Kirjoittaja Aihe: Kristus on kaikille meistä ja....  (Luettu 391 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2212
Kristus on kaikille meistä ja....
« : 31.03.19 - klo:16:50 »



   Kristus on kaikille meistä ja kaikissa meistä!

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15215
Vs: Kristus on kaikille meistä ja....
« Vastaus #1 : 31.03.19 - klo:17:09 »
    Hänen kauttaan, hänen kanssaan ja hänessä
    kuuluu sinulle, kaikkivaltias Isä, Pyhän Hengen yhteydessä
    kunnia ja kirkkaus aina ja ikuisesti.

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2212
Vs: Kristus on kaikille meistä ja....
« Vastaus #2 : 31.03.19 - klo:17:30 »


   Kristus on kaikille meistä ja kaikissa meistä!

Muuan surrealistiseja maalauksia ahkerasti ja menestyksellisesti tekevä kuvataiteilija sanoi minulla eilen lauantaina ( 30. 3 ) hyvin, tosi hyvin, että hänenkin mielestään Kristus on jokaisessa meistä, mutta emme millään tahdo saada itua, kristusitua, kunnolla kasvamaan. Noin se on. :kahvi:

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25473
Vs: Kristus on kaikille meistä ja....
« Vastaus #3 : 31.03.19 - klo:17:49 »
Hän toivoo meidän pitävän yhteyttä ja jos niin teemme Hän elää meissä. Sielujen yhteys on tuttua myös ihmisten välillä. Hän on todella meissä kaikissa ! Amen
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25473
Vs: Kristus on kaikille meistä ja....
« Vastaus #4 : 24.04.19 - klo:19:10 »


SV  65   Nyt syvyydestä mustasta


1. Nyt syvyydestä mustasta
yritän huutaa, suosta.
Syyllisyys hyökyy aaltoina,
mihinkä voisin juosta?
Kun syntivyöryn alle jään,
en, Jeesus, pääse minnekään.
Oi, kuule heikon huuto!

2. Kuoleman porraspuuksi jäin,
en tiedä mistään muusta.
Katsahda, Herra, minuun päin:
kasvaako tästä puusta
nyt vielä kunnon versoa?
Armoosi anna juurtua.
Tee tästä uusi alku.

3. Olethan, Herra, luvannut:
saa apusi, ken anoo,
saa virvoituksen vaivatut,
suot juoda sen, ken janoo.
En pyytämästä taukoa
nyt armoasi, Auttaja.
Siis auta, nosta, kanna.

4. Puu kuiva puhkee kukkimaan,
kun uudistat sen nesteet.
Niin minut muuta kokonaan,
pois raivaa kasvun esteet.
Puolesta puhu kuihtuneen,
hedelmää Hengen että teen.
Sanasta anna voimaa.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2014
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)