Pyykkikone hyräjää, eka koneellinen menossa toinen tuonnempana sitten.
Ja osuuspankissa kävinvanhaanmalliin, sekä verkkopankissa maksoin velipojan laskuja.
Apteekista ädille hain lääkkeet, Marevania ja Panadol Extendia särkyihin, se on reseptilääke.
Kaunis aurinkoinen syyspäivä tänäänkin.
Nyt teen rästihommia, koska huomenna ajelen taas pojan perheen luokse, eli saan viettää siellä aikaa Pikku Neidin kanssa.
Ostin hänelle helmet ja rannekorun, samaa sarjaa, pinkkiä ja punaista helmeä vuorotellen.
Hän tykkää jo tällätä peilin edessä...mm mekon laitettuaan kääntyilee ja kun koru tai laukku, niin taas siitä peilistä katselee.
Hauska tyttö.
Kirjat ovat valmiina, haen meidän kirjastosta vaikka sielläkin on lähellä...saa he äitinsä kanssa käydä siellä.
Ja tänään menevät molemmin tai oikeammin kolmisin tytön päikkyyn vanhempainiltaan.
Ja mun tyttö pyysi ensi viikolla, tiistaina sinne heille vuorostaan vaikka olinkin juuri siellä.
Mutta mummohan tykkää, kun häntä liikutellaan välillä...silloin velipoika hoitaa asiat, jos äiti jotain tarvitsee, on vielä skootterikelejä...ainakin tälläiset päivät.
Nytkin kahvin juotuamme hän lähti huristelemaan.
Syksy on oieastaan kovin kiva vuodenaika.
Ai niin, ostinhan äidilleni mukavan oloiset koti-olohousut ja kauniin paidan samalla kun pojantytölle hain ne helmet ja rannekorun.
Tiedän, että pikku tyttö tykkää niistä koruista...on jo jotain ennestäänkin.
Ja ikäähän on juuri ja juuri 2½ vuotta.
Pikku Mies, tytön poika on iältään tämän kuun lopussa 1½ vuotta.
Hän oli hauska kun viimeksi siellä olin ja istuin keittiössä ja äitinsä oli myös siellä...isdänsä olkkarissa...niin kuljetti keittiön ovelle kainalossaan jännän näköisenä tietokoneen hännätöntä hiirtä.
ihan selkeästi hän tiesi että oli ennenkin asiaan liittyen käytetty "ei" sanaa...oli ihan vamana tuomassa sitä näyttämään minulle.
Niin hän tekee kirjojenkin ja rakennuspalikoidensa kanssa toisinaan.
Äitinsä huomasi ja sanoi: "Mitäs siitä hiirestä on ollut puhetta...että sitähän ei saa kuskata pöydältä, isin pöydältä"...poika antoi hiiren ja muina miehinä peruutti minun syliini ja taas jatkettiin lukemista ja kuvien katselua plus piirtämistä...episodin jälkeen kuin ei mitään.
Ja kun olimme kaikin pojan perheen luona, niin pikku tyttö...syötyämme...aloin lukea pojalle...niin ensimmäistä kertaa Neiti meni leikkimajansa taakse paikkaamaan mökön turkkia. Ja kun oli aikansa siellä...tuli pikku pojan luokse ja hieman olkapäästä tuuppasi ja sanoi: " x on vielä vauva"
Sitten jatkettiin yhdessä leikkiä ja ihan sovinnossa...tytön äiti sanoi ettei ol ikinä ennen mököttänyt ja sanoi, että "sinä (eli minä mummo) keskityt aina niin kokonaisvaltaisesti ollessasi täällä, niin että pikku tyttö ei ollut tottunut jakamaan huomiota...mutta onneksi kaikki jatkui hyvin, kun sai hieman paikkailla sitä mökön turkkia.
Tulikohan nyt varmasti kronologinen selvitys
kaikesta tapahtuneesta.
Ja mitäs kummaa, kahvimuki on aivan typötyhjä.
Hyvää syyspäivää Foorumille ja Foorumin väelle.