Tapaukseni on nykyään "kaikkeen tottuu "-vaiheessa. Olen sairastellut ihan lapsesta asti. Kitarisat ja nielurisat poistettu. Hinkuyskään melkein kuolin. Allergia alkoi 12-vuotiaana tädin heinäpellolla. Sittemmin kaikenlaista naiseuteen liittyvää. Monia leikkauksia,metabolinen oireyhtymä, diabetes, burn out, glaukooma ja nyt tämä parondontiitti joka on toivottavasti hoidettavissa.
Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin toimintakykyinen ja tyytyväinen. Otan hyvin irti lääkkeistä ja luotan lääketieteeseen. En käytä luonnonlääkkeitä Vain vitamiineja.
Äiti hoiti minua hyvin hellästi, ja Matti on jaksanut kanssani perjantaina tasan 50 vuotta. Koen olevani onnekas. On kyllä ollut vaikeitakin vaiheita.
Kun flunssaisena, henki vinkuen sydämeen pistäen piti olla kiireisessä pankissa ruuhkaa purkamassa, se oli niin kamalaa että vieläkin joskus näen painajaisi.
En varmasti ole mikään uskonsankari tai esimerkillinen sairastaja. Täällä Mukkula-Kilpiäinen suunnalla on meitä monta sairauksien runtelemaa.
Voimia sinullekin vn !