Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Leena - 17.05.12 - klo:12:18
-
Onko jollakin kotonaan kasvi jonka nimen ehkä kohta muistan mutta kuvailen nyt tässä:
Se on noin 15-20senttinen, sen lehdet muistuttavat puolukan lehtiä, sillä on suuret, kellomaiset kukat, kimppuna kasvavat. Heitä on valkeita, vaaleanpunaisia sekä uutena löytönä tummanpunainen. Olsat ovat varpumaiset, se on vähän kuin pikkuinen atsalea. Se aloittaa kuolemisen näemmä pudottamalla lehdet, sen ohella kukkineet kukat alkavat repsottaa ja jäävät käteen hipaistessa. Kukkakaupassa sanovat että sellainenhan nyt kukkii ja elää vaikka kolmekymmentä vuotta. Ei minulla vaikka mitkä temput teen. Se on niin kaunis etten voi oikein olla ilmankaan. Kyseessä on siis sisäkasvi.
Kuika sitä hoidetaan? Lehtien laadusta päätellen se ei tarvitsisi paljoa vettä, mutta kyllä se viikossa kuolee ellei sitä kastella. Lisäksi olen epävarma lannoitteen määrästä, selvästi se ei paljoa tahdo. Suurempaan ruukkuun siirtämisestä ja uudesta mullasta se kiihtyi lopullisesti, vaikken repinyt vanhoja juuria ollenkaan, ja aloitti jököttämisen seuraavana päivänä.
Tosin myös leikkasin ne oksat pois jotka eivät enää tehneet lehteä kukkaa. Kenties se ei pitänyt siitä.
-
Olikohan tämä pienikin atsalea? Mitähän sille tehdään jotta se ei kuole?
-
Olikohan tämä pienikin atsalea? Mitähän sille tehdään jotta se ei kuole?
Todennäköisesti on kuvauksesi perusteella. Atsalea tykkää happamesta, mutta muuta en tiedä onnistuneesta hoidosta.
-
Kiitos jo tästä, tällä pääsee alkuun. Minä järjestän heille jotakin hapanta, puutarhurikojulla tietävät. Minua suututtaa, että ne aina kuolevat vastoin vakuutteluja. Pidän niistä suuresti.
-
Piimää. Sitä naapuri käyttää rodoille. Eiköhän ne ole jotenkin sukulaisia, puuvartisia.
-
Kyllä ne ovat sukulaisia ja Alpeilta kotoisin molemmat. Kun on kyseessä näin pieni kasvi pelkkä piimälasin tai viilipurkin huuhdontavesi on sille kyllin. Rhodot saavat meillä ihan ehtaa "tarjous" nimistä piimää ja voivat todella hyvin.
-
Tästä lisäkiitokset, sillä mietinkin mistä niille revitään hapanta. Uutena haasteenani on saada semmoiset pysymään elossa. Kuulin niinikään että ne pitävät suihkusta. Toisaalta läpimärkyys ei ole hyväksi joten kasteluvedeksi piimä/viilitölkin jämät veteen huuhdottuna, ja runsas suihkepullolla suihkutus. Vielä minä'...
-
Tuomi kukkii.
-
Tuomi kukkii.
Ja silmät vuotaa. Olen pahasti allerginen tuomen kukille
-
Korvasieniä on löytynyt runsaasti.
-
On sisätiloissa verenpisara. Onko särkynyt sydän sisäkukka? Pidän suuresti vanhoista perennoista ja ikkunalautakukista. Voiko juku minulle niitä mainita lisää? Kukkivia... ei heidän tarvitse kukkia läpi talven.
-
Särkynyt sydän on perenna, siis pihalle.
Sisäkukkia vanhoja on esim. erilaiset pekoniat, muorinkukat, tohtorinkukka, piispankukka, papinkaura, anopinkieli, anopinhammas, pelargoniat, kaktukset, myrtti, kiinanruusut, sinisarja, kliivia, fiikukset....
Kaikki näistä ei loista kukillaan, vaan on enmminkin kauniiden lehtien takia suosittuja viherkasveja.
Vanhoissa kauan viljellyissä perennoissa ja huonekasveissa on se hyvä puoli, että ne ovat usein kestäviä ja vaatimattomia hoidon suhteen. Tosin monet vanhat huonekasvit eivät välttämättä viihdy nykyisissä lämpimissä ja kuivan huoneilman asunnoissa. Monelle viherkasville olisi viileämpi valoisa talviasunto mieleen.
-
Pelargoniat eivät pärjää kaupunkiasunnoissa, mutta kylläkin paikoissa joissa on paljon valoa ja huonekorkeus 4m, kuten yhdessä päiväsairaalassa, jonne henkilökuntakin toi omiaan yhteiseksi iloksi talvehtimaan, ja sisareni on pitkään pitänyt pelargonioita lämmittämättömällä lasikuistilla. Se on kaunis, niille on hyllyt ikkunoiden edessä (sellainen kuisti siis kuin usein rintamamiestaloissa näkee). Muorinkukka minulla on joskus ollutkin, begoniat eivät samoin viihdy sisällä pitkään. Harmillista. Koetin koota terassilleni halpiskasvihuonetta viime syksynä, juuri nähdäkseni olisiko siitä mihinkään, mutta se oli tyyliä osat murenevat käsiin kun niitä koettaa koota.
'
Piispankukkaa olen hartaasti halunnut jo kauan. Nyt sitä ei saa mistään. Jos sinulla on, voisiko Tiiti tuoda minulle pistokkaan alkuja, ellei siitä olisi kauheasti vaivaa... kaikkia muita tahtoisin hartaasti paitsi anopinkieliä, niitä meillä oli lapsuudenkodissani enkä mieltynyt niihin.
Olen havainnut että jos itse pistokkaasta juurrutan kasvin, se pysyy minulla hyvin elossa, mutta kaupasta ostetut taimenalut niksahtavat aivan liian usein. Komein kiinanruusu minulla oli 80-90-luvulla, jo metrinen, alku juurrutettu pistokkaasta niomenomaan. Samoin oli komea limo. Heidän looppunsa oli murheellinen, olin 2 viikkoa kasvukauden alkaessa poissa ja ne kuolivat janoon. Olin hyvin harmistunut siitä asiasta.
Nykyään kaikkialla tahtoo olla koristeena kangaskukkia, aika tavalla aidon näköisiä, mikä merkitsee sitä ettei pistokkaita ole helppoa saada. Opiskeluaikana sai kaikkia helposti, kun tuo oli niin tavallinen harrastus.
-
Kielo kukkii. Ja pihlaja. :)
-
Kielo, tuo kansalliskukkamme, on levinnyt valtavasti sekä täällä kotona että mökillä. Kymmenet neliöt ovat täpötäyynä lehtiä ja tänävuonna myös paljon kukkia. Onkohan se levitessään kuten ailakki, kaksivuotinen. Ensin lehti-osio, sitten vasta seur.vuonna kukat. Nytkin tuoksuu maljakossa suuri kimppu. Laitan sen yöksi ulos. Se, kuten hyasintti, tuoksuu eniten yöllä.
Pihlaja avaa tänä vuonna hitaasti nupputerttunsa. Eikä niitä ole puut aivan notkollaan, kuten joskus. Vanha kansa tiesi tulevan kova talvi jos pihlajassa on paljon marjoja.
Mökillä on ollut tammia n. 10-15 vuotta. Tänä keväänä huomasin ensimäisen kerran niissä kukkia. Tulisiko mökin oravillekin vihdoin terhoja.
-
Särkyneensydämen istutin pihalle viime keväänä, kun palavarakkaus oli kuollut. Niin se kävi elämässänikin, rakkaus oli kuollut ja sydän rikki. Hyvin se nyt kukkiikin.
Toinen mikä kukkii on koristeomenapuu. Sääli vain, että on niin kylmä etten tarkene istua ulkona sitä ihailemassa. Ja tämän päivän tuulenpuuskat ovat riipineet ison joukon terälehtiä nurmikolle.
Kuolevaisuutta on niin vaikea hyväksyä.
-
Valitan Leena, minulla ei ole piispankukkaa. En ole aikoihin kenelläkään nähnyt.
Kiinanruusu on. Se on ihan kaupasta ostettu ja kasvanut kammottavan suureksi, vaikka leikkaan sitä rajusti. Siitä en oikein ole saanut oksia juurrutetuksi.
Voisit kokeilla kaupasta ostettua ruukkukasvia niin, että istutat sen uuteen suurempaan ruukkuun. Niissä kaupan ruukuissa ne ei kauan jaksa.
Minä olen kaivellut pionin ylös. Vaihtanut sille uudet mulla ja istuttanut sen uudelleen.
Sitten kaivoin perennapenkin ylös. Vaihdoin mullat ja istuttelin osan perennoista takaisin. Jaoin jalokalliosen ja vuohenjuuren. Tarhapiiskun heitin pois. Palavarakkaus oli hiipunut lähes olemattomaksi. Istutin sen siinä toivossa, että se kasvaisi uudelleen paremmassa mullassa.
Kielot aukeilee meidänkin pihalla. Kielo leviää juurillaan. Tuntuu jotenkin oudolta, että ennenvanhaan hyödettiin kieloja jouluksi. Oletteko panneet merkille, että ainakin Halosen aikaan, presidentin uudenvuoden puhetta koristi pöydällä kielokimppu. Oletan, että ne on Kultarannan puutarhassa hyödettyjä. Nykyiset kauppapuutarhat eivät varmaankaan hyödä kieloja, eikä syreeninoksia. Ne ei ole tarpeeksi tuottavia lajeja.
Olen ollut hanttina Erkylän puutarhalla. Siellä hyödettiin kieloja ja syreeninkukkia kartanoon. Siitä on jo ihmisikä aikaa. :icon_rolleyes:
-
Särkyneistäsydämistä puheen ollen, näin viime viikolla tuossa lähikadun mummon pihalla puhtaanvalkoisen särkyneensydämen. Hänellä kasvaa pihassaan myös parsaa ja runsaasti kaikkia muita perinnekukkia. Parsaa ei syödä vaan sen annetaan kasvaa yli 1,5-metriseksi unelmaksi, kasviksi jota ennen käytettiin vihreänä kukkakimpuissa. En tiennyt että se kasvaa tavallisesta ruokaparsasta.
Mummosta oli puolen sivun juttu paikkakunnan lehdessä. Sen ymmärtää sillä ikää on jo 97 vuotta. Itse hän tekee kaiken. Voikukat pidetään kurissa voikukkakepillä. Muuta keppiä hän ei käytäkään.
-
Joo, piispankukka näyttää kadonneen maan päältä. Komeimman näin ihotautiklinikalla kandina kauan kauan sitten. Antoivat pistokkaita, mutta koska päivä oli pitkä ne ennättivät uuvahtaa kosteuksista huolimatta, eivätkä enää juurta tehneet vesilasissa. Se oli tosin syksyä.
Minulla on nyt ikkunalla verenpisara, jonka kanssa menettelin juuri noin, olen kyllä huomannut etteivät mitkään menesty myyntiastioissa. Keraaminen ruukku on sitäpaitsi terveellisempi.
Sitten myivät Prismassa halvasta täysin ennaltatuntemattoman kukan, jonka niinikään siirsin asialliseen ruukkuun. Siinä on ohuet, tasasuikeat lehdet ruusukemaisesti ja violetti kukinto, ja siitä puuttui lappu jossa tavallisesti on nimi.
Tunteeko kukaan? Noin 20-25 senttiä.
Torilla on myymässä minulle hyvin tuttu puutarhuri, jolta yleensä ostankin taimet. Hän jo tuntee minut ja on hyvin avulias. Noita ikivanhoja vain ei enää saa, ei heiltälkään.
-
Pihlajissa on täällä niin paljon kukkia, että jos ne kaikki marjoiksi muuttuvat voivat tilhet peruuttaa paluulippunsa. Marjoja tulee koko talveksi.
-
Pihlajissa on täällä niin paljon kukkia, että jos ne kaikki marjoiksi muuttuvat voivat tilhet peruuttaa paluulippunsa. Marjoja tulee koko talveksi.
Sanovat että se tietää ankaraa talvea, asiaa ennakoidaan juuri lintujen näkökulmasta. Toiset sanovat tosin että pihlaja ei koskaan kanna kahta kuormaa, lunta ja marjoja, mutta minä en usko semmoista.
-
Sanovat että se tietää ankaraa talvea, asiaa ennakoidaan juuri lintujen näkökulmasta. Toiset sanovat tosin että pihlaja ei koskaan kanna kahta kuormaa, lunta ja marjoja, mutta minä en usko semmoista.
Näitä perättömiä arvailua riittää ns. vanhalla kansalla. Ainoa mihin uskon on, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.
-
Siirsimme raparperin. Saa nähdä, mitä se tykkää uudesta kotiseudusta. Pari päivää se näytti hiukan masentuneelta, mutta ihan kuin se nyt alkaisi piristyä. Se näyttää hienolta pihamaamme nurkassa.
-
Näitä perättömiä arvailua riittää ns. vanhalla kansalla. Ainoa mihin uskon on, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.
Minulla oli biologian opettaja jolta kysyin mistä syystä näyttää tulevan hyviä talvia ja huonoja talvia peräkkääin. Hän selitti ettei maapallon rata ole aivan tasainen, samoin sen kulma suhteessa aurinkoon. Siksi välillä on useita lumitalvia (ja aika usein koleita kesiäkin) ja välillä rannikolla lauhaa, meri ei jäädy, ja se on melkoinen lämpöpatteri. Hän viihtyi koulussa kyllä mutta teki siinä ohessa jatko-opintojaan, ja puhui kovin varmasti.
Kuulostaa mielekkäältä tuo, että lämpötilan, ehkä valon tulokulmankin peni vaihtelu vaikuttaa kukkimiseen, siksi piisonitkin rakentavat lujia pesiä ennen pakkastalvea. Mutta silloin ei ollut viime kesän kaltaisia helteitä kun olin tätä kyselemässä. Ehkä tuo edelleen tietäisi, ja liikuttuisikin kun entinen oppilas kirjoittaa ja kysyy.
-
Siirsimme raparperin. Saa nähdä, mitä se tykkää uudesta kotiseudusta. Pari päivää se näytti hiukan masentuneelta, mutta ihan kuin se nyt alkaisi piristyä. Se näyttää hienolta pihamaamme nurkassa.
Meillä on kotipihalla vain yksi raparperi, joka on todella valtava varjoisesta paikasta huolimatta. Varsia on todella paljon ja kaikki todella pitkiä ja paksuja. Meillä raparperit ovat olleet siirtoon myönteisesti suhtautuvia. Mökillä niitä on enemmän ja taas joutuu syömään koko kesän raparperipiirakkaa (ruistaikinaan)
-
Minulla oli biologian opettaja jolta kysyin mistä syystä näyttää tulevan hyviä talvia ja huonoja talvia peräkkääin. Hän selitti ettei maapallon rata ole aivan tasainen, samoin sen kulma suhteessa aurinkoon. Siksi välillä on useita lumitalvia (ja aika usein koleita kesiäkin) ja välillä rannikolla lauhaa, meri ei jäädy, ja se on melkoinen lämpöpatteri. Hän viihtyi koulussa kyllä mutta teki siinä ohessa jatko-opintojaan, ja puhui kovin varmasti.
Kuulostaa mielekkäältä tuo, että lämpötilan, ehkä valon tulokulmankin peni vaihtelu vaikuttaa kukkimiseen, siksi piisonitkin rakentavat lujia pesiä ennen pakkastalvea. Mutta silloin ei ollut viime kesän kaltaisia helteitä kun olin tätä kyselemässä. Ehkä tuo edelleen tietäisi, ja liikuttuisikin kun entinen oppilas kirjoittaa ja kysyy.
Ilmiötä sanotaan prekessioksi ja Wiki tietää siitä tällaista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Prekessio
-
Tai minä luulen että se puhui nutaatiosta, joka on lyhyempi tai jotain, joka muun muassa ohjaa tuulien suuntaa sen verran että joskus matalapaineita on enemmän, siis länsituulet osuvat fennoskandiaan eivätkä mene eteläpuolitse.
-
Eikös sää nykyisen käsityksen mukaan ole kaoottinen ilmiö, eli (karkeasti luonnehtien) ei mene niin että mitä suurempi muutos alkutilassa, sitä suurempi muutos lopputilassa? Toisin kuin vaikka tykillä ammunta, jossa tietää että kun kasvatan putken lähtökulmaa tämän verran niin ammus lentää suunnilleen kilometrin pidemmälle ja että jso kasvatan vain puolet siitä niin jää olennaisesti lähemmäs. Eli säähän voisivat merkittävästi vaikuttaa ihan mitättömät asiat, joita emme osaa aavistaakaan.
Muta voi surku tuota omppua, kaksi päivää vain sai kukkia rauhassa. Kun tuuli riipi terälehdet ennen kuin siinä oli ehtinyt kimalaisia pörrätä, tuleeko nyt omenoitakaan?
-
Ei tule omenoita, ensi kerralla täytyy syöksyä siveltimellä keinohedelmöittämään. :003:
-
No, oikeastaan en (koriste)omenoista välitä, kun putoavat nurmikolle josta niitä joudun sitten noukkimaan ("saan noukkia", sanoisi pappi). Mutta kukkia olisin mielelläni ihaillut. Kun ei niitä omppuja saa linnutkaan syötyä.
-
Olen kuullut, että koristeomenoista saa tehdyksi hyvää kotiviiniä.
-
^Jaa mutta sehän voisikin muuttaa suhtautumistani niihin! Nyt ovat olleet lähinnä kiusallisia, kun ne pitää nurtsilta kerätä jollei halua pihaansa omenasoseeksi.
-
Olen kuullut, että koristeomenoista saa tehdyksi hyvää kotiviiniä.
Sitähän tehdään varmaan vain koristeeksi. :003:
-
^Olisin ehkä itse koristeellisempi sitä sopivasti nautittuani, omenan punainen hehku poskiini siirtyneenä!
-
Tänään työmatkoilla katselin kuinka monet kasvit on jo parhaassa kukassaan: Kissankäpälä, lemmikit, metsäorvoki, nurmitädykke, huopakeltano, iso häränsilmä, ahomansikka (paras kukinta jo ehkä ohi), lupiini, aitovirna, oravanmarjat, puolukka ja matala kurjenpolvi.
Kukintaansa aloitteli: puna-apila, kissankello, katkera maksaruoho, poimulehdet, hiirenvirna, niittynätkelmä, mäkitervakko, maahumala, kangasmaitikka, niittyleinikki, heinätähtimö, ketohärkki, kurttulehtiruusu, koiranputki ja kaunokaiset eli pellikset.
Huopaohdakkeen nupuissa näkyi jo väri, vaan yhtään ei ollut vielä auki. Samoin matarat.
Niin ja jos vähän ylemmäs katseen suuntaa, niin syreenit alkaa olla jo hieman ohi parhaasta kukinnasta. Se tietenkin riippuu vähän lajikkeesta ja lajista. Unkarin- ja nuokkusyreenit on vähän myöhäisempiä. Pihlajat on parhaassa kukassa täällä.
-
Lapsuudesta muistan, että tuomi kukki aina koulun päättäjäisten aikaan ja sireeni juhannuksena. Tänä kesänä pitkästä aikaa meni jokseenkin näin.
-
Se on jokseenkin harmillista, että syreenit ehtii jo kukkia ennen juhannusta, samoin pihlajat. Ne olisi niin kauniita juhannuspöytään.
Juhannusruusut varmaan aukeaa parahiksi, se riippuu nyt säistä. Kovastihan niissä taas nuppuja on.
-
Hämmästelen tuota Pyryharakan kasvituntemuksen laajuutta.
Itse vain ihastelen mutta en tunne nimeltä montaakaan.
Syreenit kohta parhaimmillaan, niitä näillä seuduilla riittää.
Tuli kysymys mieleen,
onko foorumin kansalaiset törmänneet jättiukonputkiin?
Sehän on sellainen ns. "kartanoiden kasvi" ollut, ei alkuperäinen
tänne kuuluva kasvi, myrkyllinenkin.
Näillä seuduilla niitä hävitetään tarmokkaasti.
Minunkin kotimökillä niitä oli, äiti aikoinaan hankki jostain,
olivat leviämässä. Sain hävitettyä ne pois muutama vuosi sitten.
-
Täällä meillä päin oli kymmenisen vuotta sitten aika paljon jättiukonputkea. Nyt en ole enää havainnut. Sellainenkin neuvo annettiin niiden hävittämiseksi että ensin varret poikki ja sitten reilusti suolaa jäljelle jääneen putken sisälle.
Taitaa meillä naisilla olla enemmän kiinnostusta kasveihin kuin miehillä, alkaen huonekasvien kasvattamisesta. Poikkeukset ovat mahdollisia.
Minä keräsin kasviston kouluaikoinani ja siitä innostus alkoi. Edelleen tutkin kasvikirjasta ja netistä uudet tuttavuudet.
Puoliso tuntee lähinnä hyötypuut ja voikukan. :003:
Pyryharakka ja tyttärensä ovat varsinaisia kasvi- ja lintutuntijoita. Asuvat otollisissa maisemissa. Kivikylässä havainnointi on huonompaa. :039:
-
Hämmästelen tuota Pyryharakan kasvituntemuksen laajuutta.
Se kuuluu taudin kuvaan. :003:
Poden hortologiaa. Se ilmenee luonnossa, pihoissa, puistoissa ja puutarhoissa hortoiluna ja kaiken elävän, kasvavan ja/tai kukoistavan ihmettelynä. Ja jos oikein kovasti ihmetyttää. Niin sitten pitää kaivaa erinäisiä teoksia esille ja yrittää löytää selityksiä.
Tänä aamuna esim. piti kaivaa Tiitiäisen 928 sivuinen Suuri Pohjolan kasvio, jotta sain ratkaistua pihallamme nököttävän kasvin nimi. Sain taimen viime syksynä. Arvelin sen olevan rohtoraunioyrtti. Lahjoittaja oli aivan jonkin muun nimen kannalla. Hänen mielestään se ei ollut mikään raunioyrtti. Nyt kuitenkin tuntomerkkien perusteella olen melko varma, että se on tarharaunioyrtti, koska lehdet eivät ole johteiset, eikä palho ole pontta leveämpi niin kuin rohtoraunioyrtillä. Muutoin ne kaksi kasvia on aika saman näköisiä. Rohtoraunioyrtin kukat ovat ehkä enemmän liilan punaiseen vivahtavia.
-
Kasviopin sanastokin on kiehtovaa.
-
Kasviopin sanastokin on kiehtovaa.
Kyllä minun piti kuukelida palho ja ponsi. Ponsi vielä kuulosti tutulta, mutta oli jo kouluajoista ehtinyt unohtua.
Hede muodostuu palhosta ja ponnesta. Ponsi on se osa, jossa on siitepöly. Palho on varsi, jonka päässä ponsi on.
Niiden paksuuden vaihtelut on aika selkeä merkki hyvin toisiaan lähellä olevien sukulaislajien tunnistuksessa.
Hauskoja termejä on myös kasvien lehtien muodoista: tasasoukka, suikea, pitkänpyöreä, tylpästi puikea, herttamainen, keihäsmäinen, nuolimainen, munuaismainen ja suikean vastapuikea.
-
Hauskoja termejä on myös kasvien lehtien muodoista: tasasoukka, suikea, pitkänpyöreä, tylpästi puikea, herttamainen, keihäsmäinen, nuolimainen, munuaismainen ja suikean vastapuikea.
Olisinkohan minä tuo tylpästi puikea?
Kasveista piti kysymäni, miten menetellä jos haluaa ruohosipulinsa kukkivan pitkään? Pihallani kasvaa edellisten asukkaiden jäljiltä ruohosipulia, en välitä sitä syödä, mutta koristekasvina se on kyllä mieleen.
Pihlajan kukinta alkaa jo mennä ohi, mikä on sikäli hyvä etten niin pidä sen hajusta. Alppiruusuista vanhempi kukkii nyt oikein komeasti mutta viime kesänä kukkivana istuttamani päätti tänä vuonna olla kukkimatta. Onko se normaalia?
Kivikaupunkien kasvistoa ei kannata väheksyä, onhan yksin Helsingin tuomiokirkon rappusilta löydetty yli 70 eri kasvilajia. Omia bongauksiani on mm. Hämeentien liikenteenjakajalla kasvava suopayrtti. Mainostankin tässä samalla tämmöistä: Kasvivaellus Tuomiokirkolta Uspenskin katedraalille to 19.7.2012 klo 18-20
-
Hienoa Öppiäinen! Mietin juuri tänään imuroidessani, että kyllähän näitä lintubongareita löytyy joka lähtöön, mutta missä on kasvibongarit?
Kasvien bongaaminen on hauskaa niin kuin Öppiäinen tuossa totesi, että aivan odottamattomilta paikoilta voi löytää sille paikalle erikoisen kasvin. Joku voisi ajatella, ettei siinä ole mitään haastetta lähteä bomgaamaan jotain tiettyä kasvia tietyltä paikalta. Siinähän se nököttää koko kesän, eikä lennähdä hetkessä pois. :107: Niinhän sitä voisi luulla. Mutta ainakin kaupungeissa, jos sattuu löytämään jonkun kasvin jostain erikoisesta ja sille kuulumattomasta paikasta, niin riippuu ihan kaupungin puistotyöntekijöiden työaikatauluista ja ripeydestä, miten äkkiä ko kasvi on nyppäisty roskikseen. :003:
-
Istuttivat pihaan kaksi koristetuomea, muutaman kuusentaimen ja niiden ympärille hanhikkeja :icon_eek:
-
Näin eilen yhdessä paikassa paljon kukassa olevia jättipalsameja, valkoisia ja punaisen eri sävyjä. Ne on tulleet sinne siirtomaan mukana. Se on jännä kasvi kun sinkauttaa siemenensä kauas kun sitä koskettaa.
Jättipalsamihan on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja leviää helposti syrjäyttäen vanhat kotimaiset lajit.
-
Tahtoisin tuommoisen jättipalsamin tai parikin. Saakohan niitä mistä?
Toivon tottavie että ne remppaäijät kun koko taloyhtiötä ovat toukokuusta ikkunanpuitemaalanneet, terassinovia vaihtaneet, kaikkiasaumanneet, saavat joskus tämän minun terassini kuntoon! Se tulisi pukea talviasuun, ja myyvät edullisesti tuijia Plantagenissa, ajattelin erinäisiä hankkia.
Minä teen kaiken >:( kuten neuvotaan >:( mutta ei se elä terassilla. Näin istutusajan ulkopuolella niitä saa hyvin halvalla. Olkoon sitten niin.
Ja alkaa kanerva-aikakin.
-
Tahtoisin tuommoisen jättipalsamin tai parikin. Saakohan niitä mistä?
Toivon tottavie että ne remppaäijät kun koko taloyhtiötä ovat toukokuusta ikkunanpuitemaalanneet, terassinovia vaihtaneet, kaikkiasaumanneet, saavat joskus tämän minun terassini kuntoon! Se tulisi pukea talviasuun, ja myyvät edullisesti tuijia Plantagenissa, ajattelin erinäisiä hankkia.
Minä teen kaiken >:( kuten neuvotaan >:( mutta ei se elä terassilla. Näin istutusajan ulkopuolella niitä saa hyvin halvalla. Olkoon sitten niin.
Ja alkaa kanerva-aikakin.
Älä ikinä ota jättipalsamia. Se on varsinainen riesa. Vääksyssä sitä rehottaa tievarsien täydeltä, eivätkä pääse siitä eroon.
-
Älä ikinä ota jättipalsamia. Se on varsinainen riesa. Vääksyssä sitä rehottaa tievarsien täydeltä, eivätkä pääse siitä eroon.
No kiitos varoittamisesta, sitten vain ne tuijat. :023:
-
Siirrän osmankäämit tänne Linnut-osiosta.
Leviämään päin on:
http://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/28/osmankaamien-menestys-kuvaa-vesiensuojelun-tappioita/
-
Kiitos myyrä. Nytpä tiedetään tästäkin enemmän. Niin että vesien saastumisesta on tämäkin johtunut.
Tämä on nyt sentään kotoperäinen laji. Urajärvellä oli kartanon reunamailla levinnyt jättipalsami. Se on ja yks´riesa. Ukonputki on sitäkin ilkeämpi.
Palsami:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ttipalsami
-
Kiitos myyrä. Nytpä tiedetään tästäkin enemmän. Niin että vesien saastumisesta on tämäkin johtunut.
Tämä on nyt sentään kotoperäinen laji. Urajärvellä oli kartanon reunamailla levinnyt jättipalsami. Se on ja yks´riesa. Ukonputki on sitäkin ilkeämpi.
Palsami:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ttipalsami
Vääksyssä sitä on tien varressa liiakasi asti.
-
Onko ? En ole sitä huomannut, mutta jättiläistataria kasvaa siinä ent. linjaautoaseman penkassa (ABC huoltamo) viressä paljon. Se kasvaa todella suureksi ja siitä oli ennen riesaa Danielson-Kalmarin museon pihassakin, mutta pitänevät sitä leikkaamalla kurissa.
Jättipalsamia on myös Kasiniemessä ja täällä Kilpiäisissä, samoin lupiinia. MInullakin on muutama lupiinintaimi, mutta se ei ole levinnyt paikaltaan.
-
Lupiinia meidän seuduilla kasvaa varsin runsaasti.
Naavaa kasvoi 60-luvun alkupuolella varsin runsaasti kuusikoissa. Myöhemmin hävisi.
Viime vuosina sitä on näkynyt näkynyt.
Pamppu nimen minäkin lapsuudestani osmankäävälle muistan. Kotimökin lähistöllä pienen soratien varressa
niitä on ojassa runsaasti, parin kilsan päässä rannasta. On vaan sellainen mielikuva että niitä ei siinä
ole ollut tässä "välivuosina".
Äitini aikoinaan hankki jostain jättiukonputkea koristekasviksi. Muutama vuosi sitten minä sain
ne hävitettyä kokonaan pihamaalta.
Sen sijaan jättipalsamia siellä piisaa, ei nyt ihan kukkapenkeissä, mutta ryteikköalueiden tuntumassa.
-
Terveisiä parvekkeelta. Kaikista odotuksista huolimatta chli on säilynyt hengissä ja tuottaa paprikoita! Jee! Olen ristinyt sen Cissiksi, koska niin sisukas kaveri se on...olen hetkittäin unhotanut sen ihan tyyten tuonne parvekkeelle ja ollut varma ettei se enää virkoa henkiin, niin kuolleelta se on näyttänyt...sitten tehokastelu ja kappas...taas tummanvihreänä ja pirteänä! Uskomaton tyyppi!!!
-
Pamppu nimen minäkin lapsuudestani osmankäävälle muistan.
Ei se osmankäämi sentään mikään kääpä ole.