Tänään 38

[Riitta-mummi]

Voi veljeni Veneheitto !  Olet kyllä murrepakinan taitaja. Tuommosen puunkaatoreissun kuvaus luontuu sinulta monin värein maalatuksi eläväksi kuvaksi.
Tässä arkiset askareet saivat runollisen muodon. Ei mitään imellettyä, vaan sitä itseään,
Pohjoisen maan elämää.

Miepä pistän oman päiväin ja paperille   .  Mäninmme aamusel, kohta ko Tokmanni aukes, kassomaan mitä mei piha näi kevvääl tarvihtoo. Ka, kaks issoo laatikkoo yrttilöit ja tomaattiloit varte. Yhet mökkihousuiks meinatut löysin, mut näi uuten otankii ne ensiks kaupunkikäyttöö. Muutakii pientä, papertavaraa, mitä ain kyökis tarvihoo olla.

Sit aptekkist tempasin yhen purkillise Tiikerpalsamii, jot taas käyp aherruksen jäkee voitelemine.

Viel mänin KappAhl' iin. Olin katsont netis vaatteen valmiiks, jot tiesin mitä hain. Sain sen halval- 25 %. Ja yhen nätin kesäpuseron, melkeen ilmaseks.

Äsken kävin parturis, ja niinko tapan on, taas sato ja myrskytuul repi hiuksuu. Ei mittää vällii, koha ovat taas lyhkäset, eikä kutaja namal pitkät karvat.

[1944]

Äläs nyt. Mutta olen ollut aina murteesi evakkokansan puolella, isäni historian vuoksi ja sen vuoksi, että hänen kotilalonsa ruusvallikivet 2,5 km rajan toiselle puolelle jääneinä huutavat äärettömyyteen "miksi". Karjalan kansa, tuo iloinen kansa, missähän kesällä lippujensa perään kokoontuvat.

[Riitta-mummi]

Siit miul ei oo viel tietoo. Isse oon nuoren kuulunt Karjalan Liittoon ja Hämeenlinna ja Lahden karjalaisiin. Oon lausun runoloit kilpailuis ja juhliis. No, se olj sitä aikaa.

Miu äitiin kotkylä, Orslahti on, en oo iha varma, suunnillee, 5- 10 km Vaalimaalt Kaakkoon päi.  Papal ja mammal anneettii uus paikka kuitenkii samast pitäjäst. Mut Kannaksen mummo ja äijä joutuit ensin Ypäjäl, siit Kuhmosii, ja ite hyö siirtyi lapsiise luo Saarijärvel. Siel on heijä hauvat.

Mie tykkään ko Mörtti kirjottaa Lapuan murteelt , ja siul on suur sanavarasto Pohjoisen
kielen ja armeijan kielen ilmasui. 

Meil on tää laulava kiel, meil karjalaisiil. Hämäläisiist mie erotan höije murteen perusteel ketkä on Hollolast,ketkä Patasjoelt lähtösiin.

[Leena]

Minä en viitti kirjottaa kymenlaakson murretta kun se on niin puistattavan rumaa. Sen sijaan puheeseen on tarttunu sanoja jotka eivät varmasti kuulu siihen murteeseen.

Mietin täsä mihin jaksais ryhtyä sillä johonkin pitäis. Ei ole ittestäni ollu ikinä oikein lepääjäksi. Kotimaa24 tilaa blogisteja mutta tarkottaskohan se sittenkin että tietäis kirkollisista asioista ja seikoista hyvin paljon. Ja kirjottaa kai täytyis määrämitalla sillonkin kun ei mitään kirjottamista ole. Taitaa nämä minun aiheet olla sinne ykspuolisia ja kiinnostaako niitä historia, edes kirkon niinkun itteäni.

Alan kyllä kokea pahoinvointia  (kuka taukki sen sanan sielulliskäyttöön siirsii, ei minulla ole oksetustautia, sairaalassakan ei ymmärretä enää antaa kaarimaljaa kun se tarkottaa henkistä)   

Olen nukkunu kolme päivää. Siinä oli minulle kaks liikaa. 

[Rajan poika]

Olen nukkunu kolme päivää. Siinä oli minulle kaks liikaa. 

Tänään seniorien atk-ohjauksessa eräs kai jo yli 80-v mies totesi:"Kun olin nuori, sanoivat että kun nuori mies nukkuu, se on kuin rahaa pankkiin laittais. Nyt tässä iässä pitäis tehä kaikkee muuta kuin istua ja nukkua..." 

[Pena]

Minä en viitti kirjottaa kymenlaakson murretta kun se on niin puistattavan rumaa.

Ei se ole, vaikka sillä oletetulla rumuudella ylpeilläänkin. Ei se tosin kaunistakaan ole. Miksi pitäisikään?

[Leena]

Ei se ole, vaikka sillä oletetulla rumuudella ylpeilläänkin. Ei se tosin kaunistakaan ole. Miksi pitäisikään?

Sinähän se estetiikan asiantuntija olet eli sovitaan sitten niin. En tosin ole havainnut sillä juuri ylpeiltävän mutta sinä kai sitten olet. Ennen kuin ihan heittäydyt ihmisten käyttäytymisen motivaation tulkiksi niin, no, kannattaisiko vaikka kysyä sentään vaikka  vaimolta ensin.

Rumana se useimpien korvaan tosiaan osuu, suomalaiset ovat musikaalista kansaa kuten kai kaikkikin kansat. Hyvin leveät vokaalit siitä vastenmielistä tekevät, samoin kieli on köyhää. Ei sillä ole kukaan halunnut juuri värkätä murre-evankeliumia, vaikka ne olivat hauskoja. Mitään tekemistä karjalaisten murteiden kanssa sillä ei ole. Toivoisin itse ettei se kuulostaisi korvaan aivan niin puistattavalta kuin minun korvaani todella kuulostaa, koska siellä vietän kohtalaisesti aikaa. Riittikö tämä selvitykseksi sille miksi murteen "pitäisi olla kaunista" ?

[Pena]

Minä luonnehtisin kymiläistä puheenpartta arkiseksi. Kotkalla on mielestäni oma kielensä, jossa on vaikutteita vähän sieltä täältä. Puhujasta riippuu, mitkä vaikutteet ovat päällimmäisinä. Tästä kielen kaaoksesta ovat lahjakkaat ihmiset (Toivo Pekkasesta Veikko Laviin) seuloneet ja hioneet laadukasta sanataidetta.

[Riitta-mummi]

Liekö mikään maamme murteista likikään kaunista, kuten italia tai ranska ovat. Siis, minusta.
Oman murreperän kieli on kotoista, joskus suloistakin, esimerkiksi kalevalainen hellittely.
"  Mitähä sill miu pienell paitaressullein kuuluu ? "     Tiitiäiselle terkkuja.

Variksellekin on poikansa rääkäisy se mualiman kaanein.

Rumia kieliä korvaani ovat arabiankieli, tsekki, tanska.

En tiedä kymenmurteesta kuin virolahtelaisten sukulaisten kohdalta. Moni heistä sorauttelee ärräää. Lieko tarttunut muilta vai kuuluuko tapoihin.
            Kymin miä  ei ole samaa kuin kannakselaisten mie.

On hauska kuulla Savossa varttuneen maahanmuuttajan , etenkin pikkulasten viäntävän savvoo !

[Leena]

Minä luonnehtisin kymiläistä puheenpartta arkiseksi. Kotkalla on mielestäni oma kielensä, jossa on vaikutteita vähän sieltä täältä. Puhujasta riippuu, mitkä vaikutteet ovat päällimmäisinä. Tästä kielen kaaoksesta ovat lahjakkaat ihmiset (Toivo Pekkasesta Veikko Laviin) seuloneet ja hioneet laadukasta sanataidetta.

Satunnaisia lahjakkuuksia kasvaa tehtaan varjossakin, eikä ainakaan Toivo Pekkanen siitä paikallismurteesta jalostanut yhtään mitään. Nämä jauhettiin kautta kouluajan joka iikalle joka siellä sattui varttumaan.  Eikä se sitä tosiasiaa miksikään  mutta, että kieli  itsessään on  köyhää. Siitä  puuttuu sellaista paikallistasolla luotua rikasta  sanastoa kuin varsinaisissa itä-  ja länsimurteissa. Mutta hyvähän se, että  torilta osaa ostaa yhen posson.

Saattaako tämä johtua sitten siitä että väestö ei alkuperältään ole suomalaista sikäli kuin sellainen alkuperä nyt on jäljitettävissä toisiltakaan. Kymenlaaksoon muutettiin joka tapauksessa Baltiasta 1500-luvulla, ja sinne jäätiin.

Toinen juttu on pitkään matalana pysynyt koulutustaso. Ei pidetty oikein suotavana että kovin suuresti sivistettäisiin syviä rivejä.  Ties  mitä ne keksivät jos lukemaan oppivat.

Sanataiteilijat ovat tietämäni mukaan saaneet lukea paljon, ja myös lukivat. Nimen omaan ne kohtalaisen harvat paikalliset. Jos sieltä saatiin yksi prosaisti ja pari viisunikkaria, niin heikkohan se saalis on. Näistä kuultiin kyllä korvien täydeltä, ole huoleti.

[Leena]

            Kymin miä  ei ole samaa kuin kannakselaisten mie.

Oikeastaan tässä on pointti. Ylileveet vokaalit kuullostaa minust inhottavilt korvii sillee niiku. Miä ennoo koskaa tykänny mutjos joku sillee niiku. Nii eihää mikää sillee niiku. Saahaa se miä meinaan nytte et kirjottaa vaik.

Sit ärrää ei sillee tee kukaa vissii ku siäl, missiä taas sanoit. Samal niiku Kotkas sininen onkyl niiku Kouvolas sinin. Se on vähäse nätimpää vaik ne muuton puhuu rumast.

[Riitta-mummi]

Tuli Sami Hyypiä miäleen   

[Pena]

Jos sieltä saatiin yksi prosaisti ja pari viisunikkaria, niin heikkohan se saalis on. Näistä kuultiin kyllä korvien täydeltä, ole huoleti.

Timo Pusa? Raija Siekkinen? Eino Koivistoinen? Väinö Riikkilä?

[1944]

Väinö Riikkilän tiedän, minusta erinomainen nuorison kirjailija. Pertsasta ja Kilusta.

[öppiäinen]

"  Mitähä sill miu pienell paitaressullein kuuluu ? "

Vierastan juuri noita heittoja: sill, pienell, ressullein. Ihan toisella suunnalla porilaisilla on samantapaisia.

Rumia kieliä korvaani ovat arabiankieli, tsekki, tanska.

Minun korvaani taas kaakkoisaasialaiset naukukielet, niin kuin kissojen ystävä olenkin. Ja amerikanenglanti. Jota sitäkin eritoten moni naispuolinen puhuja nau'uttaa tai määkyy.

Pohjois-Karjalassa ja Ylä-Savossa puhuttiin suunnilleen kauniisti.