Hirvi.
Aamupalaksi haavan oksia ja silmuja pureskeleva suurikokoinen hirvi ilahdutti meidän aamuamme. Katselimme sitä ikkunasta kiikareilla. Se viihtyi hyvin rauhallisessa pikkukylässämme. Kun kävelin autolle ja juttelin ukkokultani kanssa pihalla. Hirvi höristi korvansa ja katseli meihin päin tarkasti.
Hirvellä ei taida olla kovinkaan hyvä näköaisti, mutta hyvin se näyttää kuulevan. Sanoin sille, ettei ole mitään hätää. Minä vaan lähden töihin. Syö ihan rauhassa. Oli se kuulema jatkanut oksien pureskelua minun mentyäni.