Kasvit b

[Pena]

Olen kuullut, että koristeomenoista saa tehdyksi hyvää kotiviiniä.

[öppiäinen]

^Jaa mutta sehän voisikin muuttaa suhtautumistani niihin! Nyt ovat olleet lähinnä kiusallisia, kun ne pitää nurtsilta kerätä jollei halua pihaansa omenasoseeksi.

[Pyryharakka]

Olen kuullut, että koristeomenoista saa tehdyksi hyvää kotiviiniä.

Sitähän tehdään varmaan vain koristeeksi. 

[öppiäinen]

^Olisin ehkä itse koristeellisempi sitä sopivasti nautittuani, omenan punainen hehku poskiini siirtyneenä!

[Pyryharakka]

Tänään työmatkoilla katselin kuinka monet kasvit on jo parhaassa kukassaan: Kissankäpälä, lemmikit, metsäorvoki, nurmitädykke, huopakeltano, iso häränsilmä, ahomansikka (paras kukinta jo ehkä ohi), lupiini, aitovirna, oravanmarjat, puolukka ja matala kurjenpolvi.

Kukintaansa aloitteli: puna-apila, kissankello, katkera maksaruoho, poimulehdet, hiirenvirna, niittynätkelmä, mäkitervakko, maahumala, kangasmaitikka, niittyleinikki, heinätähtimö, ketohärkki, kurttulehtiruusu, koiranputki ja kaunokaiset eli pellikset.

Huopaohdakkeen nupuissa näkyi jo väri, vaan yhtään ei ollut vielä auki. Samoin matarat.

Niin ja jos vähän ylemmäs katseen suuntaa, niin syreenit alkaa olla jo hieman ohi parhaasta kukinnasta. Se tietenkin riippuu vähän lajikkeesta ja lajista. Unkarin- ja nuokkusyreenit on vähän myöhäisempiä. Pihlajat on parhaassa kukassa täällä.

[Leena]

Lapsuudesta muistan, että tuomi kukki aina koulun päättäjäisten aikaan ja sireeni juhannuksena. Tänä kesänä pitkästä aikaa meni jokseenkin näin. 

[Pyryharakka]

Se on jokseenkin harmillista, että syreenit ehtii jo kukkia ennen juhannusta, samoin pihlajat. Ne olisi niin kauniita juhannuspöytään.
Juhannusruusut varmaan aukeaa parahiksi, se riippuu nyt säistä. Kovastihan niissä taas nuppuja on.

[vn]

Hämmästelen tuota Pyryharakan kasvituntemuksen laajuutta.
Itse vain ihastelen mutta en tunne nimeltä montaakaan.
Syreenit kohta parhaimmillaan, niitä näillä seuduilla riittää.

Tuli kysymys mieleen,
onko foorumin kansalaiset törmänneet jättiukonputkiin?
Sehän on sellainen ns. "kartanoiden kasvi" ollut, ei alkuperäinen
tänne kuuluva kasvi, myrkyllinenkin.
Näillä seuduilla niitä hävitetään tarmokkaasti.
Minunkin kotimökillä niitä oli, äiti aikoinaan hankki jostain,
olivat leviämässä. Sain hävitettyä ne pois muutama vuosi sitten.

[Riitta-mummi]

Täällä meillä päin oli kymmenisen vuotta sitten aika paljon jättiukonputkea. Nyt en ole enää havainnut. Sellainenkin neuvo annettiin niiden hävittämiseksi että ensin varret poikki ja sitten reilusti suolaa jäljelle jääneen putken sisälle.

Taitaa meillä naisilla olla enemmän kiinnostusta kasveihin kuin miehillä, alkaen huonekasvien kasvattamisesta. Poikkeukset ovat mahdollisia.
Minä keräsin kasviston kouluaikoinani ja siitä innostus alkoi. Edelleen tutkin kasvikirjasta ja netistä uudet tuttavuudet.
Puoliso tuntee lähinnä hyötypuut ja voikukan.

Pyryharakka ja tyttärensä ovat varsinaisia kasvi- ja lintutuntijoita. Asuvat otollisissa maisemissa. Kivikylässä havainnointi on huonompaa.   

[Pyryharakka]

Hämmästelen tuota Pyryharakan kasvituntemuksen laajuutta.

Se kuuluu taudin kuvaan. 
Poden hortologiaa. Se ilmenee luonnossa, pihoissa, puistoissa ja puutarhoissa hortoiluna ja kaiken elävän, kasvavan ja/tai kukoistavan ihmettelynä. Ja jos oikein kovasti ihmetyttää. Niin sitten pitää kaivaa erinäisiä teoksia esille ja yrittää löytää selityksiä.

Tänä aamuna esim. piti kaivaa Tiitiäisen 928 sivuinen Suuri Pohjolan kasvio, jotta sain ratkaistua pihallamme nököttävän kasvin nimi. Sain taimen viime syksynä. Arvelin sen olevan rohtoraunioyrtti. Lahjoittaja oli aivan jonkin muun nimen kannalla. Hänen mielestään se ei ollut mikään raunioyrtti. Nyt kuitenkin tuntomerkkien perusteella olen melko varma, että se on tarharaunioyrtti, koska lehdet eivät ole johteiset, eikä palho ole pontta leveämpi niin kuin rohtoraunioyrtillä. Muutoin ne kaksi kasvia on aika saman näköisiä. Rohtoraunioyrtin kukat ovat ehkä enemmän liilan punaiseen vivahtavia.

[Pena]

Kasviopin sanastokin on kiehtovaa.

[Pyryharakka]

Kasviopin sanastokin on kiehtovaa.

Kyllä minun piti kuukelida palho ja ponsi. Ponsi vielä kuulosti tutulta, mutta oli jo kouluajoista ehtinyt unohtua.
Hede muodostuu palhosta ja ponnesta. Ponsi on se osa, jossa on siitepöly. Palho on varsi, jonka päässä ponsi on.
Niiden paksuuden vaihtelut on aika selkeä merkki hyvin toisiaan lähellä olevien sukulaislajien tunnistuksessa.

Hauskoja termejä on myös kasvien lehtien muodoista: tasasoukka, suikea, pitkänpyöreä, tylpästi puikea, herttamainen, keihäsmäinen, nuolimainen, munuaismainen ja suikean vastapuikea.

[öppiäinen]

Hauskoja termejä on myös kasvien lehtien muodoista: tasasoukka, suikea, pitkänpyöreä, tylpästi puikea, herttamainen, keihäsmäinen, nuolimainen, munuaismainen ja suikean vastapuikea.

Olisinkohan minä tuo tylpästi puikea?

Kasveista piti kysymäni, miten menetellä jos haluaa ruohosipulinsa kukkivan pitkään? Pihallani kasvaa edellisten asukkaiden jäljiltä ruohosipulia, en välitä sitä syödä, mutta koristekasvina se on kyllä mieleen.

Pihlajan kukinta alkaa jo mennä ohi, mikä on sikäli hyvä etten niin pidä sen hajusta. Alppiruusuista vanhempi kukkii nyt oikein komeasti mutta viime kesänä kukkivana istuttamani päätti tänä vuonna olla kukkimatta. Onko se normaalia?

Kivikaupunkien kasvistoa ei kannata väheksyä, onhan yksin Helsingin tuomiokirkon rappusilta löydetty yli 70 eri kasvilajia. Omia bongauksiani on mm. Hämeentien liikenteenjakajalla kasvava suopayrtti. Mainostankin tässä samalla tämmöistä: Kasvivaellus Tuomiokirkolta Uspenskin katedraalille to 19.7.2012 klo 18-20

[Pyryharakka]

Hienoa Öppiäinen! Mietin juuri tänään imuroidessani, että kyllähän näitä lintubongareita löytyy joka lähtöön, mutta missä on kasvibongarit?

Kasvien bongaaminen on hauskaa niin kuin Öppiäinen tuossa totesi, että aivan odottamattomilta paikoilta voi löytää sille paikalle erikoisen kasvin. Joku voisi ajatella, ettei siinä ole mitään haastetta lähteä bomgaamaan jotain tiettyä kasvia tietyltä paikalta. Siinähän se nököttää koko kesän, eikä lennähdä hetkessä pois.     Niinhän sitä voisi luulla. Mutta ainakin kaupungeissa, jos sattuu löytämään jonkun kasvin jostain erikoisesta ja sille kuulumattomasta paikasta, niin riippuu ihan kaupungin puistotyöntekijöiden työaikatauluista ja ripeydestä, miten äkkiä ko kasvi on nyppäisty roskikseen. 

[myyrä]

Istuttivat pihaan kaksi koristetuomea, muutaman kuusentaimen ja niiden ympärille hanhikkeja