Körttiläinen mystiikka

[luterilainen]

Heränneen tumman ystäväkansan mystiikka on kokonaan Jumalan työtä arassa ja ikävöivässä uskossa ilman omavoimaista ihmistekoa! 

[1944]

Kirjoitin toisaalla: näin on aina ollut.

[Riitta-mummi]

Lauri Maarala kirjoittaa kristillisestä mystiikasta ja itsensä tuntemisen Kirkko ja Kaupunki-lehdessä vuonna 2018:

Kohtaa sisäinen levottomuutesi – mystikot neuvovat miten


https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kohtaa-sisainen-levottomuutesi-mystikkojen-neuvot-auttav-5#5155da05

[Viisveisaaja]

 :icon_sad:Riitan linkissä oli enempi sisäisen itsensä kohtaamisesta, mutta minusta kristillinen mystiikka on ainakin minulle.
Syventymistä rukoukseen, jossa on Pyhä Henki, Enkelit ja muu taivaallinen joukko läsnä.
Vaellus kristillisessä uskossa tai sen puutteessa on myös aika mystistä.
Kun on kysymys henkisistä asioista, niin ne on todellisuuden ulkopuolella, kuten ilo tai suru tai joku muu tunne, niin ei niitä välttämättä voi näyttää, että tässä on rakkaus tai joku muu henkinen asia, ne on todellisia, mutta mystisiä.

Rukoukseen syventyminen on minusta aika mystistä ja mystikkyyteen menoa sen äärelle.

Tietysti sitten sekin on mystistä, kun näkee unia ja joskus ne kertoo tulevasta.
Joskus näkee saman unen monta kertaa, joskus näkee jonkun ihmisen unessa ja seuraavana päivänä olet tekemisissä unessa näkemäsi ihmisen kanssa.

Suuri on uskon salaisuus.
Kristillinen usko on minusta täynnä mystiikkaa symboleineen, kaikkinäkevä silmä ja muut kuvat, ja Raamatun tekstit kaikkine mystisinä vertauskuvauksina.
Ilmestyskirja on ihan kuin sciencefictiota.
muista Raamatun kirjoituksista puhumattakaan.

Juutalaisten Kabbala taitaa olla täynnä uskonnolista mystiikkaa.