Leena! Kerro satmanille kaunis päiväsatu, jooko.
Olipa kerran ihan hirrrmuinen haamu joka hyppäsi menneisyydestä ja alkoi elää Satmanin nahoissa. Minne Satman menikin, ei kukaan enää tiennyt kumpi on äänessä, ja kaikki olivat hämmennyksissään. Kun sillä haamulla oli kiire,. niin Satmanille tuli kiire., eikä Satman poloinen ymmärtänyt miksi kun haamulla ei ollut kärsivällisyyttä selittää.
Sitten se haamu teljettiin vankilaan ja se alkoi miettiä oliko se sittenkin hätiköinyt toimissaan - se sekoitti itsensä Moosekseen joka oli myös ollut kärsimätön ja haamu hokee nyt koko ajan ettei pääse Luvattuun Maahan, ja käy ihmisen hermoille.
Satman enää herätessään aamulla tiedä, pitääkö keittää kahvia Moosekselle, haamulle vai Satmanille, ja niillä on eri kahvimaku, ja haamu rutisee joka asiasta. Päästäkseen eroon haamusta Satman kirjoitti haamusta kirjan, mutta haamupas oli siihen täysin tyytymätön. Haamu vaatii Satmania kirjoittamaan uuden eikä ota kuuleviin korviinsa ettei niin tavata tehdä.
Siitä haamusta on hirveästi kaikenlaista harmia muutenkin. Satman pitäisi itse kurkuista mutta haamu pitää tomaateista ja Satmanin on nyt pakko syödä tomaatteja. Satman on raitis mutta haamu tupakoi ja Satmanin on poltettava ketjussa. Kauheinta on että nyt Satmanin pitää valvoa kaikki yöt odottaen milloin joko se haudataan Nebon vuorelle, valaskala nielaisee sen tai se hirtetään, sillä haamulla on täydellinen identiteettidiffuusio päällä. Haamu ei enää itsekään tiedä onko se Joona, Mooses vai mikä otus se onkaan. Haamusta on erittäin vaikeata päästä eroon. Haamu on hyvin vaivalloinen.
Tämä on Leenan päivätosi tänään.