Minkälaisella laitteistolla musiikkia kuuntelet?

[m.k]

Sellainen kysymys tässä juolahti mieleen, että minkäslaisilla vekottimilla musiikkia kuunnellaan? Ittellä Pioneerin viritinvahvistin ja Tannoyn Mercury F2-kaiuttimet, rahansäästö meneillään jotta saisi jostakin käytettynä jonkun vanhemman japanilaisen päätteen (on muuten jykevää tekoa 80-luvun järeämmät Pioneerit ja Yamahat...) ja Cambridge Audion etusen tuohon... Sitten vielä joku jämerä CD-soitin kaveriksi niin alkaisi olla kohdillaan. Oli kyllä järjettömän nättisointiset nuo B&W:n uudet jalustakaiuttimet, piti käydä Helsingissä kuuntelemassa kun satuin sillä suunnalla liikkumaan, vaan 800€ parihinta kyllä hillitsi ostohimoja kummasti...

Tällä hetkellä valitettavasti soittimena Winamppi, kun ei vielä ole sopivaa CD-soitinta ole löytynyt kohtuuhintaan (200€ olis nyt kyllä järeämpi Cambridge Audio tarjolla, pitää katsella että tilaanko vai en...). Kalliita ne on kaikki harrastukset, ja tahtoo olla ettei oikein mikään riitä. Aina keksii jotakin mikä olisi uusimista vailla...

[m.k]

No nythän tuo justiinsa tuli mahdolliseksi latailla maksua vastaan biisi kerrallaan netistä. Sitä tässä vielä odottelenkin että alkaisi tulla vielä DVD:llä kaikki kama myyntiin, ja kaikenlaisia kivoja ekstroja sinne sitten. Kun vielä alkaisi alle tonnilla saada sellaisia DVD-soittimia joilla viitsisi musiikkia kuunnella. Kun ai alle 300€ saa edes kunnollista CD-soitintakaan uutena, niin voihan tuossa hetki silti vielä vierähtää...

Kyllä se halvinkin devari/cd-soitin käy tuohon, mikäli signaalin saa digitaalisena ulos (spdif tms.). Tietty sitten olisi ihan hyvä olla kunnon dac siinä vahvistimessa.

Kyllä siinä muuten on vissi ero, kuunteleeko levyjä 90€ Philipsin devarilla, vai kunnon CD-soittimella. Onkyolla oli jokunen musiikinkuunteluunkin soveltuva DVD-soitin, mutta muilla ei ole näkynyt. DVD-soittimet ja monikanavavahvistimet on tehty kotiteatteria eikä kaksikanavakuuntelua varten, nyt on tyydyttävä tuohon kotiteatterivahvistimeen vielä jonkun aikaa.

Kokeile vaan huviksesi, kyllä markettisoittimen ja laadukkaan CD-soittimen välillä on korvin kuultava ero. Eikä sitten mitään narua välikaapeleiksi, kyllä niihinkin kannattaa investoida (Biltemasta saa muuten tosi pätevää RCA-narua jos tarvetta on...). En kyllä alkaisi 80€ soittimeen saman hintaisia kaapeleita edes harkitsemaan...

Kaksikanavakuunteluun joku vanhempi järeä päätevahvistin 300€ (tai miksei uusikin) ja 200€ CA:n etunen uutena, virittimeksi kelpaa oikeastaan mikä tahansa laatumerkin tekele ~50€, ja kunnollinen CD-soitin (pitäisi päästä kokeilemaan Cambridgen kovalevyllistä 600-sarjalaista, vaikuttaa varsin hyvältä...). Paremman pään DVD-soitinkin toki käy, mutta ne oikeasti maksavat vieläkin sen 500€, ja noissakin on vielä hitusen eroa kunnolliseen CD-soittimeen, jollaisen saa käytettynä 200-300€. Sitten menee vielä joku 100€ kaapeleihin, joten halvaksi ei tule, melkein tonni uppoaisi jo noihin. Mutta toisaalta, parempaa ei tuolla rahalla saa. Pikkuisen säästää jos tyytyy integroituun vahvistimeen, mutta tehoissa kyllä menettää (joskus tulee senverran luukutettua ettei ihan vähällä pärjää...), ja tarpeeksi tehokkaita integroituja ei oikein tahdo inhimilliseen hintaan olla...

Perusjammu kyllä pärjäilee huomattavasti halvemmallakin setillä, mutta jos panostaa kaiuttimiin paljonkin rahaa, niin mielestäni on perin kummallista että kaiuttimien tarjoama ääni pilataan elokuvavehkeillä. Vielä enemmän kummeksuttaa, kun laitteisiinkin panostetaan, mutta kaapelointi on sitten viimeisen päälle halpaa narua. 2000€ budjetilla irtoaa jo ääneltään jokseenkin tinkimätön 2-tie järjestelmä, mutta koska itsekään en voinut kerralla niin paljoa investoida tässä vaiheessa, niin päivitellään pikkuhiljaa, kaiuttimetkin sellaiset että kun ostaa lisää samanlaisia niin tuosta kasailee sitten oivan kotiteatterin. Ei siis alunperinkään tarkoitettu tätä systeemiä stereokuunteluun, mutta siihen asti että rahaa ilmaantuu niin tähän on tyytyminen...

[PP]

Musiikki soi tietokoneelta yleensä. Käytössä on joku ikivanha äänikortti ja suhteellisen kuraset Trustin kaiuttimet. Naapureiden häirintään käytän Pioneerin 80-lukusia cd-soitinta ja viritinvahvistinta, kuuden polven korkusen kaiuttimen kanssa. Sillon kun liikun ulkona niin kuuntelen musiikkia Creative Zen Microsta Sennheiserin HD477 -kuulokkeitten kautta.

[myyräpartio]

Ei sillä m.k ole mitään väliä mikä niitä cd:tä pyörittää, jos signaali siirretään soittimesta digitaalisena vahvistimeen/etuseen/kaiuttimiin. Muuten olet kyllä oikeassa, dvd-soittimet, jos signaali siirretään analogisena, ja kotiteatterivahvistimet eivät ole parhaita mahdollisia musiikkikäyttöön.

Itsellä on aktiivisetuppi tällä hetkellä. Soittimina 2x Technics SL-1200 mk2 levysoittimet ja tollanen ihan perus Sonyn cd-soitin, joka näyttää olevan mallia CDP-XB740 QS (hifin testivoittaja jostain vuosituhannen alkupuolelta). Nämä syytävät signaalia Allen&Heath Xone32:lle, josta sitten xlr-piuha (laadultaan minulle maailman tappiin asti riittävä) neutrikin liittimillä  pariin Dynaudio BM6A kaiuttimia.

Tietokoneessa kiinni pykälää edullisempaa kamaa eli M-audio Audiophile usb, ulkoinen äänikortti, jossa omiin tarpeisiin juuri sopivat rca in/out, balanced in, spdif in/out, kuulokelähtö sekä voimakkuudensäätönamiskat kuulokkeille ja rca:lle. Tuosta lootasta sitten ääni tietokonekaiuttimiin eli pariin Alesis m1 active mk2.

Kuulokkeista löytyy Sennheiser HD500 (tietokone), Sennheiser HD25 (a&h, ipod) ja Koss porta pro (tällä hetkellä turhat, ostakaa :). Syksyllä olisi tarkoitus ehkä jatkaa päälaitteistoa, omaksi iloksi ja naapureiden harmiksi, viimeisellä puuttuvalla osalla eli aktiivisubilla. Se, että haluan kunnon liittimet ja highpassin kaiuttimille, rajaa vaihtoehtoja jonkin verran. Saa nyt nähdä löytyykö mitään järkevän hintaista ja laatuista sekä muut kriteerit täyttävää mallia vielä. Jos vain monolithissä olisi tuo highpass... 99db@20hz :).

[m.k]

Kuule, minä en jaksa uskoa että kukaan ostelisi 800€ CD-soittimia jos ei niistä mitään hyötyä olisi verrattuna kymmenen kertaa halvempiin Schneider DVD-soittimiin, mutta niillä kun on. Pitää olla vaan järkevä laitteisto muutenkin, ei sitä nyt millään muovipurkeilla tuota eroa kuulekaan. Siis eroja on, ihan itse olen korvilla kuullut. Tuo on vähän kuin vertailisi Ladaa ja Mersua. Autoja ne on molemmat, mutta siihen ne yhteneväisyydet sitten jäävätkin... Suoraan sanottuna juoksisin kauppaan ja hakisin itselleni sieltä halpissoittimen, jos sellaisella viitsisi jotain kuunnella. Mutta kun ei viitsi, niin en juokse kauppaankaan. Voit ihan vapaasti tulla meidän olohuoneeseen vertailemaan JVC:n 15-vuotta vanhan CD-soittimen (ei mikään ihmeellinen, mutta kuitenkin tehty musiikin toistoon eikä elokuville) ääntä pari vuotta vanhaan Philipsin perus DVD-soittimeen, jos et kuule eroa niin saat kyllä ihan tosissaan jonkun palkinnon itsellesi.

Ei se signaalin siirtotapa siihen vaikuta, millä tavalla soitin sen levyn lukee, ja minkälaisena ääni lähtee sieltä kulkemaan. Myös käytetyissä materiaaleissa, painikkeissa, säätimissä ym. huomaa, kumpi maksoi 80€ ja kumpi 800€. Se, kannattaako liittää laitteet toisiinsa digitaalisella vai analogisella kaapelilla, riippuu siitä, kumpi on laitteelle luontevampi kytkentä. Jos esim. vahvistin kääntää analogi-liitännöistä saadun signaalin sisällään digitaaliseksi, kannattaa käyttää ehdottomasti digitaalisia liitäntöjä. Sama pätee myös toisinpäin. Mitä vähemmän signaalia joudutaan laitteiden välillä kääntämään/muokkaamaan, sitä vähemmän ääni sen johdosta muuttuu.

Suosittelen muuten tutustumaan BK Electronicsin tuotteisiin, jos aktiivisubia haikailet... Katsele vaikka täältä!

EDIT: ilmeisesti olit jo tutustunut noihin , itsellä myös suunnitelmissa että jossain vaiheessa vaihtuu pääkaiuttimet B&W:n tuotteisiin, todennäköisesti CM1:iin tai sitten käytettynä jotkut järeämmät lattiakaiuttimet. Samalla sitten noiden kanssa hyvin yhteen soiva subi...

[An-na]

Myyräpartio on tänään oikein vastarannan kiiski

Muoks. Itselläni on v. 1996 ostetut Pioneer-"mini"stereot, ihan ok vehje sellaseen peruskuunteluun, mutta joskus kun haluaisi nauttia enemmän esim. klasarimusasta ja sen vivahteista tai popittaa ihan täysillä, niin tuntuu, että tehot ei riitä. Mut pärjään noilla stereoilla ihan hyvin. Varsinkin viime vuosina kun musiikkia soittaa ja kuulee päivittäin 10 h, on ihana nauttia kotona vaan hiljaisuudesta. Hankin oikein hyvät vehkeet sitten kun käyn oikeasti töissä ja tienaan vähän enemmän.

[myyräpartio]

Ei se signaalin siirtotapa siihen vaikuta, millä tavalla soitin sen levyn lukee, ja minkälaisena ääni lähtee sieltä kulkemaan. Myös käytetyissä materiaaleissa, painikkeissa, säätimissä ym. huomaa, kumpi maksoi 80€ ja kumpi 800€.

Taitaa nyt mennä osittain puurot ja vellit sekaisin.

Ei siirtotapa tosiaankaan vaikuta levyn lukuun millään tavoin. Kuten varmaan tiedät CD on digitaalinen tallenne, eli siis pitkä jono ykkösiä ja nollia. Jos soittimessa on digitaalinen ulostulo (optinen, koaksi - ihan sama) on ulostuleva signaali täysin identtinen cd:llä olevan bittijonon kanssa. Ihan sama onko soittimena 5000e maranz vai 30e kiinakopio. Eli kaikki hyvin tähän asti. Nyt tullaankin siihen kohtaan jonka vuoksi joku haluaa maksaa cd-soittimesta vähän enemmän, yleisten laatu- ja ulkonäkötekijöiden lisäksi siis. Siis toivottavasti, muuten on tullut huijatuksi, enemmän tai vähemmän.

Läheskään aina ei vahvistin, tai mikä laite hyvänsä signaaliketjussa seuraavana onkaan, pysty ottamaan digitaalista signaalia vastaan. Signaali täytyy siis muuttaa analogiseksi cd-soittimessa ja siitä huolehtii DAC eli digitaali-analogi -muuntaja, joka nimensä mukaisesti kääntää digitaalisen signaalin analogiseen muotoon. Sen lisäksi, että konverttereissa on suuria eroja, signaalin muuttuessa analogiseksi astuvat voimaan myös kaikki analogisen signaalin laatuun vaikuttavat fysiikan lainalaisuudet. Joten nyt voikin ehkä jo arvata mistä se hintaro 30e ja 5000e cd-soittimen välille syntyy.

Se, kannattaako liittää laitteet toisiinsa digitaalisella vai analogisella kaapelilla, riippuu siitä, kumpi on laitteelle luontevampi kytkentä. Jos esim. vahvistin kääntää analogi-liitännöistä saadun signaalin sisällään digitaaliseksi, kannattaa käyttää ehdottomasti digitaalisia liitäntöjä.

Musiikin toistamisessa ei kyllä kertaalleen analogiseksi muunnettua signaalia digitaaliseksi enää missään vaiheessa käännetä, koska signaalin laatu luonnollisesti kärsii jokaisesta digi-ana muunnoksesta ja viimeistään kaiuttimissa digitaalisignaali jouduttaisiin taas kääntämään analogiseksi. Musiikin tuottaminen on sitten eri asia ja signaali joudutaan toki äänitysvaiheessa digitaaliseksi muuntamaan (ja sen hoitaa tietysti ADC) mikäli sitä halutaan digitaalisesti prosessoida. Kaapeloinnilla ei sinänsä digisignaalin siirron kannalta ole mitään väliä, kunhan hommansa hoitaa.

Digi-ana konversio voi toki tapahtua muussakin vaiheessa signaaliketjua, kuin siinä dvd tai cd-soittimessa. Luonnollisesti mitä pidemmälle signaali saadaan digitaalisena vietyä, sen parempi. Kovemman tason ammattikäytössä digitaalisignaalia syövät aktiivimonitorit eivät ole mikään harvinaisuus.

[myyräpartio]

Varsinkin viime vuosina kun musiikkia soittaa ja kuulee päivittäin 10 h, on ihana nauttia kotona vaan hiljaisuudesta.

Jooh, totta tämäkin. Vaikka en itse sinänsä musiikkia kuuntelua pidemmälle harrasta (vielä ainakaan, eihän sitä tiedä jos joskus innostuu vaatekomeroon kitaran kanssa nyhjäämään), jos päivittäin altistuu koko ajan melulle tai musiikille, oli se hyvää tai ei, ei kotona kyllä tee mieli muuta kuin vähän rauhoittua hiljaisuudessa. Muutenkin aika kausiluontoista, joskus tulee kuunneltua päivittäin ja joskus menee viikkoja, kun ei vaan huvita tai jaksa kuunnella mitään.

[m.k]

Onhan se CD digitaalinen tallenne, ei kai tuota tartte kenellekään erikseen kertoa?

Kertaalleen analogiseksi käännetty signaali muuten osassa uudehkoja kotiteatterivahvistimia käännetään muuten uudestaan digitaaliseksi ennen kuin se sieltä mihinkään lähtee. Itse lähtisin siitä, että vahvistimelle viedään signaali niin, että siellä sitä ei enää käännetä ollenkaan. Vanhempaan vahvistimeen siis laadukkaalla RCA-piuhalla, ja mikäli digitaalisia liittimiä löytyy niin toki sellaiseen.

Ja se soittimesta tuleva signaali muuten EI ole identtinen tonnin marantzissa ja kolmenkympin kiinakopiossa. Sen verran kannattaa kyllä hoksata jo ihan itse. Vilkaseppas vaikka jostakin HIFI-lehdestä, että minkälaisiä käppyröitä lähtee halvoista ja minkälaisia kalliista soittimista... Minkään sortin digitaali-analogi muuntaja ei yksistään tee tuota hintaeroa. Cambridge Audion CD-soittimissa taitaa olla sama muuntaja kaikissa, ja silti on halvempia ja kalliimpia valikoimissa, taitaa olla DVD-soittimissakin sama. Eikä muuten ole edes itse tehty, taitaa olla aika monen merkkisessä soittimessa justiinsa tuollainen.

Vaan ei siinä, saathan sinä olla rauhassa tyytyväinen 30€ markettisoittimeen, ja uskotella että ainut ero sen ja 800€ soittimen välillä on digitaali-anaali muuntajassa...

[m.k]

Myyräpartio on tänään oikein vastarannan kiiski

Muoks. Itselläni on v. 1996 ostetut Pioneer-"mini"stereot, ihan ok vehje sellaseen peruskuunteluun, mutta joskus kun haluaisi nauttia enemmän esim. klasarimusasta ja sen vivahteista tai popittaa ihan täysillä, niin tuntuu, että tehot ei riitä. Mut pärjään noilla stereoilla ihan hyvin. Varsinkin viime vuosina kun musiikkia soittaa ja kuulee päivittäin 10 h, on ihana nauttia kotona vaan hiljaisuudesta. Hankin oikein hyvät vehkeet sitten kun käyn oikeasti töissä ja tienaan vähän enemmän.

Yamahan Pianocrafteissa ainakin löytyy tehua vaikka tekis mieli luukuttaakin. Kunhan on tarpeeksi herkät kaiuttimet eikä turhaan olla ahnehdittu basson/keskiäänisen koossa, niin kyllä pienelläkin vahvistimella saa ihan hyvin möykkää aikaiseksi. Eikä sinällään, olohuoneesta löytyy Pioneeri joka luovuttanee pauttiarallaa 2x20W, kaiuttimina B&W:n hyllymallit, ei ole kovin herkät ja bassokartiolla kokoa sellaiset 8". Kyllä noillakin saa jo naapurin hermostumaan, ja tarkennettakoon että omakotitalossa asutaan... Musiikin kuunteluun nuo sopivat kyllä jokseenkin hyvin, jos ei kovin kummia kaipaa. Se vaan tahtoo olla, että kun kerran pääsee kuuntelemaan hyvää systeemiä, niin ei muuten enää tee mieli investoida turhaan tuollaisiin...

[myyräpartio]

Ja se soittimesta tuleva signaali muuten EI ole identtinen tonnin marantzissa ja kolmenkympin kiinakopiossa. Sen verran kannattaa kyllä hoksata jo ihan itse. Vilkaseppas vaikka jostakin HIFI-lehdestä, että minkälaisiä käppyröitä lähtee halvoista ja minkälaisia kalliista soittimista...

Usko nyt, että jos soittimessa on digitaalinen ulostulo tulee se signaali sieltä ihan tasan samana joka ikisestä soittimesta, koska soitin ei silloin tee sille signaalille mitään, lukee vain levyä. Ja taajuusvasteita (ne käppyrät) ei tuosta lähdöstä mitata vaan analogilähdöistä (tietysti, duh!).

Minkään sortin digitaali-analogi muuntaja ei yksistään tee tuota hintaeroa. Cambridge Audion CD-soittimissa taitaa olla sama muuntaja kaikissa, ja silti on halvempia ja kalliimpia valikoimissa, taitaa olla DVD-soittimissakin sama. Eikä muuten ole edes itse tehty, taitaa olla aika monen merkkisessä soittimessa justiinsa tuollainen.

Vaan ei siinä, saathan sinä olla rauhassa tyytyväinen 30€ markettisoittimeen, ja uskotella että ainut ero sen ja 800€ soittimen välillä on digitaali-anaali muuntajassa...

...Nyt tullaankin siihen kohtaan jonka vuoksi joku haluaa maksaa cd-soittimesta vähän enemmän, yleisten laatu- ja ulkonäkötekijöiden lisäksi siis.

...signaalin muuttuessa analogiseksi astuvat voimaan myös kaikki analogisen signaalin laatuun vaikuttavat fysiikan lainalaisuudet. Joten nyt voikin ehkä jo arvata mistä se hintaro 30e ja 5000e cd-soittimen välille syntyy.

nuff said?


Ja juu, kyllähän jotkut kotiteatterilootat prosessoivat digitaalisesti signaalia. Niissä sitten tosiaan onkin myös siihen sopivat liitännät. Aika harva sellaisen omistaja analogista signaalia sille syöttää.

[Mikael K.]

Vastaan pitkästä aikaa johonkin keskusteluun, että uusi hieno avatarini näkyisi...

Laitteisto on yksinkertainen:

- vahvistimena Missionin Cyrus II
- cd-soittimena Pioneerin PD-5500
- kaiuttimet rakensin itse Hifin 12/2 rakennussarjasta (kuulostavat vanhoilta G:n Bi-Ampeilta, ulkonäkö kaunis)
- välijohtoina jotkut ilmaa kevyemmät ja kultaa kalliimmat johdot (vaihdoin kaverin kanssa = sain halvalla)
- kaiuinjohdot ovat perinteiset 2,5 neliömm paksuista ohutsäikeistä kuparia

Vielä noista cd-soitinten äänieroista. Mikäli signaali etenee digitaalisena niin eroja ei ole havaittavissa. Siinä vaiheessa, kun konversio tehdään digitaalisesta analogiseksi ääni saattaa muuttua. Tämä johtuu yksinkertaisesti käytetyn elektroniikan laadusta.

Levyissä on lisäongelmana äänitetuotanto. Kukaan ei voi sille mitään jos kitaristi soittaa ziljoonan €:n kitaraa ja soittotatsi muistuttaa lepraisen kädenpuristusta. Tai tarkkaamon puolella äänittäjä on palannut kahden viikon rundilta, jossa ei ole ehditty nukkumaan. Tällaisessa tapauksessa korvien herkkyys ei ole huipuluokkaa. Voisin kertoa lisää inhottavia yksityiskohtia hifipuristien öiden pilaamiseksi mutta jätän sen näin tökerösti vain vihjailujen tasolle.  :-({|=

[myyräpartio]

Oij, olen niin kade kyllä itse tehdyistä. Jos vain olisi välineet ja taidot.. Ja totta kyllä tuo ääniteonglemakin, valitettavan totta.

Noniin, muutkin liittykää joukkoon, ei tartte välittää mun ja m.k:n puhinoista. :P

[Pinni]

Minä kuuntelen oikeastaan aika harvoin musiikkia, joten mielestäni nykyisessä käytössä olevat ns. ministerot kelpaavat ihan hyvin.

Kyseessä on siis Panasonicin "CD-stereojärjestelmä", näköjään malliltaan SC-PM07, jos kiinnostaa. Laatu on se mikä on, toiminut hyvin, ei mitään vikoja, ja ääntä tulee pihalle. Stereot on liitetty nyt myös tietokoneeseen, ei tarvitse enää erillisiä tietokonekaiuttimia. Kaiuttimet sijaitsevat tällä hetkellä työpöydällä, ja minulla on ollut hieman vaikeuksia tottua kuuntelemaan musiikkia niin läheltä kaiuttimia (max 0,5m) , kun ennen ne olivat kauempana hyllyssä.

Ostohetkellä ratkaisivat seuraavat seikat:
-hinta (oli tarjouksessa),
-kasettisoitin ei saanut viedä typerästi turhaa tilaa (näyttää itse asiassa minidisc-soittimelta, mikä on toki paljon katu-uskottavampaa)
-cd-soitin ei saanut olla laitteen päältä aukeava (piti mahtua hyllyyn),
-kaukosäädin (pakollinen, ei kaikissa malleissa oikeasti ollut)
-piti olla ok:n näköiset ja pienet (ei mitkään amisbassostereot, söötit puiset kaiuttimet)

Ainoita harmillisia puutteita tässä on vain se, että äänensävyn säätöön on vain esiasetukset. Vaihoehtoina mm. basso ja puuro. Oli pakko tehdä kompromisseja.
Systeemi kuulostaa kuitenkin niin hyvältä, että voitti ainakin kämppiksen laitteiston 3-0.

Muoks. Tässä vielä kuva, jonka nappasin netistä. Mitään teknisiä tietoja tuskin tarvitsee antaa. Vahvistimen teho 2x7,5 W.

[minttu]

Ministereosetti vm -97: sonyn MD-313. Siis Cd-soitin, md-soitin ja raadio samassa värkissä, erittäin hyvin säilyneet "kirsikkaviilulla" verhoillut kaiuttimet.

Yhden kesän olivat hoidossa toisessa kodissa ja sen jälkeen on ollut outo ongelma: saattaapi iskeä virran päälle ihan omia aikojaan. MD-soittimen pieniä muovisia hammasrattaita on pajalla vaihdettu kahteenkin otteeseen.

Kerta kaikkiaan laatuvärkki.

Saatan kerran vuodessa jonkun levyn koneessa pyöräyttää. Mutta radiota kuuntelen kylläkin vain lenkillä kännykästä.