Kirjoittaja Aihe: Tyhjä tuoli  (Luettu 411 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2269
Tyhjä tuoli
« : 12.12.19 - klo:16:30 »


 Joskus jossain kahvilassa tai muussa kokoontumistilassa, ja vaikkapa körttiseuroissa, lähettyvillläsi on tyhjä tuoli. Mietit, että kukahan siihen istahtaa.  Toisinaan käy jopa niin, että suurin piirtein tiedät millainen ihminen tuolille tulee - ja mitä hän puhuu.

Elämä on.

Useinkaan tyhjä tuoli ei ole kauan sitä.

Elämässä on sitä mitä näkyy, ja myös sitä mikä ei näy. Energiaa on, tai sitten ei. Laillaan sitä kuitenkin aina on. :kahvi:

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26704
Vs: Tyhjä tuoli
« Vastaus #1 : 12.12.19 - klo:19:21 »
Elämä on. Joskus se antaa niitä tyhjiä tuoleja ja ne panevat ajattelemaan erilaisia ajatuksia.
Miksi kukaan ei istu tuohon ?
Eikö kukaan halua tulla viereeni, vai eikö uskalla ? Olenko pelottava tai jotakin muuta kummallista ?

Kun läheinen kuolee, tyhjän paikan, tuolinkin, muistutus on päivittäistä muuttuen ajan kuluessa haaleneviksi ja erilaisiksi kuviksi.

Niin seurapenkissä kuin kirkon penkissä on paljon entisten vakituisen vieraiden paikkona uusien tulijoiden tayttäminä. Se on elämän kiertokulkua. Näin on meille määräpaikka ja -aika mitattu. Kiertokulku jatkuu uusilla istujilla.
Elämän rikkautta on tulla tuntemaan myös näitä uusia ja eri-ikäisiä.

Vastaavia tyhjiä 'tuoleja' on jäänyt myös tänne meidän rakkaalle foorumille.
Muutamilla on uusi istuin Tuonilmaisissa, mutta toivon monien kaivattujen ystävien yhä edes silloin-tällöin istahtavan tälle virtuaalipenkille, foorumille.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2269
Vs: Tyhjä tuoli
« Vastaus #2 : 13.12.19 - klo:14:58 »
Elämä on. Joskus se antaa niitä tyhjiä tuoleja ja ne panevat ajattelemaan erilaisia ajatuksia.
Miksi kukaan ei istu tuohon ?
Eikö kukaan halua tulla viereeni, vai eikö uskalla ? Olenko pelottava tai jotakin muuta kummallista ?

Kun läheinen kuolee, tyhjän paikan, tuolinkin, muistutus on päivittäistä muuttuen ajan kuluessa haaleneviksi ja erilaisiksi kuviksi.

Niin seurapenkissä kuin kirkon penkissä on paljon entisten vakituisen vieraiden paikkona uusien tulijoiden tayttäminä. Se on elämän kiertokulkua. Näin on meille määräpaikka ja -aika mitattu. Kiertokulku jatkuu uusilla istujilla.
Elämän rikkautta on tulla tuntemaan myös näitä uusia ja eri-ikäisiä.

Vastaavia tyhjiä 'tuoleja' on jäänyt myös tänne meidän rakkaalle foorumille.
Muutamilla on uusi istuin Tuonilmaisissa, mutta toivon monien kaivattujen ystävien yhä edes silloin-tällöin istahtavan tälle virtuaalipenkille, foorumille.

Tarkoitin, että tuoli täyttyy siten, että toisinaan näen edeltäkäsin kohtuuhyvin sen kuka lähelläni olevalle tuolille istahtaa. Tiedän jonkun nähneen edeltäkäsin myös minun täyttävän tuolin, joka on ollut hetken tyhjä, odottamassa..

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6152
Vs: Tyhjä tuoli
« Vastaus #3 : 13.12.19 - klo:17:13 »
Asian vierustasta.

En siis kerran olin tai no jokunen viikko menossa verikokeisiin, kun leikkaus oli edessä.
No siihen viereiseen tuoliin tuli selvästi häir, no levoton sielu.
Itte meinasin, et vaihdanko paikkaa ton yksinpuhujan vierestä.

Sitten ajattelin, että Jumalahan näitä ihmisiä antaa tai sallii tulla viereen.
Kundi siinä hermostuneesti alkoi jutskaa ja mä vastailin ystävällisesti minkä pystyin ja hän rauhottui ja meillä oli oikeestaan ihan hauskaa siinä, kun minä tyylilleni uskollisesti vitsailin ja hän jutteli omiaan ja kait se että kumpikaan ei alkanut muuta kuin olla ystävällisiä, niin juttu meni ihan ookoosti.

Kyllä kai muu väki katteli meitä ousodti, mutta mitäs siitä.

Kyllä Kalistaja kuka vain voi istua viereen tai olla istumatta, mutta miten me suhtaudumme taitaa olla se oikea kysymys.
Ei se miksi siihen ei istu kukaan tai just toi.
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26704
Vs: Tyhjä tuoli
« Vastaus #4 : 13.12.19 - klo:17:22 »
En nähnyt ohjeistusta miten pitää tyhjästä tuolista kirjoittaa, joten kirjoitin kuten olen itse sen kokenut ja ajatellut.

Näkeminen, olipa kyse missä yhteyksissä tahansa, on moninaisempi juttu.

Olet kertonut että suvussa on ollut näkemistä, ehkä siis sinullakin on tuo erikoinen kyky.
Itselläni arvelen olevan herkkyydestä johtuvaa ihmisten mielentilan erottelun kykyä.
En tiedä sanoako sitä henkien erottamisen lahjaksi. Jotakin sinnepäin silti.

Ja onko se, että puhelimen soidessa usein arvaan kuka soittaa, ns 'tiedon sanat'.
Olen myös kertonut että urheilukilpailuissa usein tiedän sen kuka voittaa.
Nämä eivät ole hengellisesti mitenkään merkittäviä kykyjä, mutta kummallisia ne ovat. :017:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15970
Vs: Tyhjä tuoli
« Vastaus #5 : 13.12.19 - klo:18:24 »
Minulla on tyhjistä tuoleista tällainenkin kokemus. Olin juuri valmistuneena saanut työtä tuntiopettajana Helsingin Normaalilyseossa. Opettejainhuoneessa oli vaikuttavan näköinen kokouspöytä nahalla verhoiltuine tuoleineen. Minulle sanottiin: "Älä istu siihen, se on yliopettaja N.N.:n tuoli!" Totisesti, siihen oli painunut selvä kuva kunnianarvoisesta takamuksesta. Kävi ilmi, että kyseinen pedagogi oli ollut jo jonkin aikaa eläkkeellä. Kalistajan mainitsema energia oli tallella.