Kiitän Jumalaa Leena-ystäväsi asiassa.
Samoin ystäväni M-L:n kohdalla.
Tuntuu että nyt on valoa pitkältä tuntuneen, jo alkukesästä alkaneen pimeän tunnelin päässä.
Siunausta Riitta sinulle, Leenalle ja muille, joiden puolesta täällä muistetaan, pyydetään.
Tai oikeammin, pimeä tunnelihan alkoi toki jo helmikuussa, kun yllättävä, massiivinen aivoverenvuoto, jolle ei lääkärit mahtaneet mitään, vei heidän poikansa.
Mutta ystäväni terveys huonontui alkukesästä, ja hänellä on perussairauksia useampia.
Mutta jospa silti sitkeä sydän.
Ja tuo, että ruoka pysyy sisällä, enemmässä määrin kuin muutama lusikallinen velliä, kiisseliä, viiliä, jugurttia tai rahkaa.
Lihaliemikään eikä kanaliemikään ole "maistunut, ei ole halunnut / pystynyt ottamaan, joka olisi ehkä suolaisena friskannut)
Jospa Jumala antaisi tuolle pariskunnalle vielä yhteisiä vuosia, kun eivät ole vielä "kovin vanhojakaan"