Palasin autoajelulta. Kävin tämän paikan turvetuotantoalueen päätien suussa, Kärjenrimpi lienee kartassa. Sitten ajelin Oudonjärven tielle, se taas on Mustamaa-nimisen kylän takamailla. Ilahduin tavatessani entisiä jahtikavereitani. Osa istui tulihtan ääressä ja seurasi kännykästä koiran ajoa. Norjanharmaa hirvikoira oli töissään. Ohjelma ei ole kännykässä vielä niin hyvä, että se sisältäisi videokameran, josta isännät näkisivät ajettavan hirven laadun, sukupuolen, montako piikkiä puolellaan on sarvissa ja sellaisia tietoja. Kehittelimme ideaa minilentsikasta ja videokamerasta. Oudonjärvelle en kävellyt, kerta matkalla piti jutella parin ketunpyytäjän kanssa. Näillä oli kettu luolassa ja koira perässä. Tiesin luolan olevan tutussa tervahaudassa. Olen siinä itsekin kettua tai supikoiraa pyydystänyt. Oma sotakoirani Hemmo oli silloin asialla.
Auto menee pesuun ensi viikolla, sillä kosteasta soratietstä nousee auton kylkiin roiskeet melko korkealle.
