Ei, ei, myyrä. Minä nimenomaan olen aina pitänyt Nojatuolikirkon poikkeavasta menosta. Tänään vain keskustelijat, vaikka olivat kaikki media-alalla, eivät millään meinanneet päästä asiassa eteenpäin. Pääsivät sitten kyllä, ja juuri siihen mikä on heränneidenkin näkemys. Ei teoilla. Toisaalta kaikki epävavarmuuskin on puhuttelevaa.
Se vetäjä on aina hyvä. Olen kuullut myös hurjan hyviä saarnoja keskustelun muodossa. Muistuu se pienkokoinen, ilm. vakavasti sairas, miespappi muutaman vuoden takaa. Ja Leena Huovinen.
Hyvin epävarmasti tänään alkoivat tulla sanat ensin, niitä pyöriteltiin niin, että ajatus katosi sanojen tulvaan. Mutta loppu hyvin.
Hartauteen kuuluvat messun osista synnintunnustus ja -päästö. Nyt se oli loppupuolella. Evankeliumi, uskontunnustus, Isämeidän rukous ja Herran siunaus.
Musiikista pidän paljon, en vähiten sen laulavan kitaransoittajan ja velivainaani yhdennäköisyyden vuoksi. Tänään vain sai olla volyymiä monesti lisäämässä , minulle se oli kovin hiljaista . Taitaa vika olla korvissani.