Laulaminen ja veisaaminen

[PekkaV]

   ”Jumala kutsuu ihmisiä yhteen sävelten avulla. Veisattaessa saa olla joukossa kimeää ja karkeaa, hyvää ja huonoa, miesten ja naisten ääntä. Kun kaikki vain veisaavat puhtaasti yhteen ääneen, niin ei yhtään haittaa, vaikka siinä olisi minkälaisia ääniä. Ne kaikki sulavat yhteen, menevät yhteen suuntaan. Parempi ääni menee ikään kuin edellä ja muut seuraavat jäljessä. Näin siinä saa nauttia sävelten voimasta, saa kohota sävelten siivillä kohti armoistuinta. Kaikki vaipuvat siinä sävelten avulla yhdessä Herran eteen.”


Wilhelmi Malmivaara: Sanat kuin tutkaimet; Seurapuhekokoelmasta Salattu voima, H-Y 1981, s. 39

[PekkaV]

   "Jumala on antanut sävelet sitä varten, että niiden avulla pääsisimme yhteen ääneen, yhdessä puhuttelemaan Herraa."

Wilhelmi Malmivaara: Sanat kuin tutkaimet; Seurapuhekokoelmasta Salattu voima, H-Y 1981, s. 39

[PekkaV]

   Eikö ole ihmeellistä, että raskaimmissakin murheissa ja kärsimyksissä veisataan: "HERRAA HYVÄÄ KIITTÄKÄÄ. Monen sairasvuoteen ääressä olen kuullut sitä veisattavan ja moni ahdistettu sydän on aloittanut sen seuratuvassa. SILLOIN SE TEKEE MEIHIN KAIKKEIN SYVIMMIN vaikutuksen, kun liha ja veri kärsii, mutta henki sittenkin kiittää Herraa.

Wilhelmi Malmivaara: Sanat kuin tutkaimet; Seurapuhekokoelmasta Salattu voima, H-Y 1981

[PekkaV]

   Vaikka sananharjoituksesta ei olisi saatu mitään muuta osaa, on kuitenkin veisuun kuulemisesta syytä kiittää Herran ihmeellistä armoa, jota hän on suonut meille.

Wilhelmi Malmivaara: Sanat kuin tutkaimet; Seurapuhekokoelmasta Salattu voima, H-Y 1981

[PekkaV]

   Kuinka monta kertaa te kaikenlaista kokiessanne joudutte veisaamaan näitä samoja vanhoja virsiä, lukemaan vanhoja kirjojanne ja kuitenkin siinä on aina uutta joukossa.

Wilhelmi Malmivaara: Sanat kuin tutkaimet; Seurapuhekokoelmasta Salattu voima, H-Y 1981

[vn]

En ole laskenut enkä muista, aina on uutta kokemusta.
Jos sanat ja nuotit on oppinut ulkoa, niin aina on eri paikka, eri tilanne, eri porukka,
eri tunnelma, eri oma vire, jne.

[luterilainen]

Runsas viikko sitten eräs henkilö kysyi seuroissa:' mitä eroa on laulamisella ja veisaamisella?'
Asioihin hyvin perehtynyt musiikki-ihminen vastasi:' laulaminen on laulamista, jossa ei ennätä ajatella. Veisaaminen on rukousta, jossa säkeen välissä on pieni tauko, jolloin ennättää ajatella virren sanomaa. Eräs rovasti -vihkipappini- sanoi, että pilkutkin pitää veisata.
Se on rukousta.

Juuri näin. Seikka on saletti! Virret ovat minusta myös veisattua Jumalan sanaa.

[Viisveisaaja]

No johan on vanha aihe osio.

Tää on siltä ajalta kun olin enempi kyselevällä mielellä ja Hannalta kyselin paljon körteistä ja hän kärsivällisesti kertoi ja käännytti mut, noin verrannollisesti.

No en nyt vieläkään paljoa tiedä, mutta joukossa roikun tätä pohjasakkaa.

Siikkareista tykkään sanoituksilta ja veisatakkin voi joskus mukana.
Virsi sata on mun favoriittini.

Ikävä että se yksi näitä alkoi modernisoimaan, kun veti niitä nuorisokuoroja.
Vanhassa vara parempi.

[Pena]

Ikävä että se yksi näitä alkoi modernisoimaan, kun veti niitä nuorisokuoroja.
Vanhassa vara parempi.

Uudistus taisi olla muiden päätös kuin 'sen yhden'. Sanoituksista vastasivat ainakin aivan toiset osaajat. 'Se yksi' taas ei suinkaan modernisoinut vaan palautti pikemminkin vanhoja perinteitä sävelmiin.

[Viisveisaaja]

Tämä Korka joku, niin on vesittänyt paljon herännäisyydessä.

Se on sellaista aina isossa liikkeessä, joku pääsee suhrumoimaan ja useasti nuoria ja lyömään heille outoja arvoja ja muuta.

Kun ei ole kuin jossain pienessä kirkossa jossa on kirkkovaltuusto ja muut kattomassa ylilyöntejä, niin joku kentällä voi sekoitella miten tykkää.

[Pena]

Tämä Korka joku, niin on vesittänyt paljon herännäisyydessä.

Vaikka 'Korka' onkin paljon näkösällä ja kuuluvissa, hän ei kuitenkaan ole vastuussa herännäisyyden muutoksista, ovat ne sitten vesittymistä tai kivettymistä.

[Pyryharakka]

Tämä Korka joku, niin on vesittänyt paljon herännäisyydessä.

Se on sellaista aina isossa liikkeessä, joku pääsee suhrumoimaan ja useasti nuoria ja lyömään heille outoja arvoja ja muuta.

Kun ei ole kuin jossain pienessä kirkossa jossa on kirkkovaltuusto ja muut kattomassa ylilyöntejä, niin joku kentällä voi sekoitella miten tykkää.

Vaikka 'Korka' onkin paljon näkösällä ja kuuluvissa, hän ei kuitenkaan ole vastuussa herännäisyyden muutoksista, ovat ne sitten vesittymistä tai kivettymistä.

Jos nyt olen ymmärtänyt oikein, kenestä tässä puhutaan, niin voin kertoa hänen käyneen seurakunnassamme kertomassa Siionin virsien uudistuksesta. Veisattiin myös näitä uusia.
Tämän tilaisuuden päälle tuumasi eräs vanha körttitaustainen seurakuntalaisemme onnellisena: "Nyt minä sain lapsuuden uskon takaisin." 

[1944]

Varmastikin hieno tunne päästä juurilleen takaisin, siis hengellisessäkin mielessä.

[PekkaV]

   Miksi mä maailmalle laulaisin

https://www.youtube.com/watch?v=IGcYNqB8Jv4

[PekkaV]

  "Mihin katosivat perinteiset virret?" HS tänään