Kirjoittaja Aihe: Seurakuntayhteys  (Luettu 4674 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Katar

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 15
Seurakuntayhteys
« : 03.10.07 - klo:13:58 »
Miten koette seurakuntayhteyden körttiläisyydessä?
Itse heränneessä kodissa kasvaneena ja körttiläisyyttä seuranneena oon todennut ettei se kovin vahvaa ole, ainakaan jos saa verrata muihin uskonyhteisöihin. Oon pyörinyt myös helluntailaisten jutuissa jonkun verran ja siellä näkyy se yhteys ja toisista huolenpitäminen, välittäminen. Tietenkin se että koen tämän asian näin, johtuu suurelta osin siitä etten löytänyt paikkaani aikanaan riparilla körttien joukosta enkä vieläkään omaa yhtään körttiystävää. Niille jotka käyvät saaressa nuorisokokouksissa ja ovat muutenkin toiminnassa ystäviensä kanssa mukana seurakuntayhteys tuntuu varmasti vahvemmalta. On ehkä omaa heikkouttani että tämän asian vuoksi on herännäisyys alkanut tuntua vuosi vuodelta vieraammalta ja olen alkanut etsiä omaa paikkaani muista yhteisöistä. En usko että löydän etsimääni mistään muualta kuin herännäisyydestä, vaikka täysin körtti en koekaan olevani. :(

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Seurakuntayhteys
« Vastaus #1 : 03.10.07 - klo:19:28 »
Se on varmasti kontrollin suht. totaalisen puuttumisen eräänlainen kääntöpuoli - ei tule niin vahvaa yhteisöllistä tunnetta, kun organisaatio ei itse ole rakentunut lujaksi vallankäytön välineeksi. Tulee myös lämpöä ja suojaa näistä jäseniään tarkkaan vahtivista yhteisöistä. Mutta niiden kääntöpuoli onkin sitten vielä vakavampi: voidaan suoranaisesti rikkoa ihmsiä, jotka eivät kaikessa sopeudu yhteiseen oppiin. Parempi näin, ja ainakin minusta körttiläisyydessä on kyllä löydettävissä paljonkin yhteisöllistä lämpöä ja tukea, mutta se on jotensakin hienovaraisessa, epäsuorassa muodossa, sitä on osattava etsiä. Mutta joukkoon eksyvälle se saattaa olla ensialkuun outoa, kun ei sen jäsenyyden ja opin perään kysytä, ei paimenneta ja ohjata, ja se saattaa tuntua myös etäiseltä.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3889
Seurakuntayhteys
« Vastaus #2 : 03.10.07 - klo:20:43 »
Katarille sanoisin, että syntisen pääkaupunkiseudun humussa n. 1970 -luvulla ei minullakaan ollut paikkaa srk-yhteydessä. Ei täällä ollut körttiläistä nuorisotoimintaa. Vitoslaista (=reformoitua) oli täällä paljon ja nykyäänkin. Jotenkin Sinä ryhdyt etsimään avarin mielin körttiläistä ystävyysporukkaa. Pääkaupunkiseudulla on miljoona körttiläistä vaikka he eivät tiedä kuuluvansa ahdistettuun ja körttiläiseen (=kerettiläiseen) kansaan.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Katar

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 15
Seurakuntayhteys
« Vastaus #3 : 03.10.07 - klo:21:08 »
Niin kai se on että mitä tiukempi usko sitä enemmän sitä ollaan yhteyksissä toisiinsa, uskoa vaalitaan ja halutaan pitää kaikki jäsenet yhteisössä. Ja vielä se kun ihmisiä ei niinkään herännäisyydessä tarkkaan jaotella körtteihin ja ei-körtteihin, ollaan kaikki saman Jumalan lapsia, niin ei ole tarvettakaan hyysätä omaa porukkaa. Mua on vaan varoteltu joskus siitä että jos ei ole kunnon seurakuntayhteyttä niin uskosta alkaa tulla liian oma juttu ja se menettää kaiken totuudellisen. No hän oli kyllä helluntailainen joka noin sanoi. Ehkä mun ei kannattaiskaan etsiä mitään turvapaikkaa mistään liikkeestä, ei sekään ole hyvä jos itse liikkeestä tulee tärkeämpi kuin varsinaisesta asiasta. Liian yksin ei kuitenkaan jaksaisi tälläkään tiellä kulkea...Kiva juttu kun huomasin tämän foorumin. Täällä näyttäisi olevan paljon asiallisempaa keskustelua kuin eräillä muiden liikkeiden palstoilla.

Hölkänen

  • Vieras
Seurakuntayhteys
« Vastaus #4 : 03.10.07 - klo:21:37 »
Näen silmissäni miljoonapäisen kansanjoukon Leppävaaran urheilukentän ympärillä... :) Mutta totta se on, uskonystäviin törmää kaikkialla, erityisesti siellä missä uskosta ei puhuta.

Pastori eilen seuroissa puhui vapaudesta, ehkä se liittyy tähänkin. Herännäisyys antaa jäsenilleen paljon liikkumavapautta muihin herätysliikkeisiin verrattuna. Mutta toisaalta moni voi tuntea olonsa vankilassa paljon vapaammaksi kuin maailman melskeessä. Seurakunta voi parhaimmillaan vapauttaa ihmisen kahleistaan, vapauttaa uskomaan ja rakastamaan. Siionin Virret palvelevat tätä tarkoitusta mielestäni hyvin, kenties paremmin kuin herännyt kansa.

Toivottavasti se ei tarkoita, että me körtit karkotamme ihmisiä turhaan luotamme, vaan sitä, että jokainen seuroissa käynyt kantaa palan körttiläisyyttä sisällään, vaikka joukosta eroon eksyisikin.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15492
Seurakuntayhteys
« Vastaus #5 : 04.10.07 - klo:08:28 »
Niin. Ei yhteys ole vain kokoontumista sankoin joukoin yhteen eikä hellittämätöntä lähimmäisten vaelluksen tukemista. Se on myös satunnaisen vastaantulijan oivaltamista veljeksi tai sisareksi. Aina ei voi edes hetken verran kulkea samaa matkaa, vaikka päämäärän tajuaisikin samaksi.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3889
Seurakuntayhteys
« Vastaus #6 : 04.10.07 - klo:16:40 »
Mielestäni körtit nykyään (olen körttiläinen epäuskossakin) ovat avartuneet - "seurakuntayhteys" on liika kapea. Kun menen ulos ja törmään ihmisiin niin yllätyksekseni ajattelemme samoja ajatuksia. Körttiläisyys on kosmopoliittista.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa tosikkoko

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 860
Seurakuntayhteys
« Vastaus #7 : 04.10.07 - klo:19:54 »
Lainaus käyttäjältä: "llwyd"
ei tule niin vahvaa yhteisöllistä tunnetta, kun organisaatio ei itse ole rakentunut lujaksi vallankäytön välineeksi. Tulee myös lämpöä ja suojaa näistä jäseniään tarkkaan vahtivista yhteisöistä.

Siinä elämäntilanteessa kun rakentaa/laajentaa ystäväpiiriä (esim muuton vuoksi) niin kiinteä srk-yhteys on yksi tapa moisen rakentamiseen. Itse en kokenut/koe erinäisten ei-körttipiirien (mutta silti luterilaisten) tiiviyttä vahtimiseksi, itsestähähän se on kiinni miten suhtautuu muiden kommentteihin vai jättääkö täysin huomioimatta. Toki tiiviissä piiriissä on helposti mm. "kaikki tietää toisten asiat" jolloin tuohon lähimmäisen "vahtimiseen" on helppo langeta. Toisaalta joskus se voi olla hyvääkin huolenpitoa.

Lainaus käyttäjältä: "llwyd"
ainakin minusta körttiläisyydessä on kyllä löydettävissä paljonkin yhteisöllistä lämpöä ja tukea, mutta se on jotensakin hienovaraisessa, epäsuorassa muodossa, sitä on osattava etsiä. Mutta joukkoon eksyvälle se saattaa olla ensialkuun outoa, kun ei sen jäsenyyden ja opin perään kysytä, ei paimenneta ja ohjata, ja se saattaa tuntua myös etäiseltä.

samaa mieltä, sen löytäminen ei usein vain tule nykymaailman instant-tyyliin. Tai ainahan se riippuu kaikesta, "Aholansaari/körttis polut" käyneillä on varmaan täysin erilaiset kokemukset?
Joskus olen miettinyt että kun körttijuhlilla puhutaan "mukaan rakastamisesta" jne niin mukavaltahan se monista tuntuu mutta mitenköhän sen kokevat sellaiset kuuntelijat jotka eivät tunne siellä ketään?

Lainaus käyttäjältä: "Pena"
yhteys ... on myös satunnaisen vastaantulijan oivaltamista veljeksi tai sisareksi. Aina ei voi edes hetken verran kulkea samaa matkaa, vaikka päämäärän tajuaisikin samaksi.

Lainaus käyttäjältä: "Juhani"
Kun menen ulos ja törmään ihmisiin niin yllätyksekseni ajattelemme samoja ajatuksia. Körttiläisyys on kosmopoliittista.

tämä on hyvä tavoite, "menkää kaikkeen maailmaan". Kunhan vielä osaisin pitää uskon edes joskus jotenkin esillä tai en ainakaan vaikenisi "väärissä" kohdissa. Ei toki niin että aina pitäisi.

Lainaus käyttäjältä: "Hölkänen"
Mutta toisaalta moni voi tuntea olonsa vankilassa paljon vapaammaksi kuin maailman melskeessä.

tämäkin on hyvä pointti.

Poissa kalevix

  • Kulku käy kohti Paavon Pirttiä
  • Viestejä: 29
Seurakuntayhteys
« Vastaus #8 : 09.04.08 - klo:16:31 »
eipä luterilainen kirkko ole juurikaan minuun millään tavalla ollut yhteydessä.kirkollisveroni kyllä kelpaa.tämä ei ollut moite,vain toteamus.silti pysyn kirkon jäsenenä ja käyn jumalanpalveluksissa.tärkeintä on,että vaikka kirkko ei lähesty niin jeesus muistaa joka päivä :D

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4415
  • Körtti
Seurakuntayhteys
« Vastaus #9 : 10.04.08 - klo:08:47 »
Lainaus käyttäjältä: "kalevix"
eipä luterilainen kirkko ole juurikaan minuun millään tavalla ollut yhteydessä.kirkollisveroni kyllä kelpaa.tämä ei ollut moite,vain toteamus.silti pysyn kirkon jäsenenä ja käyn jumalanpalveluksissa.tärkeintä on,että vaikka kirkko ei lähesty niin jeesus muistaa joka päivä :D


Tuikitavallisen ihmisen ajattelua on, että eipä ole seurakunta minuun pitänyt yhteyttä. Pitäisikö kysyä, oletko pitänyt itse seurakuntaan yhteyttä. Seurakunta kyllä imaisee mukaansa, kun sinne yhteyttä pitää ja apuansa tarjoaa. Itse olen ollut mukana lähimmäistyössä.
Acta, non verba.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15242
    • http://www.samila.1g.fi
Seurakuntayhteys
« Vastaus #10 : 10.04.08 - klo:09:24 »
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Lainaus käyttäjältä: "kalevix"
eipä luterilainen kirkko ole juurikaan minuun millään tavalla ollut yhteydessä.kirkollisveroni kyllä kelpaa.tämä ei ollut moite,vain toteamus.silti pysyn kirkon jäsenenä ja käyn jumalanpalveluksissa.tärkeintä on,että vaikka kirkko ei lähesty niin jeesus muistaa joka päivä :D


Tuikitavallisen ihmisen ajattelua on, että eipä ole seurakunta minuun pitänyt yhteyttä. Pitäisikö kysyä, oletko pitänyt itse seurakuntaan yhteyttä. Seurakunta kyllä imaisee mukaansa, kun sinne yhteyttä pitää ja apuansa tarjoaa. Itse olen ollut mukana lähimmäistyössä.


Jatkaisin tuosta, että minut seurakunta on ainakin vienyt aika totaalisesti. Suomalaiseen tapaan vaan kuuluu, että pitää pikkuisen tarjota itseään ja kun vievät pikkusormen menee vähintään koko käsi mukana.

Sitä kutsutaan hienotunteisuudeksi, kun ei oteta yhtyttä toiseen. Annetaan toisten olla "rauhassa".
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi