Tervetuloa kyselemään, siitä se tie urkenee.
Miksi minun veljeni kuoli oman käden kautta ? Sitä kyselin vuosikausia. Se inhimillinen puoli, ns. omat asiat ja niiden seuraukset alkoivat aueta ja
selittää: Siksi.
Mutta se vaikein: Miksi Jumala sallii ? Raamatussahan on siitä kysymys sokeana syntyneen kohdalla. Vastauksen hyväksyminen on vain niin vaikeaa.
Riitta-mummi, olen pahoillani sinun ja veljesi puolesta.
Niin, kyllä tuo kysymys on se vaikein ja naiivein -- teodikeaksikin sitä kai kutsutaan. Miksi Täydellinen luo jotakin näin epätäydellistä, kärsimään -- eikö hän olisi voinut Täydellisenä luoda olentoja, jotka olisivat todella Hänen kuviaan, täydellisiä? Jos tekisi kerralla priimaa, ei tarvitsisi sovittaa eikä armahtaa. Mihin Jumala tarvitsee koelaboratoriota, jos Hän tietää kaiken ennalta?
Miksi Hän asettaa ehtoja ehdottomalle rakkaudelleen? Jopa tavallinen maan matonen rakastaa lapsiaan ehdoitta,
ei vaadi kiitollisuutta eikä uskollisuutta, ei sovitusuhreja, rukouksia tai armonaneluja, ei uhkaa tuomiolla eikä vihastu (no, kiukustuu kyllä aika ajoin, epätäydellinen kun on); rakastaa vain.
Näitä olen miettinyt rippikoulusta asti, hullua hurskaammaksi en ole tullut.
(Jaha, tulinpa taas kyselleeksi. Valuvika sekin.)