Mie olen löytänyt tieni tänne foorumille ja körttiläisyyden pariin tyttäreni suosituksesta. Tykkään veisata siionin virsiä, vaikka en niitä vielä montaakaan osaa. Tykästyin armolliseen ja hyväksyvään joukkoon. En ole tuntenut olevani väärässä paikassa tai väärässä seurassa. Minulta ei ole vaadittu minkään tietyn mitan täyttämistä. Siitä olen suuresti kiitollinen.
Tosin viime kesän juhlien jälkeen tunsin hetken, että minunlaiseni eivät ole alkuperäiskörttien mieleen. Huomasin kuitenkin pian, että tämä körttikansa ei ole tasaista samanmielistä massaa, vaan meitä on moneksi ja me kaikki mahdumme samaan joukkoon.
Siis tervetuloa Kalliolle!
