Tänään 41

[Leena]

Leena luehan Sananlaskujen kirjan viimeisen luvun alusta, niin selviää. Loppu luvusta on hieno ! kelpo vaimon ylistys.

AI siitä se, kiitos kiitos!

Täällä sataa lotisee ankeasti ja linnut sekä oravaiset torkkuvat pörhötyksessä masentuneen oloisina siellä täällä. Koetan jotain miellyttävää järjestää sadepäivän iloksi mutta pähkinä, se on niin vanha ja kulunut juttu.  . .  Tarjolla on murskaa hamppua ja pytty kokopähkinää, jos vähän ilahduttaisivat sentään.


Taitaa niin käydä että etsiskelin minkä hyvänsä syyn päästä kolmannesta samanlaisesta talvesta. Vahinko ettei kibbutseja enää itseasiassa ole. Niistä kehkeytyi vähin erin loukkuja jonne kibbuttsnik jäi pakkorlämään, koska sai kylältä elatuksen ja vaatteet. Se riittää ja moni on huikean onnellinen jos ne saa, mutta ongelmaksi osoittautui pakollinen yhespaikasasu inen.

Muuten niissä asutaan mutta palkat saadaan valtion palkkaluokkajuttujen mukaan.

Eikä ne ota ihmistä poimimaan appelsiineja. Menisin sadetta karkuun, siis vesi.
Ei kuulu mitään mistään röda korsetista. Täytyy ottaa yhteyttä Ulkomaanapuun. Tai Croce Rossaan. Tai mennä haahuilemaan on luostarissa yksi tuttu sisar Roomassa.

[Leena]

Olihan jälleen uurastusta, lopulta hientippumapäivä. Kun vesisade päättyi totesin etten voi jättää kiiliäispesää siihen mihin sen ajattelin. Sain sen lopulta paikalle jolla se on oikein oikein soma:  sisäpuutarhan vasempaan kulmaukseen suurruukun alle. Se tiesi melkoista puuskutusta ja puhinaa ilman siilin näköistäkään, mutta lopputulos on varsin vekkuli.

Täällä tuntui olevan oravamelua tavallista enemmän, ja kas. Niitä oli neljä! Kaksi vierasta. Mitä minä teen... Onni ja Otto kiiltävät hyvässä karvassa, mutta nuo kai todella ikätoverit näyttivät ruippanoilta. Tunsin ne vierasoraviksi, koska ne kiihkeästi koettivat järsiä punosvarjostimista siemeniä ulos, parat, Onni ja Ottohan eivät sellaiseen tokikaan haksahda, pähkinät tulevat salaovesta josta pitäisi päästä hyppäämään läpi muttei pääse, sitä konstia on kokeiltu ja niitä seuraa tietty ääni ja tietyt sanat, ei täällä tarvitse mitään siemeniä etsiä hyvänenaika...    

Olen pahoin leimautunut Onniin ja Ottoon, en ehkä voi pähkinöidä koko kaupunginosan oravakantaa mutta ne laihat kävivät säälikseni. Onni katsoi minua huolestuneena, aja pois nuo ne syövät nämä minun... ja nuo.... Ja nuo ja nuo.... Siis tämä on totuus se tuli silmien tasalle ja oli hyvin järkyttynyt. Minä näen pakolaisproblemaattisen tilanteen jolle ei näy rauhanomaista ratkaisua. 

[Leena]

Ketjut sekaisin...  Niin no, pesän siirsin ja terassin siivosin ja loppui sadekin viimein. Amppeleissa sain vaihdettua ja yhden paikalle ripustin lintulaudan, on ollut kovin kehno kesä. Sunnuntaina saatan saada hommattua timanttituijaa. Se kestää parhaiten.

Teki mieleni uudelleen konserttiin mutta en tainnut jaksaa lähteä. On uninen olo, muutamia ystäviäni ajattelen joita en ole hetkeen kohdannut. Pitäisi.

Nappasin lukeakseen "Yksin Berliinissä" mutta ah, voi. Ei tätä, tämä on aika pintapuolista peruskamaa.
Olihan jälleen hötinäkesä. Tuskin käsitän että se on nyt mennyt. Että on syyskuu.

Mukavaa kuunnella tirskutusta laudalta ja matolta. Rivi pieniä kai sinitiaisia ja sitten niitä kerttuja istuu rivissä milloin oravat ovat muissa puuhissa.

[seppos]

Olen ihaillut tänään urheilijoiden suorituksia näköradiosta. Ihailtavia taisteluja erityinen ilonaihe on ollut Daphne Schippers. Tuli minun tuntemuksellani ihan puskasta ja voitti. Haastattelussa ihanteelinen asenne hommaan.

[vn]

Viikon kolmas uimahallireisu tehtynä.
Olen kolmena iltana tehnyt kuntopyörätreenin pitkästä aikaa, putki katkeaa tänään,
on niin sippi olo.

[Riitta-mummi]

Klo 15 alkavat Liisa-ystävän 102-vuotisjuhlat.  Luulin häntä vanhimmaksi tuntemakseni, mutta sain jokin aika sitten tietää, että Matin kotitalon naapurin emäntä täytti 102 v  jo keväällä.
Molemmat ovat Hämeen tervaskantoja. Anoppini eli muutamaa päivää vaille 99 vuotiaaksi.

[1944]

Avasin Zetorilla ja aatralla 1.perunapenkin. Sain lähteä omille töilleni, etten olisi siinä varsinaisessa hommassa toisen tiellä. Minähän livahdin Peipporämeelle hakemaan kiinniolevaa peräkärryä. Siellä se on edelleen, tulvavetten tuolla puolen. Peruuttamaala traktorilla ei pääse, koska on märkää ja takarenkaan kuviointi särkee pinnan. Olisin karsinut polttorankaa, mutta sahani puolsi vasemmalle. Sellainen suunta on minulle kauhistus, lopetin siihen paikkaan ja ajoin kartanoon. Niin minulle määrättiinkin toisen penkin avaaminen. Sen osaan. Tietenkin ensin istuimme ruokapöytään. Peipporämeellä oli elämää; kanahaukka ei aikonutkaan nousta varsitieltä siivilleen,  syyksi havaitsin sen, että se oli saalistanut pienehkön rusakonpoikasen evääkseen. Sitten hirvikärpäset napsahtelivat otsaani, mistä tiesin, että voin isäntäluupäätkin nähdä. Oli vain yksi laiska uroshirvi menossa hiljalleen minun edestäni.
Peräkärryn haen toisella tapaa - ajan kärryn luo ja vedän sen peruuttamalla riittävän matkan. Tulee talvi ja routa-ajat, olen silloin ehkä Peipporämeen isäntä paremmin.

[Rajan poika]

...mutta sahani puolsi ...

Kun saha ja jos vielä Zetorin ohjauskin puoltaa, ei haittaa vaikka monikin asia olisi vastaan 

[1944]

Hyvä, hyvä ja isäntääkin taitaa huimata. Sahan korjaan siten, että käytän sellaista teroitusjigiä. Hampaissa on vielä, siis sahan, sen verran metallia, että yksi teroitus onnistuu. Takapotkuisen traktorin ohjaaminen on joskus hankalaa, lumessa ja rämeellä, pitää sivujarruilla tehostaa. Silloin ei voi käyttää tasauspyörästön lukkoa päällä. Nuorena en oikein osannut. Zetorin jarrut ovat alkuperäisessä kunnossa, vm-63, joten pitäisihän ne huoltaa. Minulle se on liian raskas jobi, kun pitäisi sellaiset raskaat banjotkin irroittaa ensin. Takapyörä on mainitun banjonmuotoisen osan kanssa kiinni rungossa.
Matti Jurvalla oli kevyt banjo. Ei se auttanut, hänet kutsuttiin nuorena pois.

[Riitta-mummi]

Pidin pienen muistelupuheen, oikeammin käytin ex-tempore puheenvuoron, kun vietimme Liisa-neidin 102-vuotisjuhlaa.
En olisi arvannut puhuvani, mutta eipä mitään, kuin joku oilisi nostanut minut ylös, ja kuulin sanovai; Jos minä nyt puhuisin Liisalle. Aloitin;"Muistatko Liisa kuinka tapasimme ".
Sankari oli jo omissa oloissaan, mikä oli nyt ensimmäinen kerta. Tietenkin häntä jo väsyttää, mutta oli vaatimalla vatinut saada tarjota syntymäpäiväkahvit.
Pöytä oli koreana voileipäkakuista, pullakrannsista, pikkuleivistä ja kauniista täytekakusta.
Vieraita oli 35 vaikka lähiomaisia ei ole, mikä todistaa jotakin Liisan luonteesta ja virkeydestä. Hän on saanut uusia ystäviä vielä viime vuosinakin.

Veisattiin, rovasti piti kauniin onnittelupuheen, ja muitakin puhujia oli.
Rakkaus on ihmeellinen voima. Se tekee ja teettää, vaikka aina ei edes tiedä mitä.

Liisa on antanut, ja Liisa on saanut.

[Leena]

Pääsin jälleen keskentekoisiin puuhiini, ja maanantaina viimeistään käynnistän tenttiopiskelun, ryhdyn etsiskelemään heprean kirjaa sekä kielioppia. Kovin karmaisevalta  ei vaikuta yleisen historian perusteiden käynnistys, hyvä niin, vuodessa ne tosin on suoritettu mutta teki niin mieleni. Jo vuosi sitten päntätessäni kirkkohistoriaa tätä suunnittelin, että olisi joskus mukavaa. Mutta pitää muistaa niille rovessoreille kirjoittaa.

Sisarta muistuttaa ilmoittautumisesta.

Eläinten touhuja seuraillessa tekee mieleni aina välillä hiippaista joko ovelle tai terassille ja katsoa mitä on meneillään. Vinkaistu on, ja selitetty asiaa toiselle Oravalle, mutta se hirvittävä haukkuminen rauhoittui. Pähkinänkulutus on kasvanut.

Otto selvitti tiensä lintulaudalle ja ahmaisi murskaa mutta kovin näytti tasapaino vaappuvalta. Se teki hyvin merkillisiä liikkeitä ja selviytyi säleikölle mutta katselin kyllä huolestuneena vierellä. Pitkään se sitten vain kokosi voimiaan.
 
Jynssätessäni muutamaa kulmaa löytyi Antti Tuurin Rata, joten vaihteeksi luen ihan uutta tarinaa, se ei juuri vaadi, kertoo rauhallisesti lähettipojan silmin katsellen koukkauksesta Muurmannin radalle jatkosodan talvena jotakin. Kai tuossa kerrotaan enemmän, kun se käsittääkseni jätettiin tekemättä.

[Rajan poika]

Kävin aamulla soutamassa hienossa auringonpaisteessa. 

[1944]

Tervan kaupunkiin ajo edessä, siis Ouluun. Kajaanissahan terva oli ennen ennenkuin Oulussa, vanha laulelma "Ilta Oulunjoella by Malmsten" sen todistaa, laulelman kera esitettävä mustavalkoinen video. Joskus keskiviikkona sitten takaisin.

[seppos]

Sain juuri Skypen kautta koneella käännetyn kirjeen. Seuraavassa kirjeessä olisi pyydetty pari miljoonaa, jotta summa saadaan vapautettua. En vastaa sanaakaan, vaan ilmoitan roskapostiksi. Nämä ovat huijareita kaikki.

Tässä kirje

[11:05:27] *** ANDREW MORTIMER haluaa lisätä sinut Skype-kontakteihinsa

Hyvä Seppo

Se on minun kiireesti ulkomainen kumppani, joka sai minut ottaa sinuun yhteyttä tähän transaction.I AM Andrew Mortimer työskennellyt Barclays Bank täällä Dubaissa (UAE) Kirjoitan ottaa sinuun yhteyttä yli erittäin tärkeä liiketoimi, josta on etujemme ja hyötyvät meidän sekä perheille.
 
Vuonna 2007 yksi herra Weimin Seppo, jonka sukunimi on sama kuin sinun ja on maanne hänen tiedoston kotipaikkaan, teki kiinteä talletus 36 kuukautta, arvoltaan $ 26,700,000.00 minun pankkiin. Olin hänen tililleen upseeri ennen kuin nousi sijoitukseen toimitusjohtaja. Eräpäivä tähän tallettamissopimuksen oli 27 syyskuu 2010.Sadly Mr.Weimin oli yksi kuolema uhrien komission syyskuussa 2009 maanjäristys Indonesiassa, joka jätti yli 1200 ihmistä, kun hän oli siellä työmatkalla.
 
Koska viimeisellä neljänneksellä 2010 asti tänään, hallinta minun pankki on löytää keinoja päästä häntä niin selville jos hän kaatuessa tallettaa tai on sopimus summa peruutettu. Kun huomasin, että tämä tapahtuu, olen yrittänyt keksiä menettely säilyttää tämän rahaston ja käyttää maksaakseen liiketoimintaa.
 
Jotkut johtajat täällä ovat yrittäneet selvittää minulta tietoja tilin ja omistaja, mutta olen pitänyt sen kiinni, koska tiedän, että jos he saavat tietää, että herra Weimin on myöhässä, ne nurkkaan varat itselleen. Siksi etsin teidän yhteistyötä esitellä teille kuin yksi hyötyä hänen rahastoon kuolemaansa koska sinulla on sama nimi, niin että minun pankki pääkonttorin maksaa varat sinulle. Olen tehnyt tarpeeksi sisällä pankki järjestely ja sinulla on vain laittaa tietojasi tietoverkon pankin tietokoneisiin ja heijastaa sinut hänen läheisilleen.
 
Jos samaa mieltä tämän ehdotuksen, aion voit säilyttää 50% varoista, kun taas 50% on minulle. Ystävällisesti eteenpäin vastauksenne minulle välittömästi sähköpostitse alla:

Mr. Andrew Mortimer
Barclays Bank of Dubai
Sähköposti: andrewmortimer05@gmail.com ***

[Leena]

Tiedänpä naisia joita edelleen on onnistuttu vedättämään lemmenlurituksin. Kiinnostuin kerran seuraamaan, kuinka pitkään vie kunnes iskee se hirmuinen halu kohdata minut, ollapa vain kymppitonni lentolippua varten! 

Ilmoitin ettei suomalaista naista ihan niin vain vedätetäkään. Tuli vielä muutama vähemmän  lemmekäs kirje vaan aikaansa tuo todella haaskasi tällä kertaa.

......,,,,,,,

Tänään tapasin oikein hyvän ystävän, tuijaostoksilla käytiin, kun hänellä on auto. Juteltavaa olisi riittänyt vaikka kuinka, eli täytyy todella ystäviä kutsua kylille, muutaman kohdalla ennätti vierähtää muutamakin kiireisin vuosi niin että vain muistin ja toivoin hiljaa että kohta tavataan. Puhelimen hajoaminen ja numeroiden katoaminen kaaosti tietty tätä sektoria.

Sittenpä meni elämä niin oppimistehtävän korjailussa ja portfolion viimeistelyssä, että hyvä haluni muuhun kirjoittamiseen nyt vain jäi. Menipä päivätkin tehokkaasti sekaisin, elikkä vasta huomenna alkaa syyskuu. Yötyö tuotti oirehia. No, huomenna isketään kiinni uusiin opintoihin. Osan lueskelin jo keväällä ennen kuin hoksasin etteihän tenttiin voi osallistua jos kiertää Umbriaa.

Orava pyrki tarmokkaasti sisälle niin ovesta kuin ikkunasta. Eipä kertonut motiiviansa. Pihasiilini nauttii ajankohtaisesti toista illallista. Ainakin oletan sitä samaksi siiliksi;  sillä kun on epäsiilillinen taipumus kiivetä ateriavatiin.  No, kukin syö tyylillään.