Kotiseurakunnan kirkossa kävin jälleen.
Nytkin oli yksi rippikouluryhmä varmaan liki 100%:sti paikalla, paljon oli. Pari poikaa jakoi ovella tulijoille
virsikirjoja ja toivottivat tervetuloa kirkkoon, tyttöjä oli kantamassa kolehtia ja lukemassa esirukouksia,
lauluryhmää ei nyt ollut.
Kolminaisuuden päivä, saarnasta jäi mieleen: ihmisen maallisen elämän alussa kolme kourallista vettä
ja lopussa kolme lapiollista multaa.
Virsien joukossa oli mm. 517 mikä välillä "tuntuu liian tutulta"...mutta jos voin välttää tuon ajatuksen ja
keskityn ajattelemaan virren sanoja ja sanomaa, niin aivan mahtava ja puhutteleva virsi.