Sinä osaat paljon kaikenlaista... Minä unelmoin maallemuuttoa kuten aina syksyisin. Tai oikeammin talvisin ja keväisin ja kesäisin ja noin. Ehdotin diakoniasivustolle että orkaniseeraavat marjastus- ja sienestysmatkoja siinä kuin retriittejä. Vai olisiko sieniretriitti mitään? Illalla pidettäisiin esitelmä sieni- ja luontoruanlaitosta, sienten säilömisestä ja mitä kaikkea saattaa valmistaa. Ne ovat maultaan oikeastaan lihaa parempia. Monta tykkäystä tuli muttei toimeentartuntaa. Terveempänä autollisena rempaisisin itse.
Vointi kohenee kun antibiootin aloitin, rupesi niin ikävästi painumaan alas keuhkoputkiin enkä välittänyt päästää enää yhtään alemmas. Olen mietiskellyt tuota tulehdustautiherkkyyttä. Minulla on yksi tuttu joka inttää että jos vain liikkuisin kuten hän en olisi koskaan kipeä. Se tosin ei ole totta, paria viime vuotta lukuunottamatta ja etenkin waellusvuosinani juoksin joka toisena iltana ja joka toisena kävin salilla ja vielä fillaroin pitkiä matkoja oikein hyvän ystävän kanssa, käväistiin Hvitträskissä tai kierrettiin Kymenlaakso.
Tämmöisestä nyt mietin että isänihän taisi sairastella paljon vaikka raahautuikin kouluun eli perimä vaikuttaa, sitähän luultiin ennen tubia perinnölliseksi eikä aina syynä ollut se, että köyhässä torpassa joku vaari yski keuhkonpaloja lattialle, sitä esiintyi "hyvissä oloissa" myös. Sitten olisko aivan rakenteellisia asioita niin kuin kuinka ahtaat on nuo aukot nenäonteloista sinne sivuonteloihin ja allergiat mitkä tiedetään. Minusta tuntui kiinnostavalta pohdiskella näitä seikkoja.
Ja niin. Pitäisköhän mennä johkin selittämään että kovasti monta tubitapausta käänsin ja väänsin ja kaksi peräti löysin itte. Puhumattakan erikoistumisajasta ja niistä laitapuolen kulkijoiden päihdepsykooseista. Hoitajat siitä paljon puhuivat missä riskissä olemme. Mutta kenelle tämäkin taas kuuluu? Ei se nyt ole ihan jees että keuhkokuume tulee, keuhkokuume menee, keuhkokuume...
Kuuluu naapurista että kuukausi pääsi vaihtumaan. Siellä lentää taas ilma sakeanaan sarvipäitä. Naisen ääni kun on voimakkaampi se kuuluu tai sitten mies on pahasti alakynnessä. Noh, se päättyy taas kun heitiltä loppuu juoma. Lintuja istuskelee säleiköllä, ovat siinä kuin koristeita. Salaa ripottelen siementä sinne tänne. On kaunis, kun aurinko paistaa villiviinin läpi, mutta ensi kesänä tuo on järjestyksen kourissa, tahdon mahtua sinne itsekin.