Kirjoittaja Aihe: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV  (Luettu 4116 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4131
Hesarissa hyvä kirjoitus häpeästä: https://www.hs.fi/elama/art-2000005816579.html

Poimin siitä yhden kappaleen:

Lainaus
Oikeanlainen häpeä on sitä, että jos olet tehnyt virheen, häpeät sitä. Vääränlainen häpeä pienentää. Sitä kokeva ei ajattele olevansa muiden kanssa saman­arvoinen. Häpeä liittyy ihmisarvoon, syyllisyys yhteen tekoon. Teko on helpompi hyvittää kuin korjata ihmisarvo.

Sanojana sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Minua hämmentää, kuinka häpeästä ja syyllisyydestä usein puhutaan kuin ne olisivat sama tunne. Haluaisin tuosta lainauksesta korostaa viimeisen lauseen. Lisäksi jatkaisin (omana mielipiteenäni), että kokemus omasta ihmisarvosta on edellytys sille, että voi kokea teoistaan syyllisyyttä. Siis se, että ylipäätään voi kokea olevansa ihmisyhteisön tasavertainen jäsen, jonka teoilla on muille jotain väliä.

Evankeliumeissa on monta kohtaa, joissa Jeesus sanoillaan nostaa tasavertaiseksi muiden joukkoon jonkun halveksutun, poistaa häpeän. Virallinen oppi puhuu kuitenkin syyllisyydestä vain.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #1 : 11.09.18 - klo:10:48 »
Tämän aloitin eilen. Kirja on ollut hyllyssä pari vuotta, Matti sen sai joulukirjaksi ja luki.
https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512400713/eino/

TV-toimittaja Matti Röngällä on kuvailun taito hallussaan, se on huomattu myös palkitsijoiden taholla.
Lukeminen on vaivatonta ja tarina etenee vuoroin menneessä, vuoroin tässä päivässä.
Miesten kirjan ei tarvitse pelottaa naista, ainakaan jos on menneistä kiinnostunut ja maalaismiljöö tuttu.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #2 : 15.09.18 - klo:11:13 »
Lisään arvostelulinkin:

https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/kirjat/Matti-R%C3%B6nk%C3%A4-Eino/538891

Seuraavaksi on luettava nilsiäläisen Antti Heikkisen Pihkatappi.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 13257
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #3 : 17.09.18 - klo:14:50 »
Maaseudun tulevaisuuden lööpin "prosciutto di Parma-tuotteesta". Lupa on annettu liian suppealle piirille tuottaa moista "ravintoa". Kannattaa syödä vain suomalaista kinkkua.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #4 : 17.09.18 - klo:16:57 »
Olen aloittanut Pihkatapin ja sehän on hykerryttävän hauskasti kirjoitettu. Joskin savon murre on minulle vaikeampilukuinen kuin pohjanmaan murre.
Mutta niin hauska kohtaus oli äsken juuri, että meinasin nauruun läkähtyä.

Tilanne on tämä: Talon miniä on ambulanssilla haettu Kuopioon synnyttämään. Isäntä on lomittajan kanssa lypsyllä kun sinne säntäävät isännän vanhemmat, kyliltä kuultuaan että Taskilassa kävi ampumiehet.

Kahvipöudässä illemmalla ajankuluksi katsotaan uutisia, luetaan Maaseudun tulevaisuutta kun vanharouva kiekaisee juorulehden ääreltä että Anita Hirvonenkin erroo.( 0llaan vuodessa 1983 ) Vanhaisäntä ei tiijä kenestä vaimo puhhuu. Emäntä muistelee iskelmiä joita Anita laulaa. Ensin menee pieleen, Kylässä on häät onkin Marion Runkin kappale.

Kaikki repliikit käydään ehta savon murteella, joten kun rouva muitaa: Te va kukku te, minä repeen nauruun. Ja sitä toistellaan pariin-kolmeen kertaan koska vanhaisäntä on ulalla.


Oootko PekkaV lukenna ?
Ossookko sie puhhuu ruohtia Nilsiän murteella ?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8175
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #5 : 18.09.18 - klo:07:20 »

   "Lukemista kannattaa kokeilla erilaisissa paikoissa, vaikkapa navetan takana. Ja erilaisissa asennoissa! Sänky ei ole paras, siellä alkaa liian helposti nukuttaa."  https://lukuliike.fi/testimoniaali/pertti-jarla/

https://lukuliike.fi/

Seitsemännet juhlat Nivalassa :052:
5.-7.7.2019 järjestettävät juhlat ovat jo seitsemännet Nivalassa. Juhlien tunnuslause on Armossa avarassa.
Juhla-alue sijaitsee Kyösti Kallion koulun ja Kalliosaarentien välisellä kentällä - aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #6 : 20.09.18 - klo:12:41 »
Minä olen kovasti kiinnostunut Antti Heikkisen kuvaamasta maalaiselämästä ja siksipä varasin kirjastosta kolme muuta hänen kirjoittamistaan kirjoista mm. Mummon josta, ja muustakin  tässä Aamulehden juttu:

https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/enta-jos-mummot-kiukuttelevatkin-syysta-antti-heikkisen-romaani-on-kunnianosoitus-saatanallisella-sisulla-varustetuille-maalaismummoille-200389702/

Liekö tästä jo tehty teatteriinkin Mummo-näytelmä, muistelen lukeneeni, ehkä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #7 : 20.09.18 - klo:12:49 »
Lisään vielä Kirkko ja koti-lehden artikkelin josta näkyy Antti Heikkisen yhteys körttiläisiinkin:

https://www.kirkkojakoti.fi/555-tarinankertoja-jumalan-armosta
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #8 : 21.09.18 - klo:15:49 »
Vielä haastattelu Antti Heikkisestä ja Pihkatapista, sen henkilöistä.
Kirjan lopun kohtaus Urho Kekkosen kanssa tyhjässä navetassa nivoo yhteen kirjan motiivin ja yhteiskunnan muutoksen.

Rakastuin värikkääseen savonmurteeseen.

https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/Kumarrus-Rissas-Jalluille/492124

Nyt odottavat vuoroaan A.H:n Mummo ja Juice Leskisestä kirjoitettu Risainen elämä.
Kolmaskin on tilattuna, tulee kunhan ehtii.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 13257
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #9 : 22.09.18 - klo:17:10 »
Olettehan muutkin seuranneet KRP:n operaatiota saaristomme alueella. Epäillään rahanpesua mm. Minä epäilen "pienten vihreitten miesten" toimintaa yhtälailla.
Miten pääsikään käymään, että vieraalle valtiolle tuli myydyksi strategista väyläaluetta?
Oulun varuskunnan alue kenkättiin muinoin muutamalla kymmenellä miljoonalla. Tänään ostajataho hallinnoi moninkertaista omaisuusmassaa, lienee kuitenkin suomalainen omistusasia.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19383
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #10 : 22.09.18 - klo:19:01 »
No hiukan olen seurannut, aika operaatio.
Lähinnä siksi kun äskettäin saaristossa tuli ajeltua...mitenkähän se yöpaikkakin...
tai siis en tiedä mitä etsitään....

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #11 : 25.09.18 - klo:12:28 »
Olen yksin .  Aloitan kohta Antti Heikkisen kirjan Juicesta. Mummo oli hyvä sekin, mutta jotenkin surureunainen. Niinhän elämäkin näyttää tummat värinsä välillä.

Uusin, Kehveli on tilattu.  Herättäjäyhdistyksen sivuilla YouTubessa Simo Korkalainen luki A H:n kirjeen Aholansaaressa. Se oli viime viikonlopun Körttifoorumissa.

https://www.youtube.com/watch?v=GK4-s0OTi8Y

nauhoitus ei ole hyvää laatua.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #12 : 26.09.18 - klo:15:04 »
Lukisin Juicea malttamattomasti, mutta teksti on hyvin pientä. Vain ihanteellisessa valossa näen ilman suurennuslasia.

Kuolema kulki ahkeraan Leskisten perheessä. Kolme lapsista kuoli aivan pieninä ja isä Heikki 37-vuotiaana aortan repeytymiseen. Heikki oli hyvä harrastajanäyttelijä.
Kun Juice katsoi Tukkijoella vasta 30 vuotta isän kuoleman jälkeen, hänen mielestään isä näytteli Tolarin paremmin kuin ammattilainen.

Runoja Juice alkoi kirjoittaa toisellakymmenellä. Niihin än sai ' potkua' häijystä ja renttumaisesta isäpuolestaan.

Antti Heikkisen tyyli on juicemaista. Aikalaisten tuttujen muistelmia on runsaasti.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

myyrä

  • Vieras
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #13 : 26.09.18 - klo:16:11 »
Välillä lukenut omia Harjunpäitäni (omistan 5/11). Niitä ennen kirjastoon oli ilmestynyt sarjan ainoa, jota en ollut lukenut eli Väkivallan virkamies. Se oli eka Joensuun kirjoittama Harjunpää dekkari ja Joensuun pääkirjastoon kulkeutunut Liperin kunnankirjastosta. Ne kai tekee yhteistyötä. Paljon muutakin on tullut luettua ja yhdestä löydöstä voisi kertoakin pari sanaa.

En muista mistä aluperin tuli kipinä ja innostus ihmisen muinaishistoriaan, mutta ruotsalaissyntyisen Svante Pääbon teos Neandertalinihminen - kadonnutta perimää etsimässä oli se teos, josta kaikki sai alkunsa. Pääbo on maailman johtavia paleogeneetikkoja, joka selvitti ekana työryhmänsä kanssa n.30000 vuotta sitten hävinneen Neandertalinihmisen koko perimän. DNA-näytteitä oli kertynyt riittävästi tähän työhön. Seuraavaksi luin sitten kotimaisen biologin Juha Valsteen kirjan Neanderalilainen - kadonnut lajitoveri ja sen jälkeen innostus oli jo niin korkealla, että luin ensin kirjastosta ja sitten ostin omaksi Valsteen Ihmislajin synnyn. Kirjassa on kaikki tähän mennessä kertynyt tieto eri ihmislajeista. Tarina alkaa n.7 miljoonaa vuotta sitten Sahelinapinaihmisestä (Sahelanthropus tchadensis) päätyen nykyihmiseen (Homo sapiens). Nykyihminen on tullut tänne Afrikasta kai jopa kaksikin kertaa. Välillä vaellusta oli siis takaisin. Suositeltava kirja.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25138
Vs: Tämän luin / Tätä luen / harkitsen ainakin osa XV
« Vastaus #14 : 30.09.18 - klo:14:35 »
Kivoja juttuja ja tuttua aikakautta on Antti Heikkinen saanut mahdutettua Juice-kirjaansa.

Nyt luen parhaillaan Juicen opiskelusta Tampereen kieli-instituutissa jolloin alkoi myös bändien muodostaminen. Mikko Alatalo oli mukana kuvioissa.

Otavalankadulla Harri Rinteen kämpässä kävi Turusta myös Sauli Niinistö kaverinsa kanssa. Se oli muist. 1973

Juice ei ollut Mikko Alatalon vertainen lauluääneltä eikä soittotaidoltakaan, aluksi, mutta lyriikan hän tekaisi mistä vaan ja milloin missäkin.
Tekstit olivat usein 'alapään asioita liippaavia', mutta jumlanpilkkaa Juice ei tehnyt, ihmisien kyllä.

Itse en ole juurikaan hänen tuotantoonsa tutustunut, vain Viidestoista yö on tuttu ennestään.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)