Muistan mie Hölkäsen. Hää ei vaan ennää muista meitä foorumilla, mut Juhlilla lienöö ielleen ahkera talkoomies. Oulussa nähtiin, on valokuvassakin. Hän kertoi sillo asuvansa Virolahdella.
Tiiti se minnuu yhät muistaa, ja minä häntä.Hää on ku meijän Lotta.
Nyt meil koton taas hiljenee. Porukka läks täysin vatsoin kottiise.
Lotta on niin syvänkäpynen, et mie iltasel kiittelin Herraa kauan, et oon saant yhen
häne sorttisee jälkeläisen. Meil silmät jo puhhuu, vaik suu ois hiljaa. Myö ollaa samal aaltopittuuvel. Mie saan myös opettaa hänel yhtä ja toista. Luottohommii on erilaiset lelujen ja vaatteihe korjailut.