Kirjoittaja Aihe: Muistelus Lapuanjoen varrelta  (Luettu 30440 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14887
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #60 : 12.11.19 - klo:16:16 »
Koulumatkani Härmän Piriihin oli pyörällä 7 km. Nyt varttuneempana olen ymmärtänyt, että auttaminen kesällä talon töissä ja kouluajan 14 kilometrin pyöräily päivittäin pitivät minut ns kunnossa, että hiihdossa pärjäsin. Sellainen tuntui nuorukaisesta mukavalta. Koulumatkalla muutaman kerran ajeli samaan suuntaan tytär, joka oli niin kaunis katsella, että en uskaltanut suoraan silmiin koskaan katsoakaan. Salaa vain tummaa Saaronin liljaa. Olin kouluaikana varmastikin sieltä nuorimmasta päästä, mitä tulee psyykkiseen kehitykseeni. Sanotaan, että henkilön fyysinen ja psyykkinen ikä vaihtelee +- 2 vuotta. Nyt tällä iällä tuntuu vähän pahalta, että yhteydet  katkesivat, kun lähdin armeijaan. Armeijan varsitieni meni kuin olin edellepäin nähnytkin, että tyytyväisenä saan nyt naputella.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14887
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #61 : 22.11.19 - klo:13:40 »
Poikosena meillä oli kotiin ostettuna mopo, mikä oli paljon käytössäni, kun olin niin utelias. Kerran sain päähäni kirkonkylällä käynnin sijasta kurvatakin Kankaanpäässä Pesolaan menevälle tielle. En oikein niitä teitä tuntenut, niinpä olinkin harhaantunut etelän suuntaan ns sotatielle, mikä vie tänäänkin Kauhavalle. Pystyin itseni lopulta paikantamaan, kun takaa tuli kolisteleva juna ihan lähellä, mutta ei näkyvissä. Tajusin, että edessäni tulisi olemaan Fleiniin menevä ura, koska sieltä suunnasta olin poikajoukon mukana käynyt Pääjärvellä. Isommat polttelivat tupakkia ja me pienemmät emme. Päätin, että kun polku Fleinin pelloille tulee vastaan, niin lähden ajamaan sitä kotiin Korpelaan.
Pelloilta sellainen matala kaareva nousu vei ihan kunnon metsään. Tiesin taas, että vasemmalle kädelle jäisi ns lasikiven ottomonttu. Pysäytin mopon tien laitaan ja kävelin montulle. Tästä paikasta tuli minulle monien syksyjen ajan metsästysreissujeni kiertokohde. Muistan eräänkin kerran päässeeni jyrkkäreunaisen vesikuopan laidalle, kun lähipuihin kahahti muutamia teerejä. Ampua pämäytin mielessäni varman saaliin, mutta ei,,,, Oli pakkaspäivä ja haulikon nallipiikki ei iskenyt voimalla nalliin, kuului vain vaimea naks. Meillä ei kotona ollut sellaista ruuvimeisseliä, jolla olisin voinut irroittaa aseen puuperän ja katsoa vian aiheuttajaa.

Aseesta yksi Erkki pääsi sanomaan, että ronapyssy, korjaa se. Olimme nimittäin isolla porukalla ajattamassa kettua Mansookorven suunnalla, kun omalle passipaikalleni tuli punainen pystykorva,,,sitten tajusin, että se onkin kettu ja yritin nopealla poskilaukauksella saada sen nurin. Ei taaskaan muuta kuin naks,, Nyt älysin mennä Kauppias-Erkiltä lainaamaan riittävän leveäteräisen ruuvimeisselin saadakseni aseesta perän irti. Syynä oli se, että haulikkoa pystyssä pidettäessä vuosikausia sen nallipiikin jousi öljyyntyy sellaiseksi tökötiksi, että se estää nallipiikin liikkeen pakkasella.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 925
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #62 : 22.11.19 - klo:14:33 »
Maassamme Etelä-Pohjanmaahan tunnetaan Suomen Texasina, joka liittyy hyvin pitkälle Etelä-Pohjanmaan lakeuksiin, koska myös amerikkalainen Texasin osavaltio on laukeuksia täynnä, ja joka sijaitsi villissä lännessä, kuten maassamme Etelä-Pohjanmaakin. Etelä-Pohjanmaahanhan sijoittuu 1800- luvulla samaan aikoihin kuin villissä lännessäkin Texsasin revolverisankarit ja maamme härmän häjyt ja puukkojunkkarit, ja joissa molemmissa asukaslukuun suhteutettuna tapahtui huomattavan paljon murhia ja tappoja. Suomen Texasin keskus on tietenkin Lapunanjoen varrella sijaitseva Lapua, joka tunnetaan parhaiten Lapuan liikkeestä, patruunatehtaan räjähdyksestä ja körttiläisyydestä.

Etelä-Pohjanmaalla kaikki on suurempaa ja konservatiivisilla punaniskoilla komiat talot. :)
« Viimeksi muokattu: 22.11.19 - klo:14:39 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14887
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #63 : 22.11.19 - klo:15:46 »
Kättä lipassa käyttäen tervehdin Sinua tässä osiossa :icon_wink:. Hienoa, että Amerikan ja Suomen osia toisiinsa vertasit. Toivottavasti olet katsonut Talvisota-elokuvaa, sillä sen miehet Kauhavalta ovat kuin kloonejani, jos näin saan kirjoittaa. Ei ole eroa kauhavalaisilla tai härmäläisillä, samaa kaupunkiahan siellä nyt asutaan.

Etelä-Pohjanmaalta lähdettiin enimmäkseen lännelle. Isoisäni äidinpuolelta meni, harvinaista kyllä Etelä-Afrikkaan timantteja löytämään. Muistan lapsuuteni valokuvan, jossa on luonnostaan mustia miehiä ja muutama valkoinen, mutta kaivoksen pölystä musta mies. Siinä kuvassa oli iso-isäni. Hän sai keuhkoahtauman ja tuli Suomeen sairastamaan lyhyeksi aikaa, Jumala kutsui. Oli jo silloin niin nykyaikaista, että tämä company maksoi jotakin elinkorkoa, millä äitini pystyi Retkallin puutarhaopiston käymään. Isoäiti meni uusiin naimisiin ja tämä mies lähti puolestaan lännelle saaden hyvin nopeasti jonkun lentävän kuolemantaudin ja menhtyi. Tästä suhteesta syntyi kuitenkin lapsuuteni mukavin aikuinen Enoo-Matti. Hän osasi olla aina lasta kannustava ja vitsikäs kaikin tavoin. Nyt harvakseltaan kirjoittelen yhden serkkuni kanssa tästä haarasta.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 925
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #64 : 22.11.19 - klo:19:05 »
Kättä lipassa käyttäen tervehdin Sinua tässä osiossa :icon_wink:. Hienoa, että Amerikan ja Suomen osia toisiinsa vertasit. Toivottavasti olet katsonut Talvisota-elokuvaa, sillä sen miehet Kauhavalta ovat kuin kloonejani, jos näin saan kirjoittaa. Ei ole eroa kauhavalaisilla tai härmäläisillä, samaa kaupunkiahan siellä nyt asutaan.

Katsoin Talvisota- tv-sarjan. :)

Talvisota - Matti Laurilan puhe talvisodan alkaessa https://www.youtube.com/watch?v=Z-8-rMTDH8Q

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 925
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #65 : 23.11.19 - klo:12:04 »
Kättä lipassa käyttäen tervehdin Sinua tässä osiossa :icon_wink:. Hienoa, että Amerikan ja Suomen osia toisiinsa vertasit.
Suomen Texasissa Antti Heikinpoika Isotalo eli Isoo-Antti yhdessä Antti Rannanjärven kanssa johtivat Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856–1867. Isoo-Anttia on usein pidetty koko Härmän seudun puukkojunkkareiden kiistattomana johtajana, joka oli aikansa tunnetuin eteläpohjalainen.

Vuonna 1851 Rannanjärvi terrorisoi kolmen muun puukkojunkkarin kanssa häitä Lapualla muun muassa puukottamalla yhden häävieraan kuoliaaksi ja haavoittamalla kahta. Kauhavan ruma vallesmanni Adolf Hägglung pidätti Rannanjärven vuonna 1867. Rannanjärvi jatkoi elämänsä loppupuolellakin häjyilyä, mutta ei joutunut enää viranomaisten kanssa tekemisiin. Hänet surmasi Erkki Fränti eli Prännin Erkki.

Kihlakunnanoikeus tuomitsi Antti Isotalon kuolemanrangaistukseen mestaamalla vuonna 1869. Hovioikeuden ja senaatin käsittelyn jälkeen rangaistus muuttui 12 vuodeksi pakkotyötä Hämeenlinnan kuritushuoneessa.

Isotalo ja Rannanjärvi olivat aikansa legendaarisia rosvopäälliköitä. Lapuan historian kirjoittaja Erkki Lehtinen on häjyjen kaudesta todennut: "Kenties johtuu vain runsaammasta lähdeaineksesta, kenties ikäänkuin esiin nousevien sivistyksen voimien vastavaikutuksesta, että 1880-luvulla on niin runsaasti tietoja väkivallasta ja järjestyshäiriöistä."

Texasin John Wesley Hardin oli kiistatta villin lännen kylmäverisin lainsuojaton 1870-luvulla. Hänet ampui kuoliaaksi sheriffi John Selman 19. elokuuta 1895.

Lähteet

Meirän kanss‘ ei auta!  https://yliluoma.info/meiran-kanss-ei-auta/

"Ensin portahat säriettihin ja sitten vasta muuri"  https://www.lapua.fi/hellanmaa/hella13/portahat.htm

Isotalo ja Rannanjärvi janosivat julkisuutta  https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/isotalo_ja_rannanjarvi_janosivat_julkisuutta

Kylmäverinen pyssymies tappoi ainakin 40 ihmistä  https://historianet.fi/rikokset/rikolliset/kylmaverinen-pyssymies-tappoi-ainakin-40-ihmista

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14887
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #66 : 23.11.19 - klo:12:29 »
Samoja asioita olen tässä osiossa käsitellyt. "Ei mitään uutta länsirintamalta". Luin äsken jääkärieverstiluutnantti Nikke Pärmin tyttärentyttären kirjan isoisästään. Se on ainoa oikein po asiaa käsittelevä kirja. Kaksi aiempaa lukemaani olivat ns vitsiin Pärmistä vihkiytyuneitä lyhyitä tilannekuiva. Olen Samuli Paulaharjun jäljillä, kun referoin Lapuanjoen tangomaata ja Laiturin siltaa.
Tiedän, että eteläpohjalaisia mielellään retosteltaisiin jopa kylähulluina, mutta sellainen käy.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 925
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #67 : 25.11.19 - klo:11:25 »
Tiedän, että eteläpohjalaisia mielellään retosteltaisiin jopa kylähulluina, mutta sellainen käy.
Eihän Suomen texasilaisia ole koskaan retosteltu kylähulluina, vaan maamme Texasin miehet ovat oma heimonsa, jotka erottuvat muusta maasta, sillä poikkeuksellisen suuri osa heistä on Iivarin poikia muiden suomalaisten ollessa Niilon jälkeläisiä. Eteläpohjalainen luonteenpiirre onkin saavuttanut maamme kulttuurissa lähes myyttisiä mittasuhteita. Eteläpohjalainen mies on suoraselkäinen, yritteliäs, ja ehdottomasti aina oikeassa unohtamatta vahvoja eteläpohjalaisia naisia, noita 1800- luvun häjyjen ja puukkojunkkarien vaimojen jälkeläisiä. Lapuan Virkiän naisetkin ovat voittaneet pesäpallon naisten Suomen mestaruuden 11 kertaa. Eteläpohjalaisten maanpuolustustahto onkin aina ollut kova, siksi Tahko Pihkalan kehittämä pesäpallo nauttii maamme Texasissa edelleen suurta suosiota, onhan laji maanpuolustustaitojen kehittäjä.

Texasiin villin lännen naiset ovat saaneet oman museon. Museon on määrä juhlistaa Villin lännen naisten henkeä.

Lähteet

Eteläpohjalaiset miehet ovat oma heimonsa        https://yle.fi/uutiset/3-6566920

Villin lännen naisille oma museo Texasiin            https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/villin-lannen-naisille-oma-museo-texasiin/2015134#gs.isfpc8
« Viimeksi muokattu: 25.11.19 - klo:11:32 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14887
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #68 : 25.11.19 - klo:14:30 »
Pistitpäs taas tekstillä. Kiitos vaan hienoista sanoista. Olen vain äitini puolelta eteläpohjalainen, isäni tuli Kuusamosta. Nuorukaisena sain joskus, hyvin harvoin, tanssittaa Jepuan tytätärtä. Ei se oikein kouluruotsilla hyvin onnistanut, mutta pakkejakaan ei tullut, että sellaista kielenvaihtoa oli 60-luvun ihan alussa. Lataat hyviä lähteitä ja kirjoitat usein, että ihan hengästyn, jos yritän perässäsi pysyä :003:. Tai perässä ja perässä, sillä voihan olla vaikka vuorokausikin ennen kuin luen. Siitä olen hyvilläni, että Etelä-Pohjanmaalta on kirjailijoitakin, jotka kirjoittavat murteella, pysyy oma äidinkieli kuosissaan vielä tällä iällä. Ovat menneet sukupolvet hyvin osanneet kirjoittaa, että isänmaa ja äidinkieli, niin kumpikin sukupuoli tulee tasapuolisesti mainituksi.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 925
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #69 : 26.11.19 - klo:10:02 »
Suomen Texasissa Koskenkorvan sheriffi Jari Mäki laittaa stetsonin päähänsä ja ajaa amerikkalaisella sheriffiautolla Helsinkiin. Koskenkorvan sheriffi on erittäin tyytyväinen Donald Trumpin toimintaan presidenttinä. Hänen mukaansa yritysverotuksen lasku ja suojatullit ovat nostaneet työllisyyttä Yhdysvalloissa toivoen Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka myös Suomeen.

Lähteet

Suomen kovin Trump-fani laittaa stetsonin päähänsä ja ajaa amerikkalaisella sheriffiautolla Helsinkiin https://www.satakunnankansa.fi/a/201071023

Finland's GREATEST Trump fan?!     https://www.youtube.com/watch?v=2IqHkMpUCyw

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14887
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #70 : 26.11.19 - klo:20:54 »
Olen vähän tosikko ymmärtämään aikuisten miesten jotakin liiallista harrastelua. Itse kunnioitan 30- ja 40-lukujen vaatetusta siltä osin, että käytän joskus pussihousuja ja varsisaappaita. Siihen on syynä kyllä sekin, että vasta 70-luvun keskivaiheilla luovuin asepukuni osalta po vaatekappaleista. Toki lännelle katson mieluummin kuin inhaan itään. Isäni oli Kuusamon evakko ja hänen kotitalonsa ruusvallikivet ovat 2,5 km rajasta, sen väärällä puolella, että ei sinne ole asiaa. Kapuan joskus Kuntivaaralle ja sen laella kiipeän matalan mäntytarrin ylimmälle osalle, niin silloin avautuu silmieni eteen Tavajärvi. Isäni kertoi siitä niin usein, että näkymä on kuin kartta mielessäni. Isäni ei koskaan aliarvioinut Vennäänmaan soturia. Valtio maksoi jotakin korvauksia ns sotaoblikaatioina.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 925
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #71 : 27.11.19 - klo:10:44 »
Olen vähän tosikko ymmärtämään aikuisten miesten jotakin liiallista harrastelua.
Suomen Texasissa Koskenkorvan viinan Kossun kotikylässä Koskenkorvan Amerikan Yhdysvalloissa kylän sheriffi Jari Mäki on eteläpohjalainen yritteliäs yrittäjä ja poliitikko, jonka Amerikka-aiheisen Koskenkorva West Ranch-yrityksen päätoimiala on USA-autojen maahantuonti, ja USA-autojen lisävarusteet. Tuskinpa kukaan muu suomalainen kuin Jari Mäki ajaa amerikkalaisella sheriffiautolla.

Koskenkorvan sheriffin Jari Mäen myymälässä on lisäksi tarjolla aina stetsoneista kantripaitoihin, vyönsolkiin, tuumakokoisiin kiintoavaimiin, leluihin, vaahterasiirappiin, BBQ-kastikkeista amerikkalaisiin limonadeihin asti. Ja sitä mitä ei ole saatavilla tilataan vaikka yksittäinen kappale. West Ranch- yrityksensä lisäksi hän omistaa Koskenkorvan Shell-huoltoaseman, grillin, liikerakennuksen ja pankkitalon. Mäki on lisäksi omilla rahoillaan varmistanut, että Koskenkorvan kylässä pysyy pankkiautomaatti.

Lähteet

Pieni pala Amerikkaa Etelä-Pohjanmaalla  https://www.ts.fi/teemat/matkailu/1074140382/Pieni+pala+Amerikkaa+EtelaPohjanmaalla

Koskenkorva West Ranch    https://www.jarimaki.fi/

Jari Mäki OY https://www.youtube.com/watch?v=URBUp1cp08Q
« Viimeksi muokattu: 27.11.19 - klo:10:49 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14887
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #72 : 27.11.19 - klo:14:43 »
Okei, vedän kirjoitteluni po asiasta näkymättömiin. Oikeastaan olen ollut tietoinen tuosta liikkeestä. On nimittäin niin, että nuorena ja salskeana sotilaana v 1973 olin viestikomennuskunnan johtaja E-P:n Puhelimen avojohtotyömaalla,  jolloin rakensimme 9-10 kilometriä linjaa Kauppilan suoralle Ilmajoella. Se on niin muistissani ja lähellä Koskenkorvaa, että tulee luetuksi monet asiat, joissa sivutaankaan Ilamajokea  :003:.
Meitä oli kolmenkymmenen pussihousumiehen kööri siellä. Peseydyimme Kurikan uimahallin tiloissa. Kerran tuli esimies-majuri tarkastamaan ja onnekseen taas uimahallireissulle mukaan. Muistan kuin eilisen päivä, kun majuri uidessaan matalassa päässä puuskutti ja ui takapää syvllä. Uimahallin valvojanainen ei tuntenut tätä "Nikke Pärmiä" huutaessaan ystävällistä ohjetta "ei tualla tavoon, se ( muistini vähän pätkii) painuu pohojahan". Esimieheni lopetti uimisen, seisahtui altaan pohjaan ja loihe lausumaan "mistä Te tiedätte kuinka pitkä se minulla on"?
Mainittu linja on nyttemmin digitaalisen ajan vauhdista johtuen purettu. Käydessäni siellä ajelemassa wiskimallasohran tuleentuneet tähkäpäät  lainehtivat molemmilla puolilla pelloilla. Mehän olimme analogisen ajan kummajaisia silloin mainitulla suoralla.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16150
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #73 : 27.11.19 - klo:15:42 »
Koulussa opettelin Pohjanmaan jokia. Miten ne menikään? Red River, Brazos, Colorado, Pecos, Rio Grande...?

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14887
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #74 : 27.11.19 - klo:18:02 »
Minun koulussani litania alkoi: Oulun siika pyhä kala,,,,,