysneuvoista kuulema moni nykyään hakee vahvistusta omalle diagnoosilleen, ja se on tiemmä hyvä apu lääkäreille. Oikein tv-uutisissa kertoivat.
Ei nyt mistä tahansa ole apua, eikä mistä tahansa kannata kysellä, saati huolestua.

Vertaistuki oli minulle  myyrän   taholta oikein hyödyllinen liian matalaksi menneen verenpaineen suhteen. Kun puolitin lääkkeet on arvot nyt sopivat.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 25.11.15 - klo:12:11
En nyt muista, mikä kaikista ongelmista, mutta sitten viime (epäonnistuneen) yrittämän en ole saanut uudelleen yritettyä optikkoreissua. Minulla pitäisi olla patistuspalvelu. Ne, joilla on rouva, usein sanovat, että sellaisella hoituu myös patistuminen. Olisi kätevää.

Huimausta olen ajatellut. Sitä ajattelit johtuvaksi väärän vahvuisista silmälaseista,
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 25.11.15 - klo:12:30
Olemme varhaisvuosien ystävän kanssa päätyneet perustamaan oma apu, digitalisoivat aktiivieläkeläiset - asunto-osakeyhtiön jossa eläminen käy edulliseksi. Sekä fyysiset psyykkiset että sosiaaliset pulmat ottaa yhteisö digitalisoiden asianmukaisesti kantaakseen. Sinne toki huolitaan myös pariskuntia.

Asunnot ovat pienehköjä kuten Hesassa nytkin, mutta se täytyy pystyttää lapsuuden leikkitanhuville tai jotain, ja koon arvioisi tyydyttävän helsinkiläisissä onnellisina pysyneihin. Tarkka lokalisaatio on nimeämättä. Digitalisoimme lähiviljelijään  joka  tuo tilatut ravitsemustarvikkeet viileävarastoihin. . Samoin terveysasema digitalisoi ja sinnepäin koulutetut ottavat ne skypetykset vastaan ja juttelevat jonkin Sari Sairaanhoitajan kanssa joskin tähtäämme kaikessa omavaraisuuteen.
Meillä on yhteistila omien asuntojen keskiössä,  sinne  tulee lehtiä,  on suuri kirjasto ja kotiteatteri yms. Siellä voi viettää laatuaikaa. Siellä luennoidaan ja opiskellaan Avoimissa Yliopistoissa.

Tähtäämme teemaan kaveria ei jätetä ja kukaan ei joudu omaishoitamaan yksin.  Siis se ei aio olla kommuuni. Emme kestäisi kommuuneja. Vaan niin että jos Marjo kaatuu niin Pirjo huomaa sen niin ettei Marjon tarvitse murtuneella lonkalla lojua yksin kunnes joku joko kuulee koputusta tai sitten ei.

Samoin jos jollakin puoliso käy äreäksi, me tiedämme mistä se johtuu tai ainakin digitalisoimme ja tilaamme dementialaastaria.

Kirjastosta siis tulee todella tasokas.

Rakennus on yksikerroksinen, päädymme tähän monen kaksikerrosomakotitalon siivoamisen vaivaa valittaneen valitusta kuultuamne.  Talonmies saa ilmaisen kaksion. Pidämme, että poliisin ammatti olisi siihen hyvä. Ja kun niitä valmistuukin työttömiksi. Harkitsemme muitakin työllistämistoimia, sillä tämä hakee yritystukea. Vatuloivat Vanhukset tai jotain.

Jos kuka tahtoo mukaan niin nyt on aika.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 25.11.15 - klo:23:51
Huimausta olen ajatellut. Sitä ajattelit johtuvaksi väärän vahvuisista silmälaseista,

En ole kärsinyt viime aikoina huimauksesta. Mutta nämä rillit eivät siitä huolimatta ole hyvät.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 02.12.15 - klo:09:48
Eilisessä kontrollissa näkyi taas hiukan silmäni makulan turvotus lisääntyneen.
Lääkäri sitä ehdotti, mutta kysyi myös haluanko jatkaa pistoshoitoa. Haluan tietenkin jos toisena vaihtoehtona on näön menetys kokonaan vasemmasta silmästä.

Olin sen verran hämmästynyt vaihtoehdoista etten osannut kysyä onko tämä nyt kunnallinen säästötavoite, että lopetettaisiin pistoshoidot.
Ensi viikolla taas pistetään. Se on 9. kerta. Silloin myös kysyn mitä tapahtuu jos hoitoa ei jatketa. Onko yli 70-vuotiaita ohjattava säästösyistä pois hoidoita.

Näkökyky on minusta tärkein aisteista. Hajuitta ja mauittakin voisin olla, mutta
tuntoaisti ja kuulo ovat tärkeitä niinikään.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: öppiäinen - 02.12.15 - klo:11:16
Tuntoaisti on tärkein. Ilman tuntoaistiahan sitä voi vaikka nojata tulikuumaan hellanlevyyn eikä huomaa mitään, ennen kuin haistaa palaneen lihan käryn. Eikä tajua umpisuolentulehdustakaan. Ja jos vielä lasketaan tuntoaistiin mukaan liiketuntoaisti. Mitähän tästäkin näppäilystä tulisi, jollei se kertoisi, miten sormet liikkuvat. Kävely vielä vaikeampi suoritus; taitaisi olla mahdotonta.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Riitta-mummi - 02.12.15 - klo:12:39
Tuo oli minullakin tiedossa ja kirjoitinkin siitä jo vähän kunnes tämän läppärin yliherkkä tuntoaisti vetäisi tekstit pois enkä viitsinyt tehdä uutta laveampaa sepustusta.
Kyllä, tuntoaistin tärkeyttä on sekin, että jos se puuttuu ei koiran silityskään tunnu kai missään. Eikä kissan raapaisu  :003:

Kuulon menetys rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Sen olen joutunut huomaamaan kotona.  :icon_sad:
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: Leena - 03.12.15 - klo:13:05
Tekisi mieli todeta riesani kun ihan oikeasti väsyttää ja kurkussa tuntuu sangen usein kuin olisin nielaissut siilin. En ole, se nukkuu siiliunta ylähyllyllänsä teltassansa ja huomauttaa puhuhuhuhuhuuhuh, jos ja kun jonkin tuoreen veden tuomisen verukkeella minun täytyy sen kanssa saada vaihtaa pari sanaa.

En siis ole nielaissut ainakaan rakastani  Kugeliinia Vaan nuhaisaa on oloni ja särkyisä. Hyvin outoa tämä.

Nimeäisin vaivaksi mutta jatkuu liian kauan mennen tullen viipyillen. Paha jos tulee kun pitäisi mennä johkin johon ei siis yhtään huvita.
Otsikko: Vs: Sairauteni II
Kirjoitti: seppos - 03.12.15 - klo:22:08
Sairastetaan tästä lähtien osassa III

Tunnen henkilön, jolla on uusinut rintasyöpä (50v, 65v ja on nyt 73v ei oireita), leukemia, astma ja melanooma ja tärkein huoli on onko tukkani nyt hyvin.