Ostin muutaman persimonin , ja puolitin niistä sopivasti hiukan pehmentyneen meille jälkiruuaksi. Matti haukkasi yhden palasen ja sanoi maun olevan outo. Minä söin urheasti koko puolikkaani. Totta toisen kerran. Hampaista tuntui kiille lähtevän, suuta kirveli ja kurkku alkoi turvota.
Huuhtelin nopeasti suuni, otin kaksi suihketta Symbicortia, huuhtelin. Kauhea katkera maku edelleen, joten join punaista maitoa puoli lasillista, jopa purskuttelin sitä suussani. Ja vielä hammaspesu päälle.
Vasta kun joimme päiväkahvin pullan kanssa alkoi suu muistuttaa omaa suutani. Vieläkin on kitalaessa kirvelyä.
Soitin Prismaan ja kysyin onko tullut valituksia "myrkyllisistä" persimoneista. Yksi kuulema oli tullut viikko sitten ja näyte oli lähetetty labraan.
Ei muuta vikaa kuin että hedelmät ovat raakoja ja niissä on paljon parkkihappoa.
Samanlainen reaktio oli sillä toisellakin kysyjällä ollut.
Koko syksyn olemme herkutelleet näillä mieluisilla etelän hetelmillä, eikä mitään ikävää. Oppia tulee tälläkin iällä. Maista ensin !
