Mielestäni körttiläiset ovat ymmärtäneet oikein luterilaisen uskonvanhurskausopin pääperiaatteet yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden alatien maan matosina armon kerjäläisina ja suurina syntisäkkeinä noudattaen evankelis-luterilaisen kirkkomme linjauksia. Erikoisesti juuri nyt paastonaikana meillä alatien maan matosina onkin syytä pohtia omaa tilaamme, kuitenkin ilman omavoimaista ihmistekoa ja pelastusvarmuutta, pääsiäisen sanomaa, jossa Kristus sai voiton kuolemasta valmistaen meille pääsyn taivaaseen Isän Jumalan luo iankaikkiseen elämään kirkastetussa ruumiissa ikuiseen iloon ja kirkkauteen.
Toki alatien maan matosina armon kerjäläisina ja suurina syntisäkkeinä emme väheksy toisten luterilaisen kirkkomme herätysliikkeiden, vapaiden suuntien seurakuntien baptistisia kastenäkemyksiä emmekä myöskään katolisten ja ortodoksien uskon vilpittömyyttä, sillä moni heistä on taivaan kirkkaudessa lähempänä Isän Jumalan valtaistuinta kuin me alatien maan matoset, kuitenkin jostain muusta syystä kuin yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
Lähde
Suomen evankelis-luterilainen kirkko- Yksin uskosta, yksin armosta, Yksin Kristuksen tähden
https://evl.fi/tutki-uskoa/mita-usko-on/luterilaisuus/yksin-uskosta-ja-armosta#858502c8
Joopa niin ja tottahan toki. Ilman muuta. Ei mitenkään toisin vaan aivan ainoastaan tällä tavalla. Näi n on nähtävä. Meillä ollaan oikeassa ja vähintään oikeammassa kuin yksikään toinen kirkkokunta saati herätysliike on tuskin ollut edes erehdyksessä.
Tämä on pointti josta ei kannata edes keskustella.
Miksi ihmeessä viitsittäisiin liikkua täysin harhautuneessa joukossa eli ihmettelisin, jos Körttifoorumi keskittyisi käsittelemään tämän siis ei-herätysliikkeen kaikkinaista harhautumista.
……………..
Kuinkahan tämän saisi jakeluun: Mistä syystä herännäisyys ei siis tunnustaudu herätysliikkeeksi?
Onko semmoinen jotenkin niin syvältä?
Kuuluuko "herätysliikkeen" toimintaan kadullalaulaminen kitarakuoroina, traktaattien jakelu, viattomien ohikulkijoiden pysäyttäminen ja vänkääminen maailmanlopun ja Jeesuksen paluun välittömästä läheisyydestä, ylisummaan tyyli joka muistuttaa Suomen kirkon herätysliikkeiden linjauksista ainoastaan semmoisen toimia joka ei varsinaisesti ole Suomen kirkon herätysliike ollenkaan vai miksi sitä sanaa pitää niin hirrrveästi hävetä?
...................
Ei ole tarpeen laulaa kitarakuorona kadulla.
Traktaatit eivät vakuuta, uskallan väittää.
Mutta.
Herätysliikkeessä oletan koettavan samaa iloa joka ikisestä uudesta jäsenestä kuin paikalleen pysähtyneessä seuraliikkeessä heitä karsastetaan. Toki ja tietenkin. Ilman muuta meidät on rakastettu joukkoon. Sillai siis niiku ihan niiku oikeest niiku. Et niiku rakastamal miä ainaskii.
No, minä en.
Mitä vakaammin körtti, siutä kitsaammin rakkautta siltä irtoaa. Sitä kiihkeämmin se on aina oikeassa, kultturellein, kaikessa ylistettävyydessään se kaikkein paras nöyränhuono, kuten pitääkin.
Kas kun seuraliikeläiselle ne meidän. Siis ihan ne sillai niiku meijän rakkaitten yhteisest veisaamat seurahommat ja kahvit ja pullat sillee niiku, ettei se jumala siinä sillee niiku. Eikä nyt raamattu ainaskaa ku ne siikkarit sillee niiku. Sillee myö sinne taivaasee mentii, muyö oikeessaolevat.
Hukkukoot ne jotka heräsivät.
Tai heräsivät väärin.
Kyllä varma on niin.
Meitä
varten se pelastus varmimmin kuuluu kun me kaikista kiireimmin riennämme vakuuttamaan etteihän se nyt meille, kun olemme niiiiiiin syntisiä tai ainakin nöyyyrrrrrymme vakuuttamaan kurrrrjuuttamme ihan kilvaten.
---------------
Että emme me tarvitse herätystä.
Onhan meillä s e u r a l i i k e .