Vein pojan tytölle, pikku neidille lintukirjan viime keskiviikkona.
Kun äitinsä kertoi, että oli kauan katsellut tilhiparvea joka putsasi pihlajoista marjoja.
Ei ollut hievahtanutkaan pitkään aikaan paikoiltaan, niin mielenkiintoista oli katsella.
No minä mummona ja vaarinsa myös olemme aina olleet "lintubongareita" -lapsesta alkaen.
Samoin omat lapseni.
Kirjasta katseltiin heti tilhen kuvaa ja sitten punatulkkuja, tiaisia ja pöllöjäkin.
Se on hauskaa.
Piirsin myös linnun kuvia kun hän väritteli värityskirjaansa.
Hauskaa, eli "hasukaa" sekin oli ja ensi ke-to taas saamme yhdessä iloita ja tehdä asioita.
Innolla odottelen, että pääsen sinne starttaamaan.
Nyt kun olin tyttären perheen luona pe-la niin siellä katseltiin rapisevaa pöllökirjaa, pikku Mies on n. 7 kk ja tuntuu tykkäävän kun luen hänelle samoin kuin pikku neitikin tykkää siitä.
Molempien vanhemmat sanoneet, että lukeminen on oikein mummon ja heidän, lastenlasten juttu, oma juttu.