Kirjoittaja Aihe: Sairauteni II  (Luettu 49040 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

myyrä

  • Vieras
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #120 : 13.10.15 - klo:15:12 »
Tänään otettiin kilpirauhaskoe; josko löytyisi uusi tauti?  :109:

Mulla on ehkä Parkinsonin tauti  :eusa_angel:

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11619
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #121 : 14.10.15 - klo:05:52 »
Tänään otettiin kilpirauhaskoe; josko löytyisi uusi tauti?  :109:

Mulla on ehkä Parkinsonin tauti  :eusa_angel:

Kilpirauhashäiriöt meillä alkaa edustaa hoidollisesti vähän kuin lasten uintimerkkiä, siitä älä välitä. Niitä on paikallisena halki Kymenlaakson, seudullinen erikoisuus. Siihen löytyy hoito, ja helppo vielä.

Parkinson- uutinen veti vakavaksi. Pidä päivitettynä, iloitsen joka tapauksessa sen hoidon kehityksestä ja siitäkin kuinka moni oire onneksi vain näyttelee etevästi Parkinsonia. Toivon parasta.  :kahvi:

Itse sain neurologilta vähän huononlaisia uutisia mutten mitään katastrofaalista. Olin vain toivonut että lääkitystä saisi pudotella mutta mutta. Mietin juttua kaksi kertaa siililaulua laulaessani. Jos tuo pitää aivot kuosissa edes tähän mittaan, niin kyllä ne sivuvaikutukset kestää. Uskomatonta että lääke keksittiin niin että oireet todella huimasti harvenivat,  ja väsymystä lukuunottamatta vuosiin tunnen olevani oma itseni. Olen kiitollinen.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6487
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #122 : 03.11.15 - klo:11:17 »
Vasemman etusormen tyvinivel kipuilee, varmaan silkasta ylirasituksesta. Täytynee koettaa vaihtaa joksikin aikaa takaisin kaksisormijärjestelmään, jossa käytän keskisormia (ja josta vaihdoin kymmeneen sormeen, kun keskisormien nivelet kipeytyivät).
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa maisakai

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 760
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #123 : 03.11.15 - klo:18:45 »
Kas, minut oli jo muutettu Vieraaksi, kun en pitkään aikaan ole täällä tullut käyneeksi... Onneksi muistin salasanan ja pääsin takaisin kyytiin.

Tulin lueskelleeksi sairauskeskustelujanne, ja huomasin, että minullahan on lähes kaikki sairaudet, joista täällä on ollut puhe" :icon_eek: Tai no ainakin kaksi kolmasosaa.  :icon_sad:
Nyt poden rannekanavaleikkauksen seurauksia. Huomenna otetaan tikit ja nähdään, miten on käynyt. Kipuja on ollut huolestuttavan paljon. Nivelrikko, polven satuttaminen, astma, kilppari... Tuttuja juttuja. Näössäkin on koko ajan hankaluuksia, mikä vaikeuttaa lempiharrastuksiani eli lukemista ja kirjoittamista. Muitakin juttuja on, mutta mitäpä niistä.

Nyt pohdiskelen, otaisinko influenssarokotuksen vai en. Olen sairastunut influenssaan vain niinä kahtena vuotena, kun olen ottanut rokotuksen. Lisäksi pitäisi ottaa sellainen rokotus, jota ei ole kansallisessa rokotusohjelmassa eli terveyskeskuksessa saatavilla, sillä olen neomysiinille allerginen.
Ehkä neuvottelen asiasta työterveysaseman kanssa, jossa minut viimeksi rokotettiin lääkärin valvonnassa...

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6487
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #124 : 03.11.15 - klo:19:16 »
Jatkan näitä pikkuvaivoja: Lopultakin sain päätettyä, että tänään menen optikolle keskustelemaan silmälasiasioista (minä kun pelkään, että siitä tulee huono keskustelu). Eikös sitten 50 metriä ennen liikkeen ovea hämärtynyt näkökenttä keskeltä, eli migreenikohtaus alkamassa! Hetkeksi vielä pysähdyin odottamaan, että onhan se sitä eikä vain jälkikuvaa jostakin kirkkaasta valosta. Oli se, eikä kun heti takaisin kotiin bussilla. Ei optikolla näkemättä kannattane asioida.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34285
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #125 : 03.11.15 - klo:19:39 »
Minä ajoin tänään lähes sokkona kun aurinko paistoi alhaalta ja katu kiilsi märkänä.
Hetken näin vain kullankeltaista valoa.

Toinen kurja kokemus on toistunut muutaman kerra kaupassa. Verensokeri menee yllättäen alas. Alkaa vapisuttaa ja hikoiluttaa. Olen avannut kassalla mehutölkin tai hedelmän.

Olen päässyt eroon useimmista ikäviä sivuvaikutuksia aiheuttaneista lääkkeitä. Hartioiden vapina on lakannut kun lopetin nukahtamislääkkeen ja selviän uneen melatoniinilla.

Verenpainellääkkeet, astmalääke, silmälääkkeet ja hoidot , diabetekseen Januvia ja Diformin  ovat vielä käytössä.

Simvastatiinia käytän vaikka särkyjä on. Matti ei käytä niitä, mutta hänelläkin on särkyä.  Uskon kipujen ja särkyjen johtuvan ' ikälisästä', lihasten heikentymisestä ja käytön yllättäessä harvoin lihakset ja nivelet kipeytyvät.

Lixsäksi D- ja B12 vitamiinit. Onhan näitä vielä tässäkin.


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa maisakai

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 760
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #126 : 03.11.15 - klo:22:34 »
Toinen kurja kokemus on toistunut muutaman kerra kaupassa. Verensokeri menee yllättäen alas. Alkaa vapisuttaa ja hikoiluttaa. Olen avannut kassalla mehutölkin tai hedelmän.

Minullekin on joskus käynyt noin. Pelottava kokemus. Kerran kirjastossa selviydyin juuri ja juuri istumaan, eikä ollut muuta kuin sokeriton yskänpastilli ensiavuksi repussa. Onneksi se auttoi. Muutaman kerran sama on käynyt töistä kotiin tullessa, kun on lounaasta vierähtänyt kuusi seitsemän tuntia, enkä ole kahvillekaan ehtinyt. Kädet ovat jo vapisseet niin, etten ole meinannut saada mehutölkkiä auki kotikeittiössä.

Ennakoikohan tämä diabetesta vai onko vain taipumus alhaiseen verensokeriin?

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11619
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #127 : 04.11.15 - klo:09:15 »
Minulla on uusi ystävä siilipiireistä, enkä voi olla mietiskelemättä hänen selkäänsä. Mitä tapahtuikaan, tuntuu aavemaiselta että niinkin nuoren jalat ovat menneet tunnottomaksi, niissä on tuikkivat kipua joka vie yöunet eikä mitään voida tehdä. Selkä on leikelty, ja leikkuu oli suuri, mutta tuntuu niin pessimalta ettei mikään auta.

Kyselin kaikki lääkkeet mitä on, fyssarihoidot nitä on, ja odotan keksiikö uusi työterveyslääkäri joka otti asian asiakseen mitään. Hän näyttääkin niin väsyneeltä. Tietty olisi raskaan sarjan kipulääkkeet ja jos minulla olisi nuo kivut niin ottaisin ja söisin, mutta tietty hän kun kertoi mitä kaikkea niistä puhuttiin, että olet ihan tillintallin loppuelämäsi, sai hänet säikähtämään ja sanomaan että ei sitten, eiei.

Hänen onneaan on yksi kivuton yö joita tulee joskus.

Tämä ei ole nyt suorastaan sairauteni mutta totean että minua vaivaavat ystävieni sairaudet.

Ei silti särkee minun selkääni niin että toisin ajoin otan ja syön mitä hyvänsä jotta siitä pääsen. Kamalinta oli töissä, silloin kuljeskelin niin paljon kuin voin ja sanelin  seisaaltani edestakaisin tassutellen. Näissä istumishommissa auttaa kun muistaa välillä pitää taukoa jos ei muista se kostautuu. Mutta kai tuon takia minun mielessäni suuresti on tämän siilihenkilön kivut. Odotan sitä uutta käyntiä.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11619
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #128 : 08.11.15 - klo:11:38 »
Mietin kuinka voi myyrä mutta voi siihen vastata yv lläkin.


Kiipeilin pakkaamassa tuulettimia ja muuta vain kesäisin käytettävää sälää vihdoin pois yläkaappeihin kun luiskahdin tuolilta, se kun oli vähän vinosti matonreunan päällä ja olisi pitänyt ottaa tukevampi ote. . Polven tärskäytin,   Mutta  onneksi eri polven kuin viime syksynä. Näin tiedän kokemuksesta sen paranevan mutta tehokkaan kipeä se on.

Eli kaikki mikä pitäisi tehdä polven päällä on hyvin vaikeasti tehtävää. Lattian pyhintä siis ja muu askar. Särkyinenkin se on mutta tallessa on polvituet eri suuruusluokka vielä eli turvonneeseen ja turpoamattomaan. Kyllä ne on esille hakeminen. Sitä vahvaa Buranaa on myös.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34285
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #129 : 15.11.15 - klo:16:52 »
Vielä erityisherkkyydestä. Se mitä olen itsessäni ihmetellyt, mitä on yritetty sairautena hoitaa, tutkia ja hutkia on vihdoin saanut ymmärtämistä. Ammattilaisetkaan eivät ole vielä viime vuotta aiemmin ymmärtäneet tätä aistien herkkyyttä, HSP:tä.

Ei siis ole kysymys Jumalan lahjasta tai kirouksesta.

Meitä on jopa viidennes ihmisistä. Yrittäkää ymmärtää.

http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/aistitko_kaiken_vahvasti_saatat_olla_erityisherkka?utm_campaign=is_syyllisyys&source=&utm_medium=iltasanomat.fi&utm_adcontent=
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa AKUANKKA313

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1098
  • x ja y pohtii elämän syvintä olemusta
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #130 : 15.11.15 - klo:18:50 »
Erityisherkkyydessäsi on myös paljon positiivisia piirteitä.
Minua vaivaavat sappikivet ja leikkauskin on tulossa.
2kk sairauttani hoidettiin närästys diagnoosilla.
Vasta ultraäänessä ja magneettikuvauksessa käytyäni sain oikean diagnoosin.Voimakkaat
Ylävatsa ja yläselkä särky kohtaukset tulevat tunniksi tai pariksi jos syön rasvaista tai hapanta ruokaa/
käytän alkoholia/hiilihappojuomia/kahvia.
On ollut pakko muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi ettei saa kohtausta.
Elämä on kemiaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34285
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #131 : 15.11.15 - klo:19:08 »
Kaikella on tarkoituksensa.  :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Antti Juhani

  • aralla tunnolla
  • Viestejä: 485
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #132 : 19.11.15 - klo:22:02 »
Kahden viikon ajan vaivanneet nivel-, lihaskivut helpottuneet. Aloitin viisi päivää sitten ubikinonin käytön. Tätä on nyt testattu kohdallani niin monta kertaa että alan jo uskoa siihen. Minä näytän kuuluvan siihen joukkoon joka tarvitsee "ylimääräisen" ubikinonin.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11619
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #133 : 24.11.15 - klo:11:05 »
ratkesikohan se Öppiäisen ongelma silmälaseista johtuvaksi.

Toivoisin ettei ihan usein tulisi infektioita (taas oli Seretidet ja Bricanyl kateissa kun etsin yöllä) mutta eihän niitä nyt ehkä niin usein tule vaan aika kuluu kovin nopeasti. Ei muuten nyt, mutta sotkevat kaiken mihin sitoutuu tai lupautuu.

Elegantin haavan iskin vasemman etusormen ulkosyrjään joitakin öitä sitten kun heräsin ja päätin syödä juustoleivän. Nyt kun halpuuttivat niitä leivänpaloja ei siinä mitään mutta halpuuttivat myös Putin-juuston ja sehän on möykky. Lipsahti veitsi kädessäni. Se iskeytyi juustosta sitä pitelevään käteen  ja syvälle, en muista ihan yhtä syvää olleenkaan. Se olisi pitänyt ompeluttaa mutta en viitsinyt kun kaikki toimi siinä etenkin kiputuntoaisti.  Paranee vähin erin päivittäishuuhteluilla. Sen se teki ettei voi neuloa niitä neljätoista sukka-  tai lapasparia jouluksi joita toivottiin.  >:(. tai he jarruuntuvat.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11619
Vs: Sairauteni II
« Vastaus #134 : 24.11.15 - klo:11:20 »


Nyt pohdiskelen, otaisinko influenssarokotuksen vai en. Olen sairastunut influenssaan vain niinä kahtena vuotena, kun olen ottanut rokotuksen. Lisäksi pitäisi ottaa sellainen rokotus, jota ei ole kansallisessa rokotusohjelmassa eli terveyskeskuksessa saatavilla, sillä olen neomysiinille allerginen.
Ehkä neuvottelen asiasta työterveysaseman kanssa, jossa minut viimeksi rokotettiin lääkärin valvonnassa...


Influenssarokotuksesta aika hyvin ennakkoon osataan arvioida onko ensinnäkään tulossa tauti joka on hirmuinen jolloin on hyvä jos useat ottavat sen rokotteen (vähentää leviämistä) nyt jälleen on saapumassa ikävä. Toiseksi se tiedetään jotakuinkin miten tarkkaan rokote tulee tehoamaan ja tänä vuonna aika hyvin.

Tänä vuonna se ehkä torjuu rajuhkon taudin.

On rokote jääkaapissani. Siellä se on jo aikansa roikkunut pistämättäni. Joko ei huvita piikittää tai on tauti päällä. Kun tämä on ohi pistän. Ei saisi mutta en viitsi mennä kauas pitkään jonoon ja isken reiteen suunnilleen silmät kiinni, vähän inhottaa pistää itseä. Viime vuonna pistin suoneen. Sain suuren mustelman ja arvioni on että lääke tuhoutui seilatessaan. Olin niin muissa mietteissä etten tajunnut tarkastaa mäntä vetämällä missä neulan kärki on.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.