kirkko eroon valtiosta?

[myyrä]

Harvassa maassa on valtionkirkkoa, ei meilläkään. Tätä nimitystä käyttää väestörekisteri, ja ainoastaan se. Evl on päätetty sotien jälkeen nimetä "kansankirkoksi" mikä on aivan toinen asia, ja Talvisodassa merkityksellinenkin. jatkosota muutti jo tilannetta ja siitä voi sanoa muutoksen eskaloituneen.

Siitä joku napsaisis graduaiheen.  joka pitää käytännöllisestä teologiasta.

Jeps, talvisodan aikaan varmaan oli kansankirkko ja kuuluisa talvisodan henki, mutta ei enää sen jälkeen eikä ennen sitä. Oikeastaan oli ihme, että hyvinkin vasemmalla olleilla oli kuitenkin maanpuolustustahtoa kun ottaa huomioon, millaisen kohtelun saivat valkoisilta sisällissodan jälkeen. Taisi joskus 1940 olla "tammikuun kihlaus", jolla työntekijät tunnustettiin pikku hiljaa sopimusosapuoleksi työmarkkinaneuvotteluissa. Siis pikku hiljaa tämän suuntainen kehitys käynnistyi. Nyt laitaoikeisto tekee selvää siitäkin kihlauksesta.

Veljen poika lukee teologiaa, mutta ei aio papiksi. Tekee kai nyt gradutyötään Haitin Voodoosta 

[1944]

Missäs lehdessä niin lukee, että "tehdään selvää". Ainahan voisi provosoitua, mutta ei viitsi. Olisiko puolin ja toisin.

[Liina]

Teologinen tiedekunta (itäisessä filosofinen) ei ole pappisseminaari vaa täysin profaani muinaiskielten, uskontojen historian ja kristillisen kirkon dogmatiikan filosofian tutkimusyksikkö.

Muusta en tiedä, mutta ainakin muinoin teologisen muinaiskielen (kreikka) opiskelijat jatko-opiskelivat humanistisessa tiedekunnassa. Alkeisoppi oli ilmeisesti saatu teologisessa.

[Leena]

Muusta en tiedä, mutta ainakin muinoin teologisen muinaiskielen (kreikka) opiskelijat jatko-opiskelivat humanistisessa tiedekunnassa. Alkeisoppi oli ilmeisesti saatu teologisessa.

Klassinen kreikka opiskellaan siellä edelleen, eikä alkuopetusta tarvita teologisesta. Siellä opiskellaan ns koinee-kreikkaa, joka oli ajanlaskun alun koko Välimeren ympäristön mol puol puhuma käyttökieli,ehkä verrattavissa jenkkienglantiin. Koinee on kuitenkin Homerosta niin lähellä että kreikan kielen taitoja voi, ja kannattaakin täydentää humanistisessa.

Koineen tekee käyttökelpoiseksi, ei pelkkä ut, vaan se että sata v ennen parisataa jälkeen koineella kirjoitettiin huomattavan paljon historiatutkimusta kiinnostavaa aineistoa. Tai ketä kiinnostaa antiikin historia, esimerkiksi.

[Pena]

On kiinnostanut jo pikkupojasta asti: Vieras, Spartaan vie tämä viesti: Me uinumme tässä käskyä noudattaen näin Lakedaimonin lain. Kiinnostus sen kun kasvoi lyseossa: Quo usque tandem abutere, Catilina, patientiam nostram!

[seppos]

Muusta en tiedä, mutta ainakin muinoin teologisen muinaiskielen (kreikka) opiskelijat jatko-opiskelivat humanistisessa tiedekunnassa. Alkeisoppi oli ilmeisesti saatu teologisessa.

Ja kreikkaa opetti Korhosen Jussi, joka aloitti körttikodilla teologian opinnoilla. Jussi oli papin poika ja Herättäjäjuhlamatkalla kolarissa menehtynyt veli opiskeli teologiaa.

[Liina]

Ja kreikkaa opetti Korhosen Jussi, joka aloitti körttikodilla teologian opinnoilla. Jussi oli papin poika ja Herättäjäjuhlamatkalla kolarissa menehtynyt veli opiskeli teologiaa.

Mulle se opetti vain nykykreikkaa. Niitä pesusientensukeltajia.

[seppos]

Mulle se opetti vain nykykreikkaa. Niitä pesusientensukeltajia.

Jussi opetti nimenomaan nykykreikkaa, vaikka oli kirjoittanut ylppäreissä L:n vanhasta kreikasta. Muuten Kaisa Korhonen ja muutama muu oli Jussin sisar. Lapsia oli perheessä seitsemän.

[Leena]

On kiinnostanut jo pikkupojasta asti: Vieras, Spartaan vie tämä viesti: Me uinumme tässä käskyä noudattaen näin Lakedaimonin lain. Kiinnostus sen kun kasvoi lyseossa: Quo usque tandem abutere, Catilina, patientiam nostram!

Minä pähkään tän kans mutten saa aivan samaa suomeksi mutta hienosti se rimmaa vaan. Saiko teillä lyseos lukea kaikkia klassisia juttuja? Heräsi catheus nyt  kuten useaan  seikkaan mikä pitäs olla menny toisin tai joku surumielisyys mikä hän on  . En mie olisi sillon lukenu nyt vaan kaihoon että osaisi!

[Pena]

Minä pähkään tän kans mutten saa aivan samaa suomeksi mutta hienosti se rimmaa vaan. Saiko teillä lyseos lukea kaikkia klassisia juttuja? Heräsi catheus nyt  kuten useaan  seikkaan mikä pitäs olla menny toisin tai joku surumielisyys mikä hän on  . En mie olisi sillon lukenu nyt vaan kaihoon että osaisi!

Ciceron sitaatissa onkin muutama omituisuus. Siksi kai muistan sen. Verbimuodonkin pitäisi säännön mukaan olla 'abuteris'. Käännös on jotakin tähän tapaan: 'Hamaan mihinkä määrään asti käytät väärin, oi Catilina, meidän kärsivällisyyttämme?' Klassisessa lyseossa oli suorastaan velvollisuus lukea klassisia juttuja.

[Pena]

Ja kreikkaa opetti Korhosen Jussi, joka aloitti körttikodilla teologian opinnoilla. Jussi oli papin poika ja Herättäjäjuhlamatkalla kolarissa menehtynyt veli opiskeli teologiaa.

Korhosen pojat olivat koulutovereitani Norssissa. Jaakko oli lyhyen aikaa luokkatoverinikin. Kävivätkö koulua Helsingissä juuri klassisten kielten vuoksi? Jussi kirjoitti kreikan yo-kokeissakin.

[seppos]

Korhosen pojat olivat koulutovereitani Norssissa. Jaakko oli lyhyen aikaa luokkatoverinikin. Kävivätkö koulua Helsingissä juuri klassisten kielten vuoksi? Jussi kirjoitti kreikan yo-kokeissakin.

Jussi oli kielimies ja kirjoitti saman päivänä virheettömän kreikan ja latinan. Jaakkohan menetyi yhdessä äitinsä kanssa kolarissa kun ruotsalainen auto tuli suoraan nokkaan. He istuvat etupenkillä. Jussin perhe asui Lauttasaaressa pari sataa metriä meiltä ja pojat olivat seurakuntanuorissa.

[Liina]

Ihana keskustelu. Oikeasti.  Ei kovin käytännöllistä mutta ihanaa ja inspiroivaa.

[Pena]

Kirkon ja valtion suhteissa on varmaan historian kuluessa nähty kaikkea mahdollista. Roomassakin kirkko oli välillä ankarasti valtion vihollisena vainottu ja sitten myöhemmin valtiollinen laitos, joka puolestaan vainosi vääräoppisia. Oikea tapa rakentaa kirkon ja valtion suhteet taitaa riippua olosuhteista, niin kirkosta kuin valtiosta. Pari sataa vuotta sitten tilanne oli hyvin toisenlainen kuin nyt. Maamme oli lähinnä ortodoksisen suurruhtinaan hallitsema luterilainen maa. Juutalaiset ja tataarit taisivat olla ensimmäisiä toisuskoisia. Vapaat suunnat muuttivat kristillisyyden kuvaa kirjavammaksi. Vapaa-ajattelijoiden historiasta en tiedä tarkemmin. Radikaali työväenliike saattoi käyttää raamatullisia kielikuvia, mutta suhtautui usein torjuvasti kirkkoon, joka ymmärrettiin pääoman aseman tukipylvääksi.

Nykyinen tilanne moniarvoisessa Suomessa kannattaa arvioida huolellisesti ja pohtia sitten, onko kirkon ja valtion suhde muutettava toiseksi.

[Liina]

Lupasin raportoida Kirkon tutkimuskekuksen (ktk) vatauksesta. kas tässä. Rohkenen kopioda sen, koska tieto ei ole salaista eikä henkilökohtaista:

"Kiitos viestistä! Laskelmia ei nyt ole, mutta kirkon ja valtion suhteiden tulevaisuuden kysymyksistä käsitellään Leena Sorsan helmikuun puolivälissä ilmestyvässä Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisussa Kirkkona valtiossa. Katsaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtiosuhteen edellytyksiin ja uudistuspaineisiin."

Iso plussa ripeästä vastauksesta!