Kuulehan Ruut. Minulla on nyt samat tiedot viimeisistä hetkistäsi kuin itselläsi. Kävin nimittäin poliisin luona viime viikolla. Oli reilu komisario ja hänen tutkijansa, jotka minulle tutkintapaperit näyttivät.
Kirjoittelen Sinusta Ruut-nimellä. Moabilainen Ruuthan oli kuningas Daavidin esiäiti. Se on minulle vähän kummallista, kun juutalaiset ovat niin tarkkoja siitä, että kuka on juutalainen. Raamatusta luen usein Saarnaajasta, kelpo vaimon ylistyksen aina silloin tällöin oman kirjansa lopusta, kun siinä on niin mieltä ylentävä teksti. Apostolien tekoja myös luen, ainakin Välimeren Kesarean sadanpäälliköstä Korneliuksesta. Palveluksessa ollessani Kornelius-teksti rauhoitti, jos muuten oli tympeätä. Ruutin anoppihan oli juutalainen viisas nainen. Hän suojeli miniäänsä kaikilla tavoin, että Ruut häneen luotti ja opasti vielä naisellisella tavalla juutalaisen miehen kanssa yhteen pääsemään.
Sinäkinhän menit muukalaisena asumaan jäämien maahan miehesi kanssa, mutta anoppisi oli toisenlainen verrattuna juutalaisnaiseen, mutta Sinä olit nyt viisas ja pärjäsit.
Olit jättänyt tyrmääsi kirjeen. "En ole murhaaja, onnettumuus vissiin tapahtui mökillä, jos olisin siitä myrkystä tiennyt, niin olisin juonut sitä samaa viinaa itsekin, haluan mieheni luo, tuomitsevat kuitenkin 10 vuotta". Pakoa ajatellen tutkintavankila on hermeettiseksi suunniteltu ja rakennettu, mutta Sinä pakenitkin taivaaseen. Paha siellä oli olla, lienet joskus huutanut ja pyytänyt sairaanhoitajan luokse pääsyä. Jotenkin koin heti, kun poismenostasi meille äitisi kanssa ilmoitettiin, että enkeli oli kanssasi Puolustajanasi. Se on antanut voimaa mennä eteenpäin minullekin, mutta ei aina yön unta. Itse Sinun piti teilirakenne sinne katonrajaan tehdä, että pudotusta sait. Kun minulle kuvasi siinä paikallasi otettuna näytettiin, niin hiljaiseksi veti. Se on hyvä, että siinä ei toista ihmistä ole kanssasi ollut. Tiesin odottaa, mitä tuleman pitää. Sen vuoksi "kuivaharjoittelin"kestämistäni. Katselin v 1973 Jom Kippurin sodan kuvia Suezilla. Sinnehän meitä vietiin Kyproksesta kovalla kiiruulla. Ne pahat kuvat olivat egyptiläisistä kaatuneista askareista, joita aron kulkukoirat olivat alkaneet nälkäänsä raadella. Olen nyttemmin päässyt sen verran tasapainoon, että taidan yrittää tilata niitä pöytäkirjoja, että mitä tietoniekat ovat kertoneet.
Hymeri vaihdettiin pieneen vaunuun, että Nilsiässä saisimme hyvin nukutuksi. Muistanet, että nukuimme silloin edellisellä kerralla teltassa. Se oli minusta ihan mukavaa sekin. Nyt vain kävi niin, että vetoautomme on kovin vähävoimainen ja sille pitää talven aikana joku ratkaisu tehdä. Äitisi kyllä vielä nukkuu, mutta tiedän, että hänkin terveisensä Sinulle lähettää. Isäsi.
