Tänään on toinen päivä flunssaisena kotona. Kerrankin jäin kotiin, enkä ottanut "buranaa" ja laahautunut töihin
Tämä on suurta wiisautta

Sen asemesta mietin pitkään perusteellisesti ja ymmälleni jääden mistä löytää esimies jolle voisi soittaa ja sanoa, ei tullut uni, nukutti aamulla vähän pitkään ja siitä syystä olen tässä nyt kaksi tuntia myöhemmin kuin piti, kuten neuvoi Timo Partonen. Ei se ainakaan sovi jos täytyy opettaa luokkaa kohdata poteva henkilö tai hattiwattein parvi tavaton joiden vanhenmat menivät työhön ja jättivät pienokaisensa päiväkotiin luottavaisina. Siinä jos olisin ollut toimittaja olisin todennut jotakin purevaa. Timo vouhkaantui uniasioista, ja kuuluu nyt näihin yhden asian ihmisiin, apres unenhoidon deluge.
Itse menin kyllä töihin joskin en sitten enää, kun kehkeytyi astman alun jälkeen jokin joka esti ääntä tulemasta kurkustani ja olin hyödytön. Menin lääkäriin neuvottelemaan kähisten tahi horjuen tahi viittoen ja peräti syöttivät antibioottia koska yleensä kyseessä oli joku jälkitauti ja keuhkoni tulehduksessa.
Esinaiseni mielestä olin sairauden tähden hyödytön koska en mennyt työhön ja hän, no niin no niin, se kuuluu eiliseen.
Nukuin väsymystäni pois ja aion nukkua ensi yönkin. Pikku tuokion siiliseurustelen ja tänään se on pakko pestä. Ressukka. Ostoskärryt ja kirjastoasiat selvitin, en siivonnut, piti saada kaunis sää muttei saatu. Vien matot ulos vasta kun ne eivät siellä kastu.