Leena, kun sinulla on taas aikaa, voisitko selittää, kiitos.
No aina sitä sen verran on. Opiskelijoilla on jokseenkin toisin nyt kuin silloin kun itse opiskelin. En väitä enkä tahdo sitä aikaa takaisin! Mutta ihmettelin todella, kun sain seurata ihan eri tieteenalan graduseminaaria, todella, selvittääkseni itselleni, olisiko minusta hyppäämään tämän tieteenalan ns tohtorikoulutusputkeen ja haluanko edes - kun en välitä tohtorinhatuistya, entinenkin on hävinnyt jonnekin, vaan minä haluaisin tietää monenlaisia asioita.
No, olen sitten opiskellut pohjia milloin niissä tiedekunnissa minne on opinto-oikeus, milloin netin avoimessa - tuntuu väärältä "huvikseen" viedä opiskelupaikkaa keneltäkään nuorelta, ja tiedän että tällä pänttäystaidon mestarikurssilla ja myllytyksellä joka on käyty läpi on ainakin opittu opiskelemaan, niin että sen opiskelupaikan kai kyllä saisin. Seurailin puuhaa ja ajattelin että us-ko-ma-ton-ta. Anteeksi vain. Paikalla oli arvottu joukko, 3-4 henkeä, kahdestatoista, ja se oli tyyliä tämä "emmä oo nyt silleen niinku tehny sille mitään..." Joukossa oli yksi poikkeus - aikuinen jolla oli jo toinen tutkinto ja pitkä työkokemus.
Mietin, mihin nämä käyttävät aikansa? Tietenkin minun aikanani käytiin työssä, jos työtä saatiin, ja kesätyöpaikkaahaan haettiin vimmatusti, silloin käytiin lävitse koko värisuora eli lattian luuttuamisella aloitettiin ja opittiin sairaalahygieniasta jotakin, sitten nursattiin ja kaikki oli hyvin säntillistä ja säädeltyä. En halua sitä kenellekään että on koko ajan nälkä! Se kestonälkä, kun mikään ruokamäärä ei tuntunut vievän sitä pois! Mutta kai nyt joskus ennätettään opiskella - minä en nyt oikein käsitä tätä.
Eräällä nettikurssilla tuli puhe / kirjoiteltiin sen opettajan kanssa kun jutut kiinnostivat hirveästi... hän se vastasi että ei taida onnata työn ohella, edes osa-aikaisen, kun homma on niin koulumaista nykyään, ja hän selitti nuo detaljit - en ole niitä keksinyt. Joskus 90-luvulla kyllä oli tiedekuntia jossa voi lukea itsekseen ja käydä lauantaina tiedekuntatentissä, ainakin appron verran, mutta aika usein sen jälkeen alkavat hommat jotka edellyttävät läsnäoloa. Tuo oli siis, mahdollisesti epäöoikeudenmukainen, mutta ärtynyt kimpaantuminen nykymenolle... mitä ne touhuaa? Tosin - edelleen on mahdollista tehdä kaikki kunnolla, ja todella hyödyntää se tarjonta minkä voi saada. Meillä vain sai kenkää jos jäi yhdestäkään pois, noista pakollisista, ellei paikannut sitä ja se oli joskus vaikeaa... kerran hoipuin 39 asteen kuumeessa johonkin ryhmäopetukseen... opinko mitään... opettaja sanoi että h-t-i mene kotiin... lue kirjasta...