Luumu- ja omenapuut ovat todella kauniita ja mietin olisiko niistä miniversiota terassipuutarhaan. Olisi suuri haluni ryhtyä värkkäämään mökille arboretumia mutta antaa vanhusten pitää se nyt semmoisena kuin he aivan itse haluavat.
On tuo terassi jonka sommittelen kenties vieläkin konstikkaammaksi. Siihen sitten tulee arboretum minimalistisen mallin mukaisesti. Olisi mahdollisuus siirrellä noita jalallisia aika kauniita puulaatikoita, siten siirtää ritiläikköä suuremmaksi kaareksi, kolmen kerroksen metallitelineet koilliskulmaan ja eteläseinustalle niin saa viiteen portaaseen kasvillisuuksia.
Talvella kuolleen pienen lamoavan hyvin piikikkään katajani jätin olemaan, sateelta suojassa ja mullitettuna se alkoi kasvaa terveen vihreää oksaa. Sinikataja kasvoi äkkiä ulos saapumisastiasta ja peri hemppotuijan ruukun, sillä se tuija kärsi. Muttei kuollut kun sekin mullitettiin ja leikeltiin. Eli niin vain havuja saattaa sijoitella terassille. Nyt on se uusi kaunis mänty minulla.
Epäilenkin siilien oravien hemppojen yms olettavan että viherritilän takana jatkuu metsä tai jotain. Kun kaiken aikaa näpertää näin käy. Jos viikonkin tai viisi päivää olisi satamatta siirtäisin lopulta syysleimut pihan puolelle. On vain vaikea juurtua jos multa huuhtoutuu pois saman tien.
Ruusupapu kukkii. Luulin ostaneeni pitkävartista papua mutta lyhyiksi nuo jäivät.
