kirkko eroon valtiosta?

[Liina]

Suomalaisilla on kuon vimnattu tarve potkia että saako sen rikki.

En pidä tätä erityisen suomalaisena ominaisuutena. Moniaalla muualla kirkon ja valtion liitto on jo "potkittu rikki" ilman että hengellisyyys olisi hajonnut.
Suomessa liitto on ollut pitkä, osin harras ja osin hauras. Minusta olisi hyvä katsoa, miten se liitto voi. Miä korjattavaa on, voiko ehjätä. 

[Leena]

En pidä tätä erityisen suomalaisena ominaisuutena. Moniaalla muualla kirkon ja valtion liitto on jo "potkittu rikki" ilman että hengellisyyys olisi hajonnut.
Suomessa liitto on ollut pitkä, osin harras ja osin hauras. Minusta olisi hyvä katsoa, miten se liitto voi. Miä korjattavaa on, voiko ehjätä.

Sanotaan paremmin, ajankohtainen. 1900-luvun alku muistuttaa asenneilmastoltaan käsittämättömän paljon tätä aikaa, silloin vain ero ei ollut trendi, hävettiinhän avioeroakin.

Jännitteenä on 1900 alkaen (en osaa muita).  toisessa päässä herätysliikkeiden pietismi ja maallikkohurskaus ylilyönteineen, toisessa kansankirkkoajatus jonka saatoin käsittää väärin kun kirjaa luin. Kyseessä oli jokin matala kynnys ja kaikki mukaan kukin omilla ehdoillaan -ajatus, eli kenelle riittää jokin juhla, häät esim ja kauneimnat joululaulut, hän on tervetullut eikä kysellä ripil kirjotukses että kävikkös tansseis.

Se hyvä siinä kansankirkkoilus on että voi siirtyä kirkkokuntaa vaihtamatta hitaasti mielessään eteenpäin kun uskontulkinta muuttuu.

Mutta onko korjattavis? Mitä pitäis olla toisin? En tiedä onko sirkusmessu juttu, niitä ei voi jörjestää koko ajan. Ort kirkossa on semmosia puolia, hyviä, että lapsiperheille liturgia on helpompi, he saapuvat vasta noin tuntia myöhäs Suureen saattoon, eli ehtoollisosuuteen. Sitä ennen on erikseen kellojensoitto. Sitte he lähtevät eikä kukaan välitä trafiikista. Parempi kuin antaa lasten parkua ja suostua kuitenkin viemään. Toinen on heidän ns omapappi. Paastoon kuuluu synnintunnustus, ja sille varataan aika kirkkoherranvirastos kuin hammaslääkäriin. Jaaha, kukas pappi? Sopiiko aamuajat, on nämä illat kyllä nyt menneet.

Sitä olen miettiny ennenkin. Kaikki ei voi eikä toki tarvii terapioita tai analyyseja. Mutta kuin olis tuttu pappi johon luottaa juur paaston ajalla saada puhua kun nyt joku painaa mieltä useasti. Voihan sitä puhua joskus niistäkin kun oli minua kohtaan keljuja. Älykkäämpi pappi ei rupea tulkitsemaan vierasta.

Ennen oli kamarikeskusteluja, mihkä ne kuoli! Ei ne ollu sitä että isännät meni kamariin tupakkia polttaan ja jätti ämmät tupaan puhumaan porsimisensa ja kloksinsa ja kankaanpanonsa. 

[Leena]

En pidä tätä erityisen suomalaisena ominaisuutena. Moniaalla muualla kirkon ja valtion liitto on jo "potkittu rikki" ilman että hengellisyyys olisi hajonnut.
Suomessa liitto on ollut pitkä, osin harras ja osin hauras. Minusta olisi hyvä katsoa, miten se liitto voi. Miä korjattavaa on, voiko ehjätä.

Muuten mis? Kiinnostuin. Unoha Ruåtsi ja ehkä Ranska.

[Liina]

Muuten mis? Kiinnostuin. Unoha Ruåtsi ja ehkä Ranska.

Jenkeis. Luultavasti myös Kanadas. Enkuis kai. Hollannist yyäm  muust Euroopast en tiedä tarkkaan. Pitää selvittää.

[Leena]

Jenkeis. Luultavasti myös Kanadas. Enkuis kai. Hollannist yyäm  muust Euroopast en tiedä tarkkaan. Pitää selvittää.

Jenkithän on niiin uskovaisia, että meidän kun on siellä ihan profaaniksi luullulla alueella laosuudenystävä opettajan duunis, kakarat kysyi ensimmäiseksi nihin kirkkoon ope kuuluu. Tiinahan ei kuulu mihkään, mutta vastas että Finnish Lutheran, siellä päin on sellainen ja luokka rauhoittui.

Hollanti on kiinnostava pala. Heillä on ensimmäiset eutanasiaoikeudet tosin meidän morfiinilla uneen on mielestäni ihan hyvä. Täytyykin tosiaan ottaa selvää. Minun on nuoruudenystävä hollantilaisen kans naimisis ja ovat kirkkonsa lähettejä Kolumbiassa katulapsityössä. Siellä taitaa olla niitä reformaation jätteinä jääneitä maakirkkoja joissa seurakunta todel tekee itse paljon, kunnosta kirkon, siivoaa ja noin.

[Liina]

Mutta onko korjattavis? Mitä pitäis olla toisin? En tiedä onko sirkusmessu juttu, niitä ei voi jörjestää koko ajan. Ort kirkossa on semmosia puolia, hyviä, että lapsiperheille liturgia on helpompi, he saapuvat vasta noin tuntia myöhäs Suureen saattoon, eli ehtoollisosuuteen. Sitä ennen on erikseen kellojensoitto. Sitte he lähtevät eikä kukaan välitä trafiikista. Parempi kuin antaa lasten parkua ja suostua kuitenkin viemään. Toinen on heidän ns omapappi. Paastoon kuuluu synnintunnustus, ja sille varataan aika kirkkoherranvirastos kuin hammaslääkäriin. Jaaha, kukas pappi? Sopiiko aamuajat, on nämä illat kyllä nyt menneet.

Kunpa sais evluteilta edes aamuaikoja. Byrokratian kuormittamat papit on niin bisejä, osa myös imogonrakentelussa ja muussa vinkeässä oheispuuhastelussa, etteivät kerkiä vastailemaan rasittavalle kirkkorahvaalle. Omalla rippipapilla (RIP) oli aina aikaa, mut se ei keskittynyt imitsiin vaan ihmisiin. Se oli sellanen vanhanaikanen kutsumuspappi, vähän samaa sorttia kuin muinaiset kunnanlääkärit.

Toisin pitäs olla. Enemmän leipää, vähemmän sirkushuveja?
 

[Liina]

Jenkithän on niiin uskovaisia, että meidän kun on siellä ihan profaaniksi luullulla alueella laosuudenystävä opettajan duunis, kakarat kysyi ensimmäiseksi nihin kirkkoon ope kuuluu. Tiinahan ei kuulu mihkään, mutta vastas että Finnish Lutheran, siellä päin on sellainen ja luokka rauhoittui.

Jep.  Mutta Jenkeissä ei kai ole valtionkirkkoa? Ja siitä tässä ketjussa oli alun perin kyse, ei uskovaisuudesta tai uskosta. Miten kirkon ja valtion erottaminen ilmenisi käytännössä?

[Pena]

Jenkithän on niiin uskovaisia, että meidän kun on siellä ihan profaaniksi luullulla alueella laosuudenystävä opettajan duunis, kakarat kysyi ensimmäiseksi nihin kirkkoon ope kuuluu. Tiinahan ei kuulu mihkään, mutta vastas että Finnish Lutheran, siellä päin on sellainen ja luokka rauhoittui.

Onkohan tuolla paljoakaan tekemistä uskon kanssa? Opettajan vain on sopivaa ja säädyllistä kuulua johonkin kirkkoon. Jossakin päin pitää olla rotari, leijona, martta tai aktiivi reserviläinen.

[seppos]

Jep.  Mutta Jenkeissä ei kai ole valtionkirkkoa? Ja siitä tässä ketjussa oli alun perin kyse, ei uskovaisuudesta tai uskosta. Miten kirkon ja valtion erottaminen ilmenisi käytännössä?

Jenkeissä ei todellakaan ole valtionkirkkoa. Norjan kirkko sen sijaan oli kokonaisuudessaan valtion budjetissa vielä pari vuotta sitten ja myös Ruotsissa suhde on tiukempi kuin Suomessa. Tanska on enemmän Suomen kaltainen.

[Leena]

Jep.  Mutta Jenkeissä ei kai ole valtionkirkkoa? Ja siitä tässä ketjussa oli alun perin kyse, ei uskovaisuudesta tai uskosta. Miten kirkon ja valtion erottaminen ilmenisi käytännössä?

Harvassa maassa on valtionkirkkoa, ei meilläkään. Tätä nimitystä käyttää väestörekisteri, ja ainoastaan se. Evl on päätetty sotien jälkeen nimetä "kansankirkoksi" mikä on aivan toinen asia, ja Talvisodassa merkityksellinenkin. jatkosota muutti jo tilannetta ja siitä voi sanoa muutoksen eskaloituneen.

En tässä vertaile ort isiin negatiivisesti sillä se on kai luvatonta, mutta ongelmaton autuuden paikka se kirkko ei ole.

Ja melkosta hölkkää noilla tuntuu pitävän. Sen sijaan muetin useasti miksi joku tietty seurakunta saa kuulijat pihalle ja toinen kerää potin. Se näkyisi selvästi jos saisi liittyä haluamaansa, ja sitten tutkittaisiin minne veroraha kulkee, pk-seudulla sen voisi kokeilla kertaalleen vaikka paperilla kysellen ja sitten syyt.

Siitä joku napsaisis graduaiheen.  joka pitää käytännöllisestä teologiasta.

[Leena]

Kiitos Seppos minun käsitykseni Ruotsista oli erheellinen.
Mutta eikös täällä joku taannon selittänyt ettei kukaan yhden kanervan ja tyhmän puutarhurin takia eroa, kyl siinä on menny usko kirkon sanomaan.

Minun tulee myöntää että tuntemani kirkostaeronbeet joita on terveydenhuollon väessä(kin) paljon eroavat koska ilmoittavat kirkon jutut järjettömiksi, tarpeettomiksi ja hölynpölyisijsi.

Sitte ovat nämä " kun äidin haudalta kanervatkin otettiin" - eronneet, seteliselkärankaiset tai ihmiset jotka toteevat että tottakin. Mitä näitä vähiä rahoja sinnekin. Jokin käsitys "uskosta ja uskovaisuudesta (mitä herrannimes SE on)" jotenkin tunnustukselliseen yksikköön kuulumiseen liittyy.

Kun suurin osa kansaa ei todellakan usko niin kyl näen että kirkko on useimmille turha, viimeinen sidos valtioon eli väestökirjanpito siirtyy maistraattiin ja ylläpito jää suojeltavien rakennusten osalta museoviranomaisten tappelun asiaksi, hautaustoimi onkin jo kysymys. Kilpailutus kai tulee eteen (ja puenellä painettujen kanssa varaa sitte ).

Hajoaahan tämä, mut on se taas pojilla suursuomihybristä, että kattokaa kun ne hajotettiin kirkko, siis ihan koko kirkko... 

[öppiäinen]

Jos kirkko ja valtio erotettaisiin, miten kävisi teologian yliopisto-opetuksen? Sulautettaisiinko se  soveltuvin osin uskontotieteeseen, yleiseen/Suomen historiaan, sosiologiaan, kansatieteeseen, psykologiaan jne.? Jäisikö varsinainen käytännön pappiskoulutus yksityisille seminaareille?

Yliopisto-opetuksen voisi sulauttaa juuri noin, ja papiksi voisi päästä, jos on valmistunut yliopistosta sopivalla uskontotiedettä sisältävällä aineyhdistelmälla ja sen jälkeen suorittanut ammattin käytännön puoleen pätevöittävät opinnot kirkon (ei sen yksityisemmän instanssin) ylläpitämässä oppilaitoksessa.

Haluaisin kyllä, että papeilla jatkossakin olisi eksegetiikan ja systemaattisen teologian ja kirkohistorian opintoja taustanaan. Tiedekunnalla ei ole väliä eikä oppiaineen tai kurssien nimillä, kunhan sisältönä on jotain kristinuskon syntytavan ja syntyajan olojen ja historiallisen muuttumisen tuntemusta.

[Leena]

Mikä ei puolestan sano ettei sitä uudestipystytettäisi jossakin muodos. Menihän Saksassakin kirkkotaistelu ohi vaikka Tunnustuskirkko todestan äänestertiin nurin. Se saatais saada ihmiset ajattelemaan eroomista syvällisesti muutenkin.

Kuin sitoutua kumppaniin kuin eläimeen jonka ottaa kuin tenaviin joita saa kuin työnantaja työntekijöihin ja niin, kirkkoon.

[Leena]

Teologinen tiedekunta (itäisessä filosofinen) ei ole pappisseminaari vaa täysin profaani muinaiskielten, uskontojen historian ja kristillisen kirkon dogmatiikan filosofian tutkimusyksikkö. Voihan siellä tutkia halutessaan esimerkiksi islamia, ja Koraania tutkittiin eksegeettisesti jo 80-luvulla vaikka metodikaanon oli mitä oli. Dogmatiikka on painottunut kristilliseksi vain koska sitä liikkui alueella.

[Leena]

Haluaisin kyllä, että papeilla jatkossakin olisi eksegetiikan ja systemaattisen teologian ja kirkohistorian opintoja taustanaan. Tiedekunnalla ei ole väliä eikä oppiaineen tai kurssien nimillä, kunhan sisältönä on jotain kristinuskon syntytavan ja syntyajan olojen ja historiallisen muuttumisen tuntemusta.

Tämä toive toteutuu oli kirkkoa tai ei. Valmistuneiden työpaikat saattavat vähän nahistua kasaan.