Ei minulla ainakaan ole mitään hätää.
Olen jo kauan pyrkinyt ajattelemaan, etten voi koskaan tietää elänkö vielä huomenna tai ylihuomenna. Olen terve ja suht hyvässä kunnossa, mutta se ei takaa pitkää ikää.
Ehkä se on tuo minun työni, sopia hautajaisia. Siinä näkee paikkakunnan kaikki kuolemat läheltä. Ihan sieltä nuoremmasta aina sinne yli sata vuotiaisiin. Vaikkei kaikkia paikkakuntalaisiamme tänne haudata, joudun kuitenkin omaisten kassa juttusille tavalla tai toisella.
Siis eletään tässä ja nyt, sillä huomisesta emme tiedä.