Äh, haastat nyt vähän väkisin riitaa. Ethän itsekään vastannut minun kysymykseeni siitä, mikä on normaalia seksuaalista käyttäytymistä. Voisitko?
Jumala ei ole Raamatussa määritellyt esim. yhdyntäasennoista yhtään mitään. Se jää siis avioliiton sisään päätettäväksi. Siihen ei esim. kirkko tai uskontyhteisö voi ottaa kantaa. Mikä siis miehen ja hänen vaimonsa muodostaman avioliiton sisällä on sopivaa puuhaa, on täysin, 100% heidän asiansa. Se, mikä heidä suhdettaan rakentaa, on heidän asiansa. Asiasta ei sanota Raamatussa juuri mitään. Tai ihan vähän: "Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikea kätensä halaa minua." Siinä on siis raamatullinen tapa halata vuoteessa, makuuasennossahan siinä ollaan...
Tuo ei omaan maailmankatsomukseeni sovi, koska todennäköisesti noiden ihmisten väliltä puuttuu välittäminen ja rakkaus.
Sadomakismi on yksi tapa harrastaa seksiä, ei siihen ketään "luoda". Seksuaalinen suuntautuneisuus on nyt kuitenkin hieman eri asia, sitä ihminen ei valitse itse. On muutenkin asiatonta vetää jotain viiden hengen sm-juttuja muuten ihan asialliseen keskusteluun. Tapahtuu siitä outoja juttuja heteroillakin, on ihan turha syyllistää homoja tällaiseen. Johan kirjoitin, että rakkaus ja kunnioitus kahden ihmisen välillä on se tärkein juttu. Jos pariskunta yhteissopimuksesta haluaa kahdestaan harrastaa sm-juttuja yhteisillä säännöillä toista loukkaamatta, ei siinä ole minusta mitään pahaa. Itse en tosin ole viehättänyt sellaiseen.
Aivan varmasti heteroidenkin parissa tapahtuu outoja juttuja, erilaisia huorin tekemisiä ja niinpä kristillisellä kirkolla onkin oltava jokin tapa määritellä se, mitä se haluaa asiasta nuorilleen ja muillekin opetettavan. Joku heitä opettaa joka tapauksessa, nimittäin viihdemaailma, Hollywood ja vastaavat tahot.
Ja se asennemuokkaus, joka sieltä tulee, onkin tehokasta. Katselin kerran elokuvan "
Rita Hayworth - avain pakoon" (se tuli nytkin viikonloppuna tv:stä). Siinä oli asennemuokkausta kuten tapana on: Vankilanjohtaja heiluttaa Raamattua, korostaa 10 käskyn merkitystä vankilassaan ja heti perään katselee hiljaa, kun vartija kiroilee härskisti uudelle vangille ja hakkaa tämän. Hänen vankilassaan tapetaan vankeja tasaiseen tahtiin, eikä kukaan kysele uhrien oikeuksien perään. Sensijaan, kun joukko vankeja vankilassa pyrkii raiskaamaan uusia tulokkaita, he eivät olekaan homoja: "Ovatko he homoja" kysyy päähenkilö viisaan näköiseltä
Samuel L. Jacksonilta, joka esittää pitkäaikaisvankia. "Ei, ensiksi pitäisi olla ihminen. He eivät ole." toteaa Jacksonin esittämä vanki päähenkilölle.
Tiivistän: jos näet Raamattua heiluttavan, sen käskyjen arvoa korostavan miehen, hän on kristitty, mutta potentiaalinen murhaaja. Jos joku raiskaa homoseksuaalisesti, hän ei ole homoseksuaali, vaan jotain muuta. Tämä on pieni, mutta kuvaava esimerkki aikamme asennekasvatuksesta. Ja tämän äärellä nuoremme ovat monikertaisen määrän tunteja verrattuna siihen, kuinka paljon he ovat kristillisen vaikutuksen piirissä.
Ote
1700-luvulla tehdystä ”
Totisen kääntymyksen harjoitus” –kirjasta:
”Saarnamme tuomiota, että te etsisitte laupeutta. Saarnaamme teille kadotusta johtaaksemme tällä saarnalla teidät pelastukseen. Saarna syntien anteeksiantamuksesta, ennen kuin laki on opettanut ihmisen tuntemaan syntinsä, on evankeliumin turhentamista. Sillä se, jota laki ei vielä ole valaissut, ei tiedä, kuinka viheliäinen hän on, eikä sitäkään, kuinka laupias on Jumala."