Kasvit b

[öppiäinen]

Särkyneensydämen istutin pihalle viime keväänä, kun palavarakkaus oli kuollut. Niin se kävi elämässänikin, rakkaus oli kuollut ja sydän rikki. Hyvin se nyt kukkiikin.

Toinen mikä kukkii on koristeomenapuu. Sääli vain, että on niin kylmä etten tarkene istua ulkona sitä ihailemassa. Ja tämän päivän tuulenpuuskat ovat riipineet ison joukon terälehtiä nurmikolle.

Kuolevaisuutta on niin vaikea hyväksyä.

[Pyryharakka]

Valitan Leena, minulla ei ole piispankukkaa. En ole aikoihin kenelläkään nähnyt.
Kiinanruusu on. Se on ihan kaupasta ostettu ja kasvanut kammottavan suureksi, vaikka leikkaan sitä rajusti. Siitä en oikein ole saanut oksia juurrutetuksi.
Voisit kokeilla kaupasta ostettua ruukkukasvia niin, että istutat sen uuteen suurempaan ruukkuun. Niissä kaupan ruukuissa ne ei kauan jaksa.

Minä olen kaivellut pionin ylös. Vaihtanut sille uudet mulla ja istuttanut sen uudelleen.
Sitten kaivoin perennapenkin ylös. Vaihdoin mullat ja istuttelin osan perennoista takaisin. Jaoin jalokalliosen ja vuohenjuuren. Tarhapiiskun heitin pois. Palavarakkaus oli hiipunut lähes olemattomaksi. Istutin sen siinä toivossa, että se kasvaisi uudelleen paremmassa mullassa.

Kielot aukeilee meidänkin pihalla. Kielo leviää juurillaan. Tuntuu jotenkin oudolta, että ennenvanhaan hyödettiin kieloja jouluksi. Oletteko panneet merkille, että ainakin Halosen aikaan, presidentin uudenvuoden puhetta koristi pöydällä kielokimppu. Oletan, että ne on Kultarannan puutarhassa hyödettyjä. Nykyiset kauppapuutarhat eivät varmaankaan hyödä kieloja, eikä syreeninoksia. Ne ei ole tarpeeksi tuottavia lajeja.
Olen ollut hanttina Erkylän puutarhalla. Siellä hyödettiin kieloja ja syreeninkukkia kartanoon. Siitä on jo ihmisikä aikaa. 

[Riitta-mummi]

Särkyneistäsydämistä puheen ollen, näin viime viikolla tuossa lähikadun mummon pihalla puhtaanvalkoisen särkyneensydämen. Hänellä kasvaa pihassaan myös parsaa ja  runsaasti kaikkia muita perinnekukkia. Parsaa ei syödä vaan sen annetaan kasvaa yli 1,5-metriseksi unelmaksi, kasviksi jota ennen käytettiin vihreänä kukkakimpuissa. En tiennyt että se kasvaa tavallisesta ruokaparsasta.
Mummosta oli puolen sivun juttu paikkakunnan lehdessä. Sen ymmärtää sillä ikää on jo 97 vuotta. Itse hän tekee kaiken. Voikukat pidetään kurissa voikukkakepillä. Muuta keppiä hän ei käytäkään.

[Leena]

Joo, piispankukka näyttää kadonneen maan päältä. Komeimman näin ihotautiklinikalla kandina kauan kauan sitten. Antoivat pistokkaita, mutta koska päivä oli pitkä ne ennättivät uuvahtaa kosteuksista huolimatta, eivätkä enää juurta tehneet vesilasissa.  Se oli tosin syksyä. 

Minulla on nyt ikkunalla verenpisara, jonka kanssa menettelin juuri noin, olen kyllä huomannut etteivät mitkään menesty myyntiastioissa. Keraaminen ruukku on sitäpaitsi terveellisempi.

Sitten myivät Prismassa halvasta täysin ennaltatuntemattoman  kukan, jonka niinikään siirsin asialliseen ruukkuun.  Siinä on ohuet, tasasuikeat lehdet ruusukemaisesti ja violetti kukinto, ja siitä puuttui lappu jossa tavallisesti on nimi.
Tunteeko kukaan?  Noin 20-25  senttiä.   

Torilla on myymässä minulle hyvin tuttu puutarhuri, jolta yleensä ostankin taimet. Hän jo tuntee minut ja on hyvin avulias. Noita ikivanhoja vain ei enää saa, ei heiltälkään. 

[seppos]

Pihlajissa on täällä niin paljon kukkia, että jos ne kaikki marjoiksi muuttuvat voivat tilhet peruuttaa paluulippunsa. Marjoja tulee koko talveksi.

[Leena]

Pihlajissa on täällä niin paljon kukkia, että jos ne kaikki marjoiksi muuttuvat voivat tilhet peruuttaa paluulippunsa. Marjoja tulee koko talveksi.

Sanovat että se tietää ankaraa talvea, asiaa ennakoidaan juuri lintujen näkökulmasta.  Toiset sanovat tosin että pihlaja ei koskaan kanna kahta kuormaa, lunta ja marjoja, mutta minä en usko semmoista. 

[seppos]

Sanovat että se tietää ankaraa talvea, asiaa ennakoidaan juuri lintujen näkökulmasta.  Toiset sanovat tosin että pihlaja ei koskaan kanna kahta kuormaa, lunta ja marjoja, mutta minä en usko semmoista. 

Näitä perättömiä arvailua riittää ns. vanhalla kansalla. Ainoa mihin uskon on, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.

[maisakai]

Siirsimme raparperin. Saa nähdä, mitä se tykkää uudesta kotiseudusta. Pari päivää se näytti hiukan masentuneelta, mutta ihan kuin se nyt alkaisi piristyä. Se näyttää hienolta pihamaamme nurkassa.

[Leena]

Näitä perättömiä arvailua riittää ns. vanhalla kansalla. Ainoa mihin uskon on, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.

 Minulla oli biologian opettaja jolta kysyin mistä syystä näyttää tulevan hyviä talvia ja huonoja talvia peräkkääin. Hän selitti ettei maapallon rata ole aivan tasainen, samoin sen kulma suhteessa aurinkoon. Siksi välillä on useita lumitalvia (ja aika usein koleita kesiäkin) ja välillä rannikolla lauhaa, meri ei jäädy, ja se on melkoinen lämpöpatteri.  Hän viihtyi koulussa kyllä mutta teki siinä ohessa jatko-opintojaan, ja puhui kovin varmasti. 

Kuulostaa mielekkäältä tuo, että lämpötilan, ehkä valon tulokulmankin peni vaihtelu vaikuttaa kukkimiseen, siksi piisonitkin rakentavat lujia pesiä ennen pakkastalvea.  Mutta silloin ei ollut viime kesän kaltaisia helteitä kun olin tätä kyselemässä.  Ehkä tuo edelleen tietäisi, ja liikuttuisikin kun entinen oppilas kirjoittaa ja kysyy. 

[seppos]

Siirsimme raparperin. Saa nähdä, mitä se tykkää uudesta kotiseudusta. Pari päivää se näytti hiukan masentuneelta, mutta ihan kuin se nyt alkaisi piristyä. Se näyttää hienolta pihamaamme nurkassa.

Meillä on kotipihalla vain yksi raparperi, joka on todella valtava varjoisesta paikasta huolimatta. Varsia on todella paljon ja kaikki todella pitkiä ja paksuja. Meillä raparperit ovat olleet siirtoon myönteisesti suhtautuvia. Mökillä niitä on enemmän ja taas joutuu syömään koko kesän raparperipiirakkaa (ruistaikinaan)

[Pena]

Minulla oli biologian opettaja jolta kysyin mistä syystä näyttää tulevan hyviä talvia ja huonoja talvia peräkkääin. Hän selitti ettei maapallon rata ole aivan tasainen, samoin sen kulma suhteessa aurinkoon. Siksi välillä on useita lumitalvia (ja aika usein koleita kesiäkin) ja välillä rannikolla lauhaa, meri ei jäädy, ja se on melkoinen lämpöpatteri.  Hän viihtyi koulussa kyllä mutta teki siinä ohessa jatko-opintojaan, ja puhui kovin varmasti. 

Kuulostaa mielekkäältä tuo, että lämpötilan, ehkä valon tulokulmankin peni vaihtelu vaikuttaa kukkimiseen, siksi piisonitkin rakentavat lujia pesiä ennen pakkastalvea.  Mutta silloin ei ollut viime kesän kaltaisia helteitä kun olin tätä kyselemässä.  Ehkä tuo edelleen tietäisi, ja liikuttuisikin kun entinen oppilas kirjoittaa ja kysyy. 

Ilmiötä sanotaan prekessioksi ja Wiki tietää siitä tällaista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Prekessio

[Leena]

Tai minä luulen että se puhui nutaatiosta, joka on lyhyempi tai jotain, joka muun muassa ohjaa tuulien suuntaa sen verran että joskus matalapaineita on enemmän, siis länsituulet osuvat fennoskandiaan eivätkä mene eteläpuolitse. 

[öppiäinen]

Eikös sää nykyisen käsityksen mukaan ole kaoottinen ilmiö, eli (karkeasti luonnehtien) ei mene niin että mitä suurempi muutos alkutilassa, sitä suurempi muutos lopputilassa? Toisin kuin vaikka tykillä ammunta, jossa tietää että kun kasvatan putken lähtökulmaa tämän verran niin ammus lentää suunnilleen kilometrin pidemmälle ja että jso kasvatan vain puolet siitä niin jää olennaisesti lähemmäs. Eli säähän voisivat merkittävästi vaikuttaa ihan mitättömät asiat, joita emme osaa aavistaakaan.

Muta voi surku tuota omppua, kaksi päivää vain sai kukkia rauhassa. Kun tuuli riipi terälehdet ennen kuin siinä oli ehtinyt kimalaisia pörrätä, tuleeko nyt omenoitakaan?

[Leena]

Ei tule omenoita, ensi kerralla täytyy syöksyä siveltimellä keinohedelmöittämään. 

[öppiäinen]

No, oikeastaan en (koriste)omenoista välitä, kun putoavat nurmikolle josta niitä joudun sitten noukkimaan ("saan noukkia", sanoisi pappi). Mutta kukkia olisin mielelläni ihaillut. Kun ei niitä omppuja saa linnutkaan syötyä.