Eilen olin apumyyjänä yhden yhdistyksen pöydässä siivouspäivän kirpputorilla. Myyjiä oli kymmeniä tai pari sataa sillä paikalla, koko kaupungissa 550. Paljon kuulin puhetta, ettei kauppa käynyt, kun myyjiä oli niin paljon. Pari vuotta sitten tavaraa meni kuumille kiville, kun myyjiä oli paljon muttei näin valtavasti ja ostajia sitten enemmän. Varsinkin lasten vaatteita oli paljon, aika nuhruisiakin. Yksi tuttu moitiskeli, että myynnissä oli huonoa tavaraa. Viikkokirppareilla, joissa maksetaan vuokraa myyntipöydästä, on parempikuntoista tavaraa tarjolla. Ehkä siivouspäivän maksuttomuus kannusti tuomaan tarjolle ihan kaiken. Toisaalta kaikenlaista suurkirppistä ja peräkonttikirppistä järjestetään tuon tuostakin, joten ostajilla on valinnanvaraa.
Itse ostin lapsille muutaman DVD:n ja tulevalle opiskelijalle vihreän kattolampun.
Luin lehdestä keminmaalaisesta perheestä, kuusihenkinen, joka asuu 70 neliän kolmiossa. Perheenäiti kehui, kuinka tarpeeton tavara lentää kaaressa roskiin, ja ettei haittaa, jos kausivaatteet homehtuvat varastossa, kun ne voi heittää surutta roskiin ja keittiötavaroita on heitetty roskiin suuret määrät, jotta saatu keittiöstä laatikoita lasten vaatteille. Jos tavara on käyttökelpoista, niin mielestäni on ihan kamalaa, jos ne heitetään surutta ja kaaressa roskiin. Jonkinlaista kierrätystä voisi miettiä.