^
Olipas Leena, Sinulla kova kohtalo. Jotenkin kirjoituksistasi sai vihiä, että kaikki ei ole kunnossa.
Kävin verotoimistossa selvittämässä tulevaisuuden juttuja, sitten ostin ilmanpainemittarin Zetorin renkaita varten ja lopuksi vein yhdelle Ollille 20 euroa hänen osuuttaan meidän romurautabisneksestä.
Lopun päivää elelen kuin Ellun ka,, eikun kukko
.
Minul on ollut semmosia outoja rahavaikeuksia. Pihistän pihistän mutta ei auta, eivät riitä vaan kuukauden viimeinen päivä ollaan tyjin kaapein. Olen pitkään sinnitellyt ns visavetoisesti viimeisen viikon ja minua suorastaan suututti kun joku toissa vuonna kehui Italiassa olleensa " köyhä kuin Franciscus" maksettuaan matkan, minä aattelin ettei kerjäläismunkki sentään maksanu sitä Mastercardilla! Maksoin sitte kuukausittain lyhentäen sen pois. Siis mikä nyt?
Ilmenteerasi että pankki oli vahingossa jättänyt minulta poistamatta vanhan yhtiövastikkeen kun saivat uuden, ja vaikka se ei voi suuri ollakaan, 255 euroa, niin onhan se tässä taloudessa valtava raha. Siis kesäkuusta tähän saakka maksoin kahta! Nyt se tehtiin ja sain takaisin jotakin joka minulle oli suuri summa sekin vaan ei niin suuri kuin piti laskujen mukaan. Siellä on joku varhaisempi sotku josta pankki ei suostu puhumaan, mutta isännöitsijä lähettää minulle paperia.
Danske Bank ja uusi isännöitsijä eli tämä asunto. Mielessäni parjasin isännöitsijää näistä jatkuvista sotkuista, juteltuani tämän Kovasen kanssa totesin että olipa siinä pankin vaihdoskin, jospa paluumuuttaisi Osuuspankkiin kaikessa hiljaisuudessa.
En saanu ruokakassia seurakunnalta, kai sitä nuorta diakonia sekotti ammatti kun hän kyseli. Sanoin että kuule, kun lääkäri kiels ny menemästä töihin, minä menen tikkana kun antaa luvan! Sotte saan bruttoa viissataa alle Akavalaisen keskipalkan. Suuri summa, käteen jää enemmän kuin nyt, kun se eläke pienenee kun indeksikorotus taittuu, eli olen kyl tästä nolla-ajasta helpotuksissani. Ei minul silti ole talvisaappaisiin rahaa koska säästän. Sillä mie toden perästä kyselen, olisko foorumin väellä: edelliset sain hauskasti. Työkaveri teki sen virheen että osti itte tyttärelleen kengät. No senhän arvaa kuin siinä käy, ja siinä on äiti kenkineen. Kysyy minulta huolinko minä niistä, no takuulla huolin ja neljä vuotta ne kestikin.