Kirjoittaja Aihe: Avoliitto vai avioliitto?  (Luettu 16915 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

SAASTA

  • Vieras
Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #30 : 18.08.06 - klo:21:55 »
Kysymykseen vastaan, sallinhan minä, vaikkei minun sallimiseni yhtään avoliittoa mihinkään suuntaan hetkauta.

Poissa Progressor

  • Päättää jatkaa matkaansa Sotkamoon
  • Viestejä: 400
Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #31 : 31.08.06 - klo:22:58 »
Periaatteessahan avioliittoon vihkiminen taitaa olla pelkkä muodollisuus. Pohjimmiltaan kahden ihmisen välinen liitto muodostuu siitä, että he päättävät olla yhdessä, eikä siinä seremonioilla ole paljon merkitystä - lukuunottamatta ehkä rukousta.

Minä olen kuitenkin muutaman muun tapaan vanhanaikainen ja kannatan avioliittoa. Jos pari julkistaa yhteenmenonsa kaiken kansan edessä ja pyytää samalla sille vielä Jumalan siunausta, niin kyllä siinä minusta tulee aika hyvä alkusysäys onnelliselle liitolle. Lisäksi se pakottaa osapuolet miettimään suhteensa vakavuutta, eli päätöstä ei tehdä yhtä kevyin perustein kuin avoliiton tapauksessa. En varsinaisesti vastusta aviotonta yhdessä asumista (syyn mainitsin alussa), mutta siinä on kuitenkin se tietty epäilyksen mentaliteetti, joka avioliitossa sentään edes yritetään heittää sivuun.

Enpä kyllä voi sanoa tietäväni näistä asioista mitään - enhän ole edes ikinä seurustellut kenenkään kanssa! Ehkä on parasta vain sanoa, että kukin tehköön oman harkintansa mukaan.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4415
  • Körtti
Bode och Åch
« Vastaus #32 : 01.09.06 - klo:09:22 »
Lainaus käyttäjältä: Progressor
Periaatteessahan avioliittoon vihkiminen taitaa olla pelkkä muodollisuus. Pohjimmiltaan kahden ihmisen välinen liitto muodostuu siitä, että he päättävät olla yhdessä, eikä siinä seremonioilla ole paljon merkitystä - lukuunottamatta ehkä rukousta.
Lainaus


Ei se nyt ihan muodollisuus ole. Onhan avioliitto paitsi kirkollinen, niin myös oikeudellinen asia.

Lainaus
Minä olen kuitenkin muutaman muun tapaan vanhanaikainen ja kannatan avioliittoa. Jos pari julkistaa yhteenmenonsa kaiken kansan edessä ja pyytää samalla sille vielä Jumalan siunausta, niin kyllä siinä minusta tulee aika hyvä alkusysäys onnelliselle liitolle.


Minä kannatan avioliitto ja avoliittoa. Avoliitto on hyvä tapa ottaa selvää toisesta puoliskosta arkielämässä. Jos arjet ja pyhät sekä ylä-. että alamäet toimivat, voi harkita avioliittoa tai jatkaa samaa rataa.
Acta, non verba.

Poissa Progressor

  • Päättää jatkaa matkaansa Sotkamoon
  • Viestejä: 400
Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #33 : 01.09.06 - klo:09:48 »
Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Ei se nyt ihan muodollisuus ole. Onhan avioliitto paitsi kirkollinen, niin myös oikeudellinen asia.


Niin, totta kyllä. Tarkoitin, että se on muodollisuus parisuhteen kannalta katsottuna. En ajatellut tässä tuota juridista puolta.

Lainaus käyttäjältä: "Salis"
Minä kannatan avioliitto ja avoliittoa. Avoliitto on hyvä tapa ottaa selvää toisesta puoliskosta arkielämässä. Jos arjet ja pyhät sekä ylä-. että alamäet toimivat, voi harkita avioliittoa tai jatkaa samaa rataa.


Onhan se niinkin. Mutta jos tuo kokeilu päättyykin eroon, niin siinä tavallaan putoaa korkeammalta kuin "tavallisessa" seurustelussa. Ja avioliitossahan toisaalta luvataan rakastaa puolisoa myötä- ja vastoinkäymisissä.

Tietysti avioliittokin voi päättyä eroon (ja monesti päättyykin), jolloin pudotus on entistä korkeampi. Jotenkin vain tuntuu, että kun vakavalla mielellä lupaa pysyä toisen kanssa yhdessä loppuun asti, niin liitolla on paremmat edellytykset kestää, kun verrataan ajatusmalliin "katsotaan nyt, mitä tästä tulee".

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4415
  • Körtti
Avioeron ei tarvitse olla katkera
« Vastaus #34 : 01.09.06 - klo:12:04 »
Lainaus
Tietysti avioliittokin voi päättyä eroon (ja monesti päättyykin), jolloin pudotus on entistä korkeampi. Jotenkin vain tuntuu, että kun vakavalla mielellä lupaa pysyä toisen kanssa yhdessä loppuun asti, niin liitolla on paremmat edellytykset kestää, kun verrataan ajatusmalliin "katsotaan nyt, mitä tästä tulee".


Erosin varsin kivutta ex-vaimostani, joka oli pappi. Eron syy oli lähinnä se, että työskentelin toisella paikkakunnalla ja kun viikonloput olin kotona, oli vaimo taas töissä. Emme oikeastaan tavanneet kuin iltaisin tai öisin. Ex-vaimoni on paras ystäväni ja pidämme systemaattisesti yhteyttä. Hän kysyy minulta neuvoja arkiasioissa, minä samoin.  

Lasten kannalta huono avioliitto on huonompi kuin hyvä ero. Minun osaltani ero toimi hyvin. Ex-vaimoni ei ole koskaan lapsille kyseenalaistanut minua isänä eikä persoonana enkä minä häntä äitinä. Päinvastoin olemme kilvan kehuneet lapsillemme, kuinka hyviä äiti ja isä ovat. Ja voin huoletta sanoa, että lapsemme eivät ole kärsineet erostamme. Eron jälkeen en ollut katkera. Huomasin, että elämä oli edelleen edessä ja ihmettely siitä, mitä isona teen, jatkui normaaliin tapaan.  :wink:
Acta, non verba.

Poissa Progressor

  • Päättää jatkaa matkaansa Sotkamoon
  • Viestejä: 400
Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #35 : 01.09.06 - klo:13:24 »
Mukava kuulla, Salis, että selvisitte erosta noinkin tyylikkäästi.

Eihän näistä voi koskaan mitään yksiselitteistä totuutta lausua. Omalla kohdallani suhtaudun asiaan, niin kuin edellä kirjoitin, mutta tietenkään se ei välttämättä ole muille paras mahdollinen ajattelumalli. Omantunnon mukaan tässä on kai vain yritettävä mennä itse kunkin.

Poissa Riku

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 60
Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #36 : 05.09.06 - klo:15:08 »
Itse en vastusta avoliittoa mutta suosittelen avioliittoa.
Itse en aikoinaan edes vakavasti harkinnut avoliittoa, en olisi osannut asua yhdessä ilman sitä kuuluisaa papin aamenta.  Sen verran yksinkertainen olen. Onneksi vaimokin oli samaa mieltä, eikä repinyt sänkyynsä väkisin!

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2253
SORMUS
« Vastaus #37 : 14.10.06 - klo:01:43 »
Niin. Ihmisestä ja ihmisistä on kyse, vastuusta kai lähinnä. Avoliitossa olen elänyt, kihloissa kauan, ja naimisissa olen nyt ollut vuosikausia. Jos nyt tiivistäisi: ei se sormus purista... Saa se olla ikuista, mutta päivää kerrallaanhan tässä kai kumminkin: joka päivä ainakin pitää... pitäisi... parannusta tehdä. Kasvun paikka tämä kumminkin on ollut, kulkija jäi kotilieden ääreen.

Poissa FloVer

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 61
Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #38 : 14.10.06 - klo:13:50 »
Sallin sen täysin. Tunnenkin harvinaisen monta jotka elävät erittäin onnellista avoliittoa.
Jemina

Poissa luterilainen

  • Koukkaa Jyväskylän pajan kautta
  • Viestejä: 329
Vs: Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #39 : 19.08.19 - klo:09:56 »
Niin tuosssa pientä pohdintaa- Sallitko avoliiton vai oletkö sitä vastaan?
Avoliitto ei kuulu luterilaista uskoa tunnustavalle kristitylle. Maassamme ennen uskonnonvapauslakia, joka säädettiin vuonna 1923, avoliitot olivat kiellettyjä, ja tahallisesti susipareina elävät, jotka kieltäytyivät kirkkohäistä, tuomittiin oikeudessa avioliittoon ilman papin aamentakin silloisen lain nojalla. Maassamme salavuoteuskin eli naimattomien miehen ja naisen välinen haureus oli rikos vuoteen 1926 asti.

Poissa luterilainen

  • Koukkaa Jyväskylän pajan kautta
  • Viestejä: 329
Vs: Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #40 : 19.08.19 - klo:11:13 »
Minusta avoliitto ei ole mitään kunnollista jos perheessä on lapsia enemmän kuin ne kaksi lisääntymisikäistä. Lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseski tulisi liitto rekisteröidä.  Avopuolisolla ei ole mitään oikeuksia jos jotain sattuu. Tuttavani tytär kuoli ja koko omaisuuden perivät hänen vanhemmat ja avopuoliso jäi tyhjän päälle, kun asunto oli tyttären nimissä.

Miettikää nyt pikkuisen järjellä asiaa ja rekisteröikää suhteenne eli vanhalla nimellä menkää naimisiin. Ei sinnä mitään kunnon häitä tarvita.

Ja Juhani on ollut huonona esimerkkinä muille. Hyi Hyi

Juuri näin! Mielestäni avoliittolaisten ja eronneiden kristittyjen olisi hyvä pitää matalaa profiilia ja mennä vihille maistraatissa. Morsiamille ei enää kuulu häähuntu eikä valkoinen hääpuku, koska perinteisesti huntuun ja valkoiseen hääpukuun saivat pukeutua vain neitsyet.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4355
Vs: Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #41 : 19.08.19 - klo:15:27 »
Avoliitto ei kuulu luterilaista uskoa tunnustavalle kristitylle. Maassamme ennen uskonnonvapauslakia, joka säädettiin vuonna 1923, avoliitot olivat kiellettyjä

Jos vanhoihin jo kumottuihin lakeihin mennään vetoamaan, niin muistettakoon, että ennen vuoden 1734 lakia vihkiminen ei ollut pakollista. Avoliittokiellon aika on siis vain vaihe maamme luterilaisessakin historiassa.

Tai, jos tarkempia ollaan, ei eroteltu vihittyjä ja vihkimättömiä pareja, vaan nämä olivat lain edessä aviopareja yhtä lailla. Avioliittoon riitti osapuoletan vapaa tahto, julkilausuttu ilmoitus ottaa toinen puolisokseen ja yhdessä vietetty yö. Pappia tai maistraattia ei tarvittu.

Katolisella ajalla kirkon avioliittokäsitys oli edistyksellinen, sillä se korosti puolisoiden oman tahdon merkitystä. Ilman sitä kysymys ei ollut oikeasta avioliitosta (papin siunaus siis ei ollut olennainen). Avioliitto oli puolisoiden välinen henkilökohtainen suhde ja myös sakramentti, jonka puolisot jakavat toisilleen. Ajan maallisen tulkinnan mukaan se on sukujen välinen liitto, ja etenkin merkittävät suvut solmivat suhteita naittamalla tyttäriä (ja vähän poikiakin) keskenään. Tätä vastaan kirkko kävi, eikä sitä nurinoitta hyväksytty silloinkaan.

Nykyinen avoliitto, jonka yhteiskunta ainakin joissakin tilanteissa tunnustaa, on siis perinteinen (läntisen kristikunnan) kristillinen avioliitto!

("Yhteiskunnan tunnustaminen" tarkoittaa paitsi juridisia asioita, myös sitä että muut tietävät että osapuolet eivät ole ns. vapailla markkinoilla. Itäisessä kristikunnassa voivat asiat olla toisin; sikäläistä avioitumishistoriaa en tunne. Jos siellä on avioliittoon vihkiminen papin jakama sakramentti niin vihkitoimituksen olettaisi olevan pakollisempi kuin lännessä.)

Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4355
Vs: Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #42 : 19.08.19 - klo:15:36 »
Olen joskus miettinyt, että on pareja, jotka kymmeniä vuosia avoliitossa ovat. Silloin olisi jo ihan sama virallistaa suhde hiljaisesti ilman kohua ja vaikka kumpikin säilyttäisi oman nimensä, jos ei muuten. Olisi perintöasioidenkin ja sellaisten suhteen parempi.

Avioliitosta syntyy puolisoa koskeva elatusvelvollisuus, joten ruviköyhien kannattaa pysytella avoparina. Se on sosiaalitukiteknisesti toisinaan kannattavampaa. Eipä silloin perinnöstäkään mitään ongelmaa pääse tulemaan, jollei mitään omista.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa luterilainen

  • Koukkaa Jyväskylän pajan kautta
  • Viestejä: 329
Vs: Avoliitto vai avioliitto?
« Vastaus #43 : 20.08.19 - klo:08:22 »
Jos vanhoihin jo kumottuihin lakeihin mennään vetoamaan, niin muistettakoon, että ennen vuoden 1734 lakia vihkiminen ei ollut pakollista. Avoliittokiellon aika on siis vain vaihe maamme luterilaisessakin historiassa.

Tai, jos tarkempia ollaan, ei eroteltu vihittyjä ja vihkimättömiä pareja, vaan nämä olivat lain edessä aviopareja yhtä lailla. Avioliittoon riitti osapuoletan vapaa tahto, julkilausuttu ilmoitus ottaa toinen puolisokseen ja yhdessä vietetty yö. Pappia tai maistraattia ei tarvittu.

Kiitos oikaisusta. :)

"Harva tietää, että kirkollinen vihkiminen määrättiin vasta vuonna 1734 suomalaisen avioliiton pakolliseksi sinetiksi. Luterilaisen kirkon avioliittomonopoli piti pintansa varsin lyhyen ajan, vajaat kaksi vuosisataa. Siviiliavioliitto laillistettiin Suomessa vuonna 1917."

Lähde:  https://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/603377/Suomalainen+avioliitto+ja+historia