Onnea ja hyvää jatkoa toipumiselle! Iloitten puolestasi erityisesti kun toivon että pääset kivuistasi. Vähitellen kokonaan kun leikkauskivutkin helpottavat.
Tänään sujuu varmaan hieman kuin sujui eilinen, paitsi virkeämmin, on helpompi hengittää. Apteekkireissu odottaa ja aika suonenisku budjettiin, mutta eipä auta, ja sitten niitä lääkkeitä taas on. Olen iloinen, todella. Muistan kuin oli kun ne ensimmäisen kerran sain, ja tunnen aika kiitollisuutta. Ensimmäinen neurologi kuului niihin joka toiseen, jotka ei tätä osaa ja sanoi, se on varmasti syykkee kun ei poistu käypä hoidolla. Hän hoiti oikein mutta eri tautia.
Minä menin sykiatrille joka puoltuttu vielä, sano, enhän minä voi auttaa, ja minä että rauhotu, en minä sitä edes odota, ja selitin oireet. Sykiatri ne tunsi ja sanoi odota hetki ja soitti toiselke neurolokil jonka tuns.
Tämä sanoi, anna sille se luuri, ja hän tarkasti oireet ja sanoi lopeta se inderal heti, se tappaa sun. Ota kynä ja paperi ja kirjota ylös, mene apteekkiin ja määrää ittelles lääke jonka minä sanelen. Ota sitä kolmesti päivässä yksi kappale.
Vähän ajan perästä söin Joensuun Rossossa kermaista kanakeittoa kun soi kännykkä ja ensimmäinen lääkäri soittaa paniikissa, lopeta se Inderal se tappaa sun. Minä sanoin, tonttu! Minä sanoin jo helmikuus kuolevani tähän. Hän oli kiltti ja mitä ihanin ihminen. Ainoa mitä puuttui oli tämä tyvivaltimospasmi. Minä sanoin, rauhoitu tonttu. Sun sykiatris osasi ja toinen neurologi hoiti jo.